Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Rehn HS-keskustelussa: Massiivisiin veron­kevennyksiin ei varaa

Opposition Lauri Ihalainen ehdottaa yhteiskuntasopimuksen nimeksi ”Sipilä ykköstä”.

Politiikka
 
Roni Rekomaa ja Vesa Moilanen / Lehtikuva
Olli Rehn ja Lauri Ihalainen
Olli Rehn ja Lauri Ihalainen Kuva: Roni Rekomaa ja Vesa Moilanen / Lehtikuva

Elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk) mukaan hallitus voi ehkä edetä yhteiskuntasopimukseen liittyvissä veronkevennyksissä sen mukaan miten on varaa, mutta massiivisilta kevennykset eivät nyt näytä.

”Pitää arvioida, kuinka paljon on liikkumavaraa”, Rehn sanoi keskiviikkoiltana Sanomatalon Mediatorilla HS:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa.

Rehnin väittelykumppani, kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd) muistutti, että luvattuja veronkevennyksiä tarvitaan, jotta palkansaajien ostovoima säilyy.

”Ei kuitenkaan niin, että se vaarantaa julkisen talouden”, Ihalainen sanoi. Hänen mielestään kysynnän kannalta käy huonosti, jos kevennyksiä ei tule.

Työmarkkinajärjestöjen neuvotteluratkaisu yhteiskuntasopimuksesta sisältää yhtenä ehtona sen, että hallitus peruuttaa hallitusohjelmassa yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset. Lisäksi järjestöt edellyttävät, että hallitus tekee noin miljardin euron tuloveronkevennykset.

Yhteiskuntasopimus kiristää palkkaverotusta, jos hallitus ei tee vastatoimia.

Rehnin mukaan paikallisessa sopimisessa oltiin marras-joulukuussa jo menossa pidemmälle kuin nyt sopimukseen kirjattiin.

Rehnin mukaan työpaikkasopimisessa on silti otettu nyt tärkeitä askeleita.

”Tämä on evoluutio eikä revoluutio”, Rehn sanoi.

Sekä Rehn että Ihalainen vetosivat voimakkaasti yrityksiin, että ne käyttäisivät malttia osingonjaossaan. Ihalaisen mukaan olisi suotavaa, että elinkeinoelämäkin osallistuisi osaltaan talkoisiin, kun palkansaajat nyt pidentävät työaikaansa ja suostuvat siihen, että palkat eivät nouse lainkaan.

Rehn säesti häntä. Elinkeinoministerin mukaan elinkeinoelämän pitäisi välttää liian massiivista osingonjakoa ja mieluummin investoida.

Lauri Ihalainen ehdotti HS:n keskustelussa, että yhteiskuntasopimuksen nimeksi tulisi ”Sipilä ykkönen”.

Näin sopimus vertautuisi ensimmäisiin tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin, joita tehtiin 1960-luvun lopussa. Ne nimettiin silloisen pääneuvottelijan mukaan ”Liinamaa ykköseksi” ja ”Liinamaa kakkoseksi”.

Yhteiskuntasopimuksen historiallisuutta korostivat Mediatorilla niin keskustelijat kuin keskusteluun osallistuneet yleisön edustajat.

Oppositiota edustava Ihalainen piti yhteiskuntasopimusta merkittävänä osoituksena siitä, että sopimusyhteiskunta osaa tehdä ratkaisuja, ”vaikka on ollut kaikenlaista riekkumista”. Ihalainen ei tosin niinkään kehunut hallituksen toimintaa sopimuksen syntyvaiheissa, vaan keskusjärjestöjä.

Ihalaisen mukaan sopimuksessa on ongelmallisia kohtia, muun muassa lomarahojen leikkaamista ja työaikojen pitenemistä. ”Mutta mitkä ovat vaihtoehdot, jos tämä ei onnistu?” Ihalainen kysyi.

HSTV:n keskustelutilaisuus: Onko yhteiskuntasopimus riittävä?
HSTV:n keskustelutilaisuus: Onko yhteiskuntasopimus riittävä?
Hallitus kertoi hyväksyvänsä yhteiskuntasopimuksen, mutta mihin sopimus riittää? Yhteiskuntasopimusta puitiin keskiviikkona HSTV:n yleisötilaisuudessa, jossa sopimusluonnosta kävivät läpi elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) sekä kansanedustaja, SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd). Tilaisuuden juontavat HS:n Piia Elonen ja Teemu Luukka.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat