Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Pakkolaeilta voidaan välttyä, mutta palkat pienenisivät – yhteenveto kertoo, mitä yhteiskunta­sopimuksesta sanottiin ja mitä se tarkoittaa

Yhteiskuntasopimus oli maanantaina Suomen ykkösuutinen. Uutiskooste tiivistää, mistä on kyse.

Politiikka
 
Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (vas.), pääministeri Juha Sipilä ja valtiovarainministeri Alexander Stubb kertoivat hallituksen kannan työmarkkinaratkaisuun Kesärannassa Helsingissä 29. helmikuuta 2016.
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (vas.), pääministeri Juha Sipilä ja valtiovarainministeri Alexander Stubb kertoivat hallituksen kannan työmarkkinaratkaisuun Kesärannassa Helsingissä 29. helmikuuta 2016. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Fakta

Sopimuksen pitkä matka

 Yhteiskuntasopimus on pääministeri Juha Sipilän (kesk) viime kevään lopulla aloittama hanke.

 Sunnuntaiyönä työmarkkinoiden keskusjärjestöjohtajat saivat aikaiseksi neuvotteluratkaisun, joka odottaa vielä SAK:n hyväksyntää. Lopullisesti se toteutuu vasta, kun liitot ovat neuvotelleet sovitut linjaukset työehtosopimuksiin.

 Sen tarkoitus on parantaa yritysten kilpailukykyä ja kohentaa työllisyyttä pienentämällä yritysten kuluja. Työntekijöille tämä merkitsee lisää töitä ja maksuja.

 Sopimus korvaisi hallituksen ajamat pakkolait.

Keskusjärjestöt pääsivät varhain maanantaina viimein sopuun yhteiskuntasopimuksesta. Seuraavaksi se menee työmarkkinajärjestöjen hallitusten ja maan hallituksen hyväksyttäväksi.

Yhteiskuntasopimus on pääministeri Juha Sipilän (kesk) viime kevään lopulla aloittama hanke, jonka tarkoitus on parantaa yritysten kilpailukykyä suhteessa kilpailijamaiden, kuten Ruotsin ja Saksan, yrityksiin. Suomen talouskasvu on yksi Euroopan heikompia, kansakunta ikääntyy ja velkaantumisvauhti on kova.

Keskusjärjestöjen uudella sopimuksella kuitenkin vältettäisiin hallituksen kaavailemat niin kutsutut pakkolait, joilla heikennettäisiin työehtoja.

Jos sopimus menee läpi keskusjärjestöjen hallituksissa, palkat eivät nouse ensi vuonna lainkaan. Sopimuksen aika riippuu seuraavan työehtosopimuksen alusta ja lopusta.

HS sai työmarkkinajärjestöjen sopimuspaperin haltuunsa ja julkistaa sen kokonaisuudessaan. Lue se tästä.

 

Aiotaanko pakkolaista nyt luopua?

Hallitus tiedotti maanantaina, että työmarkkinajärjestöjen aikaansaama neuvotteluratkaisu näyttää riittävän hyvältä, jotta hallituksen omia kilpailukykylakeja eli niin sanottuja pakkolakeja ei tarvitse viedä eteenpäin.

”Se näyttäisi antavan edellytykset luopua hallituksen omasta kilpailukykypaketista, joka on ollut nyt jäähyllä”, pääministeri Juha Sipilä sanoi tiedotustilaisuudessa Kesärannassa maanantaina iltapäivällä.

Hallitus aikoo kuitenkin tavata vielä tiistaina sekä työmarkkinajärjestöt että Suomen Yrittäjät. Helsingin Sanomien tietojen mukaan keskustelujen aiheena olisi lähinnä saada lisätietoa siitä, mitä nyt on todella sovittu.

Hallitus on valmis luopumaan pakkolakipaketista, mutta tapaa vielä järjestöt
Hallitus on valmis luopumaan pakkolakipaketista, mutta tapaa vielä järjestöt
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) sanoo, että työmarkkinajärjestöjen maanantaina kertoma neuvottelutulos näyttää antavan hallitukselle edellytykset luopua suunnitelluista pakkolaeista. Hallitus ei kuitenkaan vielä hyväksynyt sopimusta, vaan tapaa tiistaina järjestöt ja esittää tarkentavia kysymyksiä. Toimittaja: Teija Sutinen, kuvaus ja leikkaus: Janne Järvinen

 

Miten muut kommentoivat ehdotusta?

Keskusjärjestöistä Akava ja STTK hyväksyivät jo ratkaisun. Työnantajaleiristä Kuntatyönantajat on myös hyväksynyt sopimuksen.

Myös yrityksiä edustava Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on hyväksynyt sopimuksen. EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan kyseessä on ”paras mahdollinen saavutettavissa oleva tulos”.

Lyly yhteiskuntasopimuksesta: "Työntekijät kantavat ison kuorman"
Lyly yhteiskuntasopimuksesta: "Työntekijät kantavat ison kuorman"
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kertoi maanantaina, että SAK:n hallitus päättää yhtyeiskuntasopimuksen kohtalosta 7. maaliskuuta, kuultuaan sitä ennen jäsenliittojaan. Kuvaus: Janne Järvinen.

Sopimus sai osakseen kuitenkin myös kriittisiä kommentteja.

SAK:n hallitus päätti siirtää päätöstään yhteiskuntasopimusta koskevasta neuvotteluratkaisusta viikolla eteenpäin ensi maanantaihin, koska haluaa ensin kuulla muun muassa omien liittojensa kannat.

Itse ratkaisua SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly piti työntekijöille huonompana kuin työnantajille.

”Käytännössä työnantajat pääsevät tosi hyvään ratkaisuun ja työntekijöille se on huonompi”, Lyly sanoi.

Lylyn mukaan sopimus on kuitenkin parempi kuin hallituksen pakkolait olisivat olleet.

”Työajan pidennys on hankala kohta, ja on siellä muutama muukin vaikea asia”, kommentoi SAK:laisen Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Yrittäjien etujärjestö Suomen Yrittäjät kertoi olevansa jopa pettynyt sopimuksen sisältöön. Erityisesti se, ettei paikallinen sopiminen palkoista ja työajoista toteutunut, hiertää yrittäjiä.

”Hallituksella on nyt paikka toimia: estää hallitusohjelman vesittäminen ja siten huolehtia työllisyydestä ja hyvinvoinnista”, yrittäjäjärjestön toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoo tiedotteessa.

 

Mihin sopimus vaikuttaa?

Yhteiskuntasopimuksen vaikutukset ulottuvat laajalle. Sopimus syntyi, kun työnantajat antoivat periksi paikallisessa sopimisessa palkkojen ja työehtojen joustojen osalta. Niissä siis toteutettaisiin jatkossakin työehtosopimusten kirjauksia.

Työntekijäpuoli puolestaan taipui siihen, että palkat eivät nouse ensi vuonna lainkaan ja vuosityöaika pitenee vuoden 2017 alusta keskimäärin 24 tuntia. Julkisella sektorilla lomarahat pienenevät lähes kolmanneksella ja palkansaajien työeläkemaksua korotetaan 1,2 prosenttiyksikköä vuosina 2017–2020.

Vastaavasti työnantajien työeläkemaksua pienennetään saman verran ja sosiaaliturvamaksua alennetaan porrastetusti tulevina vuosina.

Helsingin Sanomien laskurilla voit laskea, kuinka paljon sopimus söisi omaa palkkaasi.

 

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat