Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen keväällä olisi ääriryhmien voitto maltillisesta enemmistöstä

Seuraavaksi pitäisi alkaa liittojen väliset neuvottelut sopimuksesta, mutta näin tuskin käy ellei Suomen suurin liitto Pam ole mukana.

Politiikka
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/f3053b61a970cb5b0016776a77fa86d27fcaf816-SELINLYLY.jpg
SAK alkaa neuvotella Suomen mallista, PAM:lla ei riittänyt luottamusta hallitukseen
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly on toiveikas yhteiskuntasopimuksen onnistumisesta, vaikka 40 prosenttia SAK:n jäsenistä jäi päätti jäädä sopimuksen ulkopuolelle. Pamin puheenjohtaja Ann Selin kertoo, ettei hänen liitossaan riittänyt luottamusta hallitukseen. Kuvaus: Esa Syväkuru.

Onko nyt sopu ja maa pelastettu, kun SAK:n hallitus päätti maanantaiaamuna alustavasti hyväksyä yhteiskuntasopimuksen eli nykyiseltä nimeltään kilpailukykysopimuksen?

Kaukana siitä.

Oikeastaan SAK ei edes hyväksynyt sopimusta, vaan ilmoitti suosittelevansa liitoille, että ne alkaisivat neuvotella työnantajapuolen kanssa työehdoista viime sunnuntaina keskusjärjestöjen solmiman neuvotteluratkaisun mukaisesti.

Neuvotteluissa liitot etsivät keinoja siihen, miten ne pidentävät työaikaa 24 tuntia ja pohtivat, miten niiden työehtosopimuksiin kirjataan kilpailukykysopimuksessa mainitut paikallisen sopimisen uudistukset.

SAK:n päätös oli kuitenkin merkittävä, sillä jos SAK:n kanta olisi ollut kielteinen, yhteiskuntasopimus olisi kaatunut – melko varmasti lopullisesti.

Miten nyt eteenpäin?

Sen voi ennustaa, että jo lähes vuoden vatvotun yhteiskuntasopimuksen tiellä koetaan vielä monta mutkaa ja pomppua.

Ensimmäinen kunnon mutka tuli jo pari tuntia SAK:n kokouksen jälkeen, kun Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan liittokohtaisia työehtosopimus- eli tes-neuvotteluja ei voi aloittaa jos SAK:n jäsenmäärästä mukana on vain 60 prosenttia.

Näyttää nyt siltä, että ensimmäiseksi keskusjärjestöjohtajat yrittävät neuvotella uudesta palkanmuodostusmallista, jossa palkkakaton määräisivät vientialat. Tähän EK on valmis vaikka tes-neuvottelut eivät alkaisi.

Tämä on tärkeää, koska malli lisäisi ennustettavuutta, jonka perusteella valtiovarainministeriö voi laskea veronkorotusvaran. Veroale saattaisi tuoda Paminkin neuvottelupöytään.

Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin kertoi kommenttinsa SAK:n hallituksen kokouksen jälkeen maanantaina.
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin kertoi kommenttinsa SAK:n hallituksen kokouksen jälkeen maanantaina.

Osapuolilla on suhteellisen sama näkemys siitä, että uutta palkkamallia tarvitaan. Siihen yksimielisyys sitten loppuukin. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n näkemyksen mukaan Suomi tarvitsee Ruotsin mallin, jossa liitot itse määrittelevät neuvotteluissaan palkankorotusvaran. Palkansaajat haluaisivat, että palkkakoordinoinnin tekisivät keskusjärjestöt. EK pelkää, että tämä tietäisi uutta keskitettyä palkkamallia, jossa liittojen välisten neuvottelujen merkitys vesittyisi.

Julkisen puolen työntekijät voivat pistää kapuloita kunnolla rattaisiin, jos kaikki työehtosopimuksissa määritellyt palkankorotukset muodostuvat vain vientisektorin esimerkin mukaan. Teollisuudessa on korotusten lisäksi esimerkiksi palkkaliukumia, joita julkisella puolella ei juuri ole.

SAK:n päätös oli hutera, sillä viisi liittoa irtautui jo tässä vaiheessa neuvotteluja. Ei-linjalaisista tärkeimmät ovat auto- ja kuljetusalaa edustava AKT ja palvelutyöntekijöiden Pam.

Jos ne jäävät ulkopuolelle, sopimus voi vielä kaatua määräpäivään eli toukokuun loppuun mennessä, koska sopimuksessa ei olisi tarpeeksi palkansaajia mukana. Sen jälkeen sopimuksesta vasta tehdään lopulliset päätökset.

Tosin näidenkin liittojen jäsenet joutuisivat maksamaan lisää sosiaaliturvamaksuja. Palkankorotukset jäisivät myös pieniksi. Paikallisen sopimisen muutoksia ne joutuisivat tottelemaan niiltä osin, kun ne tulevat lakiin.

Ongelma on siis lähinnä 24 tunnin lisätyöaika. ”Ei-liitot” eivät halua tehdä lisää töitä ilman palkankorotuksia.

Näin isossa ja kipeässä sopimuksessa pitäisi olla mukana jokseenkin jokainen palkansaaja. Jos mukana on liian vähän palkansaajia, sopimuksen kansantaloutta mahdollisesti piristävä vaikutus jää vaimeaksi.

Pam vaatii veroalea, mutta veroalevara syntyy siitä, että sopimuksessa ovat lähes kaikki mukana. Pam siis vaatii sellaista, jota se ei ole valmis edesauttamaan.

http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/ff027c91fbd9b5d08e979a00adb84e5e29cb075a-sipila_0703.jpg
Sipilä: Veronkevennysvaraa syntyy, jos Suomen mallista tulee hyvä
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kävi maanantaiaamuna houkuttelemassa SAK:ta yhteiskuntasopimukseen mukaan. SAK:n jäsenliitot toivovat, että Suomen hallitus sitoutuisi veronkevennyksiin. Pääministeri vaatii, että ensin palkankorotukset on sidottava vientialojen kehitykseen. Toimittaja: Karoliina Liimatainen, kuvaus: Esa Syväkuru.

Kattavuudesta päättävät lopulta neuvottelijaosapuolet eli Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kuntatyönantajat, korkeasti koulutettuja palkansaajia edustava Akava ja toimihenkilöiden STTK. Ja tietysti SAK, jolla on lähes miljoona jäsentä. Hallitus katsoo sen jälkeen riittääkö kattavuus veronaleen.

Muita palkansaajia ärsyttävät usein vapaamatkustajaliitot, jotka katsovat, ettei Suomen pelastaminen kuuluu heille, vaan muille. Jo nyt 80 prosenttia palkansaajista on alustavasti valmiita uhrautumaan, jotta työpaikkoja tulisi ehkä lisää. Miksi nämäkään liitot vaivautuisivat, jos muut eivät vaivaudu.

Yksikään palkansaaja ei mielellään heikennä omaa asemaansa. Toistaiseksi suurin osa näyttää kuitenkin ajattelevan, että sopiminen voi olla sekä Suomelle että palkansaajaliikkeen tulevaisuudelle paras vaihtoehto.

Jos nykyiset keskusjärjestöt eivät kykene sopimaan, kuka haluaisi sopia mitään myöskään STTK:n ja SAK:n mahdollisen suurjärjestön kanssa?

Yksi tai kaksi liittoa voi kaataa muiden aikeet yhtä lailla 1,7 miljoonan jäsenen järjestössä kuin miljoonankin liitossa. Liitot taistelevat nyt ennen kaikkea vallastaan, mutta jarruttamalla ne saattavat myös valtansa menettää.

Jos sopimus tänä keväänä kaatuu, se on ääriryhmien voitto ja vahvistaa esimerkiksi hallituksen ja työnantajien ääriryhmien asemaa. Ääriryhmillä on tapana ruokkia toisiaan.

Palkansaajaliikkeestä löytyy paljon ihmisiä, jotka uskovat, ettei mitään muutoksia tarvitse tehdä, ei etenkään heikennyksiä. Monissa liitoissa on ajattelijoita, joiden mielestä tarvitaan vain paljon vastustusta tai jopa yleislakko. Se sitten kaataisi hallituksen, ja valtaan nousisivat demarit ja vasemmistoliitto. Näissä piireissä luotetaan siihen, etteivät demarit tee mitään, mitä ammattiyhdistysliike ei hyväksy.

Kaikkein keskeisimmässä asemassa on nyt muun muassa kaupan, vartioinnin, kiinteistöalan, Alkon, elokuvateattereiden ja hiihtokeskusten työntekijöitä edustava Pam, joka on Suomen suurin liitto 230 000 jäsenellään.

Pamin uusi hallinto valittiin viime kesän liittokokouksessa, jossa äänensä antoi 15,7 prosenttia pamilaisista. Se 25 000 ääntä. Voi käydä niin, että tällä äänimäärällä liitto kykenee jyräämään 1,7 miljoonalla äänellä valitun hallituksen tahdon – ja sen lisäksi lähes kaikkien muiden palkansaajien uhrautumishalun.

Jos Pam ei muuta näkemystään, yhteiskuntasopimusta tuskin syntyy. Perjantaina Pam äänesti äänin 5–11 vastaan, mutta SAK:n sisälläkin on mysteeri, miten näin pääsi tapahtumaan

Liiton puheenjohtaja Ann Selin kannatti sopimuksen hyväksymistä, eli hänen ylitseen käveltiin. Kokouksessa ei monen yllätykseksi käynyt ketään ulkopuoleista esittelemässä sopimusta, vaan ei-linjalaiset saivat vedettyä empijätkin mukaansa.

Esimerkiksi sopimukseen hyvin kriittisessä suhtautuvassa Metalliliitossa asiaa käsiteltiin ensin neuvottelukunnassa, joka teki pohditun ehdotuksen reunaehtoineen, jotta se voitaisiin hyväksyä. Pam esitti täsmälleen samoja ehtoja kuin monet neuvotteluihin lähteneet. Kyllä-linjalaiset uskalsivat kuitenkin lähteä neuvottelemaan, sillä lopullinen päätös sanotaan vasta touko–kesäkuussa.

Pamissa, kuten muuallakin, vaadittiin etenkin sitä, että hallitus varmuudella peruu 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä antaa miljardin euron veronkevennykset.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) kertoi Ylen aamulähetyksessä lauantaina varsin selkeästi, että lisäleikkaukset perutaan. Aikaisemmin hän on sanonut, että ”sopimus antaa hyvät mahdollisuudet lisäleikkauksille”.

Nyt SAK:ssa vaaditaan ehdottomasti myös veronkevennyksiä, kuten SAK:n maanantaisessa päätöksessä lukee. Näitähän hallitus ei ole tarkkaan ottaen koskaan ilman ehtoja luvannutkaan. Aikaisemmin veronkevennykset eivät olleet SAK:lle yhtä tärkeitä kuin lisäleikkaukset.

Nyt veronkevennykset pitäisi toteuttaa, vaikka se merkitsisi toisaalla leikkauksia esimerkiksi opiskelijoille, eläkeläisille tai työttömille.

Kyse on iltalypsystä. Ei olisi ihme, että hallituksen ovella pyörisi keväällä monenmoista lypsäjää Pamin esimerkin innoittamana. Pamin hallituksen jäsen Nina Koivuniemi kertoi maanantaina Kansan Uutisissa, että ”askelia eteenpäin” olisivat esimerkiksi alipalkkauksen kriminalisointi, joukkokanne tai nollasopimuksen kieltäminen. Puheenjohtaja Selin lisäsi listaan perusteettomat määräaikaisuuksien ja perhevapaiden lomakertymän rajoituksien poiston.

Pam on nyt voimansa tunnossa ja vaatii mukaan tulemisen hinnaksi asioita, joita ei ole lainkaan yhteiskuntasopimuksessa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat