Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Selvitysmies: Opintoraha pienenee ja tukikuukaudet vähenevät – HS:n laskuri kertoo, kuinka paljon vähemmän rahaa voisi saada

Opintolainaa voisi nostaa enimmillään nykyisen 400 euron sijaan 650 euroa kuukautta kohden, mutta pakkoa siihen ei olisi.

Politiikka
 
Markku Ulander / Lehtikuva
Professori Roope Uusitalo luovutti ehdotuksensa opintotukiuudistuksesta opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle tiistaina.
Professori Roope Uusitalo luovutti ehdotuksensa opintotukiuudistuksesta opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle tiistaina. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Fakta

Opintoraha laskisi

  Opintoraha korkeakouluopiskelijalla on nykyisin 303,19–336,76 euroa riippuen siitä, onko aloittanut opintonsa ennen vai jälkeen 1.8.2014. Uusi opintoraha olisi 250,28 euroa kuussa.

 Asumislisä säilyisi ennallaan eli olisi 201,80 euroa kuussa.

 Opintolainaa voi nyt nostaa enimmillään 400 euroa, mutta vastedes summa olisi 650 euroa kuussa.

 Nykyisin tukea voi saada ensintään 64 kuukauden ajan, vastedes 54 kuukauden ajan.

 Opintolainahyvitystä saa nyt 40 prosenttia omavastuun jälkeen, jatkossa 30 prosenttia.

Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha pienenee, tukikuukaudet vähenevät ja myös lainahyvitykseen tulee tiukennus, mikäli selvitysmies, professori Roope Uusitalon esitykset toteutuvat. Uusitalo luovutti ehdotuksensa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok) tänään tiistaina.

Selvityksen taustalla on pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitusohjelma, jonka mukaan korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta leikataan 70 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä ja pitkällä aikavälillä 150 miljoonaa euroa, joka merkitsee noin neljäsosan leikkausta.

Hallitus käsittelee opintotukiuudistusta maaliskuun aikana ja viimeistään kehysriihessä huhtikuun alussa.

Alla oleva HS:n laskuri kertoo, kuinka paljon valtio tukee korkeakouluopintoja uudistuksen jälkeen – ja mikä on ero nykyisiin tukiin.Syötä laskuriin tieto siitä, kauanko aiot opiskella. Laskuri näyttää, paljonko kaikkiaan saat opintorahaa ja asumislisää ja kuinka paljon voit enimmillään nostaa opintolainaa. Juttu jatkuu laskurin alla.

Hallitusohjelmassa sovitut säästöt toteutettaisiin pienentämällä opintorahaa samalle tasolle kuin toisen asteen opiskelijoilla – eli 250,28 euroon kuukaudessa. Säästöt tehtäisiin karsimalla opintotukikuukausien enimmäismäärää ja nostamalla opintojen edistymisvaatimusta.

Nykyinen opintotuki koostuu korkeakouluopiskelijalla enimmillään liki 340 euron opintorahasta, noin 200 euron asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta, jota saa halutessaan enintään 400 euroa kuukaudessa.

Kaikki nykyiset elementit säilyisivät Uusitalon ehdotuksessa. Opintolainan valtiontakausta Uusitalo esittää nostettavaksi niin, että opintorahan, asumislisän ja opintolainan summa nousisi 1 100 euroon kuussa. Asumislisä säilyisi ennallaan, mutta opintolainaa voisi nostaa enimmillään 650 euroa kuukaudessa. Lainaan ei kuitenkaan pakotettaisi.

Opintolainan ottamisen riskiä pienennetään erityisellä korkosuojauksella. Se tarkoittaa, että opintolainojen korkojen mahdollisesta noususta aiheutuvaa riskiä opiskelijalle rajattaisiin niin, ettei hän itse maksaisi enempää kuin neljän prosentin koron. Nykyisin opintolainan korko on ollut alle prosentin tietämissä.

Opintotuen tulorajat säilyisivät nykyisellään, mutta ne sidottaisiin ansiotasoindeksiin. Sen perusteella tulorajoja tarkistettaisiin vuosittain automaattisesti. Nykyisin vuosituloraja lasketaan siten, että jokaista tukikuukautta kohti voi olla tuloa 660 euroa ja jokaista tuetonta kuukautta kohti 1  970 euroa.

Opintolainahyvityksen selvitysmies säilyttäisi, mutta sitäkin vähennettäisiin.

Kun hyvitys on nyt 40 prosenttia omavastuuosuuden eli 2 500 euroa ylittävältä osalta, vastedes hyvitys laskisi 30 prosenttiin omavastuuosuuden ylittävästä opintolainan määrästä.

Hyvityksen saisi, jos suorittaisi tutkinnon tavoiteajassa. Jos opintoihin käyttäisi enintään yhden vuoden tavoiteaikaa enemmän, hyvitys olisi enää 15 prosenttia omavastuun ylittävästä lainan määrästä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla.

Yhtä tutkintoa varten myönnettävien opintotukikuukausien määrä ehdotetaan rajattavaksi tutkinnon laskennallista kestoa vastaavaksi. Esimerkiksi tavallisimmissa 300 opintopisteen laajuisissa yliopistotutkinnoissa tukikuukausia olisi 45 eli viittä vuotta vastaava määrä.

Kaikkiin korkeakouluopintoihin olisi käytettävissä enintään yhteensä 54 tukikuukautta. Nyt vastaava maksimimäärä on 64 kuukautta, kun opinnot on aloittanut 1. elokuuta 2014 tai sen jälkeen. Sitä aiemmin aloittaneilla tukikuukausia oli vielä enemmän.

Esitys turvaisi mahdollisuudet ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen myös ammattikorkeakouluopiskelijoille, selvitys lupaa.

Tukikuukausikohtaisen 650 euron opintolainan valtiontakauksen lisäksi opiskelijalle voitaisiin myöntää tavoiteajan jälkeiselle ajalle enintään 18 kuukaudeksi 1 100 euron opintolainan valtiontakaus opintojen saattamiseksi loppuun. Tämä olisi kokonaan uusi tukimuoto, jonka avulla voisi suorittaa vaikka toisen ylemmän korkeakoulututkinnon.

Nykyisin opintolainan valtiontakauksen voi saada vain, mikäli henkilö on oikeutettu opintorahaan.

Opintotuen myöntämisestä erikseen alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa varten luovuttaisiin. Yksi syy on se, että alemman tutkinnon tukikuukaudet ovat voineet loppua kesken, jos opiskelija on suorittanut samalla myös maisterivaiheen opintoja.

Opintojen edistymisvaatimus tiukentuisi niin, että opintotuen ehtona olisi nykyisten viiden opintopisteen sijaan kuusi opintopistettä tukikuukautta kohti. Tämä olisi Uusitalon mukaan signaali opiskelijalle, että pitäisi valmistua normaaliajassa.

Uusitalo kertoi tiistain tiedotustilaisuudessa pohtineensa myös muita malleja toteuttaa hallituksen menoleikkaukset. Yksi vaihtoehto olisi ollut rajata ”ilmainen” opintoraha vain kolmeen vuoteen eli kandidaatintutkintoon, ja loppu olisi ollut lainaa.

Uusitalon mukaan tämä malli olisi ollut ongelmallinen etenkin ammattikorkeakouluopiskelijoille, joilla perustutkinto voi kestää 3,5–4,5 vuotta. Myös säästöjä olisi alkanut kertyä tästä mallista vasta vuodesta 2020 alkaen. Kolmas ongelma olisi ollut se, että kandivaiheen jälkeen alettaisiin mennä töihin, jolloin maisterivaihe jäisi suorittamatta. Siitä olisi seurauksia kelpoisuusvaatimuksiin. ”En uskaltaisi ehdottaa, että esimerkiksi peruskoulun opettajalle riittäisi kandidaatin tutkinto”, Uusitalo sanoi.

Samaa mieltä oli esityksen vastaanottanut ministeri Grahn-Laasonen, jonka mukaan hänelle tärkeitä ovat osaamistason nosto ja koulutusmahdollisuuksien tasa-arvo. Opintotuen leikkauksia hän piti kovina ja vastenmielisinä, mutta korosti toisaalta, että Suomen talous tulee kääntää terveelle uralle, mistä nuoretkin lopulta hyötyvät. ”Todennäköisesti kehysriihessä joudutaan päättämään lisäleikkauksista”, Grahn-Laasonen ennakoi.

Ministeri kysyi Uusitalolta, miten hänen ehdotuksensa vaikuttavat siihen, miten eri perhetaustoista vastedes hakeudutaan korkeakoulutukseen.

”Ei kovinkaan paljon”, Uusitalo sanoi. Hänen mukaansa opintolainan käyttö on suunnilleen yhtä yleistä eri sosiaaliryhmistä tulevilla, joskin jopa suurempaa pienituloisten perheiden lapsilla.

Uusitalon mukaan esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa, joissa opintolainan osuus on suurempi, sosiaalinen liikkuvuus ei ole vähäisempää.

Hänen mukaansa siitäkään ei ole näyttöä, että siirtyminen vuonna 1992 opintorahapainotteisuuteen olisi Suomessa kasvattanut sosiaalista liikkuvuutta.

Kiristykset harmittavat opiskelijoita
Kiristykset harmittavat opiskelijoita
Leikkaukset opintotukeen eivät kerää kiitosta helsinkiläisopiskelijoilta. Toimittaja Maija Aalto, kuvaus ja leikkaus Kalle Koponen

Selvitysmies Uusitalon raportti luettavissa kokonaisuudessaan täällä (ministeriön verkkosivut).

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat