Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

HS-laskuri kertoo, kuinka paljon työmarkkinasopu söisi palkkaasi

HS-laskuri kertoo, paljonko työeläkemaksujen ja työttömyys­vakuutusmaksujen korotukset syövät eri tuloissa palkkaa.

Politiikka
 
Timo Jaakonaho / Lehtikuva
Nyt tehdyn sopimuksen mukaan työntekijät maksaisivat neljänä vuotena enemmän eläkemaksua.
Nyt tehdyn sopimuksen mukaan työntekijät maksaisivat neljänä vuotena enemmän eläkemaksua. Kuva: Timo Jaakonaho / Lehtikuva

Työmarkkinajärjestöt pääsivät maanantain vastaisena yönä sopuun yhteiskuntasopimuksesta. Seuraavaksi ehdotus menee työmarkkinajärjestöjen hallitusten ja maan hallituksen hyväksyttäväksi.

Sopimuksella vältettäisiin hallituksen kaavailemat niin kutsutut pakkolait, joilla heikennettäisiin työehtoja.

Järjestöjen lähivuosien palkkasopimusehdotus leikkaisi palkansaajien palkkoja työeläkemaksujen ja työttömyysvakuutusmaksujen noustessa työntekijöillä.

Samaan aikaan työnantajien maksut vähenevät vastaavasti.

Työeläkemaksuista on sovittu aiemmin, että työeläkemaksut ovat 22,4 prosenttia palkasta, ja sen maksavat puoliksi yhtä suurin osuuksin työnantajat ja työntekijät.

Nyt tehdyn sopimuksen mukaan työntekijät maksaisivat eläkemaksua neljänä vuotena enemmän: vuosina 2017 ja 2018 0,2 prosenttiyksikköä enemmän ja vuosina 2019 ja 2020 kumpanakin 0,4 prosenttiyksikköä enemmän.

Yhteensä korotus on 1,2 prosenttiyksikköä.

Toinen palkansaajien lompakolle käyvä heikennys olisi työttömyysvakuutusmaksujen nosto.

Siinä palkansaajien työttömyysvakuutusmaksua korotetaan ensi vuonna 0,45 prosenttiyksikköä ja vuonna 2019 0,40 prosenttiyksikköä, eli yhteensä korotus on 0,85 prosenttiyksikköä.

Maksumuutos ei vaikuta työntekijän etuuksien laskentatapaan.

Jotta asia ei olisi aivan yksinkertainen, kyseiset maksut ovat verovähennyskelpoisia eli ne eivät pienennä käteen jäävää tuloa koko määrällään.

Nyrkkisääntönä on se, että nettopalkka alenee hieman alle 80 prosenttia maksusiirron määrästä.

Näiden korotusten lisäksi työntekijät sitoutuvat tekemään nykyisillä palkoilla 24 tuntia vuodessa ylimääräistä työtä ”ilmaiseksi”.

Vuoden 2014 keskimääräiseen vuosityötuntimäärään verrattuna tämä tarkoittaa käytännössä noin 1,5 prosentin tuntipalkan alennusta.

SAK laskee, että yhteiskuntasopimusneuvotteluissa laskuyksikkönä käytetty yksikkötyökustannus alenee 24 tunnin ilmaisella työnlisäyksellä runsaat 1,3 prosenttia.

Laskurissa ilmaisen työn palkanalennuksia ei ole otettu huomioon, koska kuukausipalkka ei laske.

Laskurissa ei ole huomioitu myöskään julkisen sektorin lomarahaan kohdistuvia määräaikaisia leikkauksia.

 

 

HS sai työmarkkinajärjestöjen sopimuspaperin haltuunsa ja julkistaa sen kokonaisuudessaan. Lue se tästä.
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/f18ebcffb564cc95b90ce5b55c52b568a3367d6d-2484413-laurilyly2902_12.jpg
Lyly yhteiskuntasopimuksesta: "Työntekijät kantavat ison kuorman"
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kertoi maanantaina, että SAK:n hallitus päättää yhtyeiskuntasopimuksen kohtalosta 7. maaliskuuta, kuultuaan sitä ennen jäsenliittojaan. Kuvaus: Janne Järvinen.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat