Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Yhteiskuntasopimuksesta on sopu kaukana – lue tästä, missä mennään

Päätös yhteiskuntasopimuksesta on yhä kaukana, vaikka työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat päässeet siitä alustavaan sopuun. HS:n yhteenveto kertoo, missä nyt mennään.

Politiikka
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/60b91ecc8ad88d43d63561a86c603f708d760e6f-2489912-yhteiskuntasopimus_12.jpg
Mistä yhteiskuntasopimuksessa on kyse? Video selittää kolmessa minuutissa
Tämä lyhyt video kertoo yksinkertaisesti, mistä paljon huomiota herättäneessä yhteiskuntasopimuksessa on kyse. Toimittaja: Tuomas Peltomäki, grafiikka: Boris Stefanov.

Päätös yhteiskuntasopimuksesta on yhä kaukana, vaikka työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat päässeet siitä alustavaan sopuun.

Seuraavaksi pitäisi alkaa ammattiliittojen väliset neuvottelut sopimuksesta, mutta työnantajien EK on jo ilmoittanut, että näin ei tapahdu, ellei Palvelualan ammattiliitto Pam ole mukana. Pam on SAK:n suurin liitto.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK hyväksyi maanantaina suurella vaivalla punnerretun alustavan sopimuksen äänin 14–5. Keskusjärjestöistä Akava, STTK ja Kuntatyönantajien liitto hyväksyivät ratkaisun jo viikko sitten. Periaatteessa kaikki neuvottelijat ovat siis mukana.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) ehti jo kertoa olevansa huojentunut SAK:n äänestyksestä. Kielteinen kanta olisi lähes varmasti kaatanut sopimuksen.

Sopimuksen hieromiseen tuli kuitenkin uusi mutka maanantaina, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoitti, ettei yhteiskuntasopimuksen mukaisia työehtoneuvotteluja voida aloittaa ilman, että kaikki liitot ovat mukana.

SAK:n päätös on EK:lle liian hutera, sillä sen ulkopuolelle jättäytyi yhteensä 40 prosenttia SAK:n liittojen jäsenistä. Suurin osa heistä kuuluu Pamiin, joka vaatii hallitukselta ”merkittäviä vastaantuloja”, jotta Pam lähtisi vielä mukaan.

Lue HS:n toimittaja Teemu Luukan kattava analyysi yhteiskuntasopimuksen viimeisimmästä vaiheesta tästä.

Yhteiskuntasopimus on pääministeri Sipilän viime keväänä aloittama hanke, jonka tarkoitus on parantaa yritysten kilpailukykyä suhteessa kilpailijamaihin, kuten Ruotsiin ja Saksaan. Siksi sitä kutsutaan myös kilpailukykysopimukseksi. Nyt Suomen talouskasvuluvut ovat Euroopan heikoimpia, kansakunta ikääntyy ja velkaantumistahti on kova.

Sopimuksen alkuperäinen idea oli yritysten kustannusten alentaminen. Kun yritykset menestyvät, ihmisille on enemmän töitä. Kun verotulot kasvavat, valtion ja kuntien ei tarvitse karsia palveluitaan. Toisin sanoen yhteiskuntasopimus on hallituksen tärkeimpiä hankkeita.

Sopimuksen yhteydessä päätetään suurin piirtein jokaisen suomalaisen etuihin liittyvistä asioista, kuten palkoista, työehdoista, sopimisoikeudesta, julkisten menojen leikkauksista ja verotuksesta.

http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/78f750b636c847ba6664f12ae17cfdae5255eb13-2463493-IKI_hallituksen%20haasteet%202016_14.jpg
Hallituksen haasteet parissa minuutissa
Juha Sipilän hallituksen alkutaival on ollut vaikea. Eikä helpotusta näy sillä hankalia ongelmia on edelleen ratkaisematta.

Sopimuksesta ovat neuvotelleet työnantajien ja palkansaajien keskusjärjestöjen johtajat ja heidän avustajansa.

Pääneuvottelijat ovat EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

Keskeisessä roolissa ovat keskusjärjestöjen hallitusten jäsenet ja hallituksesta etenkin elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) ja pääministeri Juha Sipilä.

Neuvottelijat pääsivät viikko sitten maanantain vastaisena yönä sopuun alustavasta yhteiskuntasopimuksesta. Sopimuksen voi lukea kokonaisuudessaan tästä ja sen pääkohdat tästä.

Sopuun kuuluu muun muassa vuosittaisen työajan pidentäminen 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta ja julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen leikkaaminen 30 prosentilla. Järjestöjen palkkasopimusehdotus pitäisi palkankorotukset olemattomina, mutta samaan aikaan palkansaajien työeläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut nousisivat.

HS:n laskurilla voit tarkistaa, kuinka paljon työmarkkinasopu söisi palkkaasi.

Työmarkkinajärjestöjen hyväksymään sopimukseen on lisäksi kirjattu kolme ehtoa sovulle: pakkolait on haudattava, lisäleikkaukset peruttava ja veronkevennykset toteutettava.

Ehdot on asetettu Suomen hallitukselle. Kahta ensimmäistä hallitus on jo lupaillut, mutta kolmatta ei. Ehdoissa on omat ongelmansa maan hallituksen kannalta, mistä voit lukea enemmän HS:n politiikan ja talouden toimituksen esimiehen Piia Elosen kolumnista.

Pam saattaa puheenjohtajansa Ann Selinin mukaan vielä taipua yhteiskuntasopimukseen, jos hallitus sitoutuu järkähtämättömästi veronkevennyksiin. Selin olisi tuolloin valmis viemään asian uudemman kerran äänestettäväksi Pamin hallitukseen. Sipilän mukaan lupauksia veronkevennyksistä ei kuitenkaan ole vielä kevään aikana odotettavissa.

Asian käsittely jatkuu viimeistään, kun Pamin hallitus on uudelleen koolla tiettävästi torstaina 17. maaliskuuta.

Pääministeri Sipilä ilmoitti julkisesti, että hallituksella ei ole B-suunnitelmaa siltä varalta, ettei sopuun päästä.

HS kartoitti, mitä vaihtoehtoja hallituksella voisi olla suunnitelma B:ksi.

Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Pääministeri Juha Sipilä poistui, kun oikeus- ja työministeri Jari Lindström (vas.) ja valtiovarainministeri Alexander Stubb tekevät nyrkkitervehdyksen hallituksen tiedotustilaisuudessa Kesärannassa Helsingissä keskiviikkona 2. maaliskuuta.
Pääministeri Juha Sipilä poistui, kun oikeus- ja työministeri Jari Lindström (vas.) ja valtiovarainministeri Alexander Stubb tekevät nyrkkitervehdyksen hallituksen tiedotustilaisuudessa Kesärannassa Helsingissä keskiviikkona 2. maaliskuuta.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat