Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

SAK ei tunnetusti päätä ulkopolitiikasta, mutta entä finanssipolitiikasta?

Politiikka
 
Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly saapui SAK:n yhteiskuntasopimusneuvotteluihin Hakaniemenrantaan maanantaina.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly saapui SAK:n yhteiskuntasopimusneuvotteluihin Hakaniemenrantaan maanantaina. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Hallitus on edellyttänyt keväästä lähtien työmarkkinoiden keskusjärjestöiltä kilpailukykysopimusta eli niin sanottua yhteiskuntasopimusta.

Järjestöt pääsivätkin sopuun sopimuksen sisällöstä viikko sitten maanantaina.

Erilaisten toimenpiteiden lisäksi sopimuksessa on kohta, jossa järjestöt edellyttävät, että hallitus peruuttaa hallitusohjelmassa olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset sekä toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut veronkevennykset. Muuten sopimus ei synny.

Lisäleikkauksista hallitus on jo luopumassa, mutta veronkevennyksiä se ei vielä ole luvannut. Tämä on yksi keskeisistä syistä, miksi osa SAK:n jäsenliitoista on halukkaita kaatamaan koko sopimuksen.

Menopäätöksillä ja veronkorotuksilla tai -kevennyksillä pyritään ohjaamaan valtiontaloutta. Tätä kutsutaan finanssipolitiikaksi.

Perinteisesti finanssipolitiikka kuuluu maan hallitukselle. Nyt SAK ja jäsenliittonsa ovat kuitenkin ottamassa finanssipolitiikkaa itselleen. Hallitukselle kuuluvia päätöksiä on sisällytetty sopimukseen ja niistä vaaditaan tietynlaisia päätöksiä.

Vanhan vitsin mukaan SAK:lle kuuluu kaikki paitsi ulkopolitiikka.

Ja siltä nyt vaikuttaa.

Jos hallituksen päätösvalta finanssipolitiikasta siirtyy SAK:n ja muiden järjestöjen välisiin sopimuksiin, hallitus joutuu hankalaan rakoon.

Euron takia rahapolitiikka on jo nyt siirtynyt Suomesta Eurooppaan. Seuraavaksi finanssipolitiikka näyttää siirtyvän Valtioneuvoston linnasta Hakaniemeen. Hallituksen työkalut talouspolitiikan ohjaamiseen käyvät olemattomiksi.

Maan hallitus voi tässä itsekin katsoa peiliin. Hallitus on itse omassa ohjelmassaan sitonut finanssipolitikan keinonsa eli leikkauksia ja veronkevennyksiä juuri yhteiskuntasopimuksen syntymiseen. Sitä saa mitä tilaa.

Toisaalta hallitus ei ohjelmassaan ole luvannut veroalea millä tahansa ehdoilla. Hallitusohjelmassa lukee vain, että hallitus varautuu tukemaan edellä mainittua sopimusta merkittävin tuloveron kevennyksin. Ehtona on yhteiskuntasopimuksen keinojen mitattavuus maaliskuussa 2017.

Valtiovarainministeriö laskee vakauttavia vaikutuksia julkisen talouden tasapainoon 0,5 prosentin suhteella bruttokansantuotteeseen.

Laskelmat ovat monimutkaisia, mutta arkijärjelläkin ymmärtää, että jos sopimuksen vaikutukset ovat vain 600 miljoonaa euroa, miljardin eli 1 000 miljoonan euron veroale heittää kokonaisuuden miinukselle.

Ja tarkoitus oli kai parantaa tilannetta, ei heikentää.

Työmarkkinajärjestöjen vaatimukset ovat siinä mielessä erikoisia, että hallitus oli lupaillut veronkevennyksiä, jos järjestöt saavat aikaan tarpeeksi vaikuttavan sopimuksen.

Sopimuksesta tuli kuitenkin odotuksia heiveröisempi. Järjestöt tietävät tämän. SAK:n jäsenliittojen mielestä veronkevennykset pitäisi silti antaa.

Miljardin veroale tarkoittaisi jälleen yhtä aukkoa valtion rahoituspohjaan.

Verotuloja ei kerätä muuten vaan, vaan ne on tarkoitettu hyvinvointivaltion palvelujen rahoittamiseen.

Etenkin Sdp ja vasemmistoliitto ovat yleensä olleet veronkorotusten kannalla, jotta hyvinvointipalvelut saadaan turvattua.

Nyt kuitenkin Sdp- ja vasemmistoliittotaustaiset liittojohtajat haluavat veronkevennyksiä, kesti valtiontalous niitä tai ei.

http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/ff027c91fbd9b5d08e979a00adb84e5e29cb075a-sipila_0703.jpg
Sipilä: Veronkevennysvaraa syntyy, jos Suomen mallista tulee hyvä
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kävi maanantaiaamuna houkuttelemassa SAK:ta yhteiskuntasopimukseen mukaan. SAK:n jäsenliitot toivovat, että Suomen hallitus sitoutuisi veronkevennyksiin. Pääministeri vaatii, että ensin palkankorotukset on sidottava vientialojen kehitykseen. Toimittaja: Karoliina Liimatainen, kuvaus: Esa Syväkuru.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat