Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Orpo: Suomen kannat voitolla asedirektiivin muutosneuvotteluissa EU:ssa

Ministereiden ja virkamiesten armeija on puskenut lievennyksiä komission esittämiin rajoituksiin. Suomi haluaa muun muassa, että puoliautomaattiaseiden hallussapito siviilitarkoituksessa olisi yhä mahdollista.

Politiikka
 
Orpo: Suomea kuullaan asedirektiivissä – terrorismi ja metsästys selittävät intohimoja
Orpo: Suomea kuullaan asedirektiivissä – terrorismi ja metsästys selittävät intohimoja
Sisäministeri Petteri Orpo (kok) kommentoi torstaina lyhyesti sisäministerikokouksen alla EU:ssa käsiteltävää asedirektiivin muutosehdotusta, jossa Suomi on pyrkinyt aktiivisesti lobbaamaan omia kantojaan. Toimittaja: Pekka Mykkänen.

Bryssel

Euroopan unionin jäsenmaat ovat Suomen kanssa samassa enemmistössä, kun unionissa väännetään kättä suomalaisten tunteita kuumentaneesta asedirektiivin muuttamisesta. Direktiivimuutoksen on pelätty vaikuttavan haitallisesti sekä metsästysharrastuksiin että suomalaiseen reserviläistoimintaan.

Sisäministeri Petteri Orpo (kok), kertoi torstaina pidetyn sisäministerikokouksen jälkeen, että Suomen asekannat olivat samat kuin jäsenmaiden enemmistöllä – kaikissa kohdissa, joissa EU-maiden kantaa oli tiedusteltu.

Hänen mukaansa Ruotsi, Norja ja Saksa olivat täysin samoilla linjoilla Suomen kanssa, minkä lisäksi itäisen Euroopan maat olivat pitkälti Suomen kanssa samassa kerhossa.

Suomi on vaatinut esimerkiksi sitä, että aseita voi ostaa internetistä, siviileillä on oikeus hankkia puoliautomaattiaseita ja alle 18-vuotiaat voivat jatkossakin hankkia aseita urheilu- ja metsästysharrastuksiin.

Orpo huomautti kuitenkin, että direktiivimuutosta puidaan myös Euroopan parlamentissa, jossa asiaan liittyy suuria intohimoja ja kriittisyyttä. Näin ollen sisäministereiden enemmistön kanta ei vielä tarkoita, että Suomi tai Suomen virallinen kanta olisi voittanut.

Suomi on eri ministerien suulla ilmaissut, että EU-komission viime marraskuussa esittämä asedirektiivin tiukentaminen on suomalaisille hyvin ongelmallinen hanke, olipa kyse reserviläisten toiminnasta, metsästyksestä tai aseiden keräilystä.

Komission päähuolena taas on EU-kansalaisten turvallisuus, rikollisjärjestöt sekä terrorismi. Direktiivimuutoksen pontimena olivat terrori-iskut esimerkiksi Pariisissa, ja siksi komissio haluaisi kieltää sarjatuliaseet ja asettaa monia muita rajoituksia.

Orpon mukaan terrorismista kumpuava pelko on ymmärrettävä syy, kun aselainsäädäntöä pyritään tiukentamaan. Mutta hänen mielestään myös Suomen yleinen metsästysharrastus sekä reserviläistoiminta on saanut ymmärrystä EU:ssa.

”Olemme saaneet hyvää vastakaikua valmistelijoilta nimenomaan reserviläiskysymyksen ratkaisemiseen, ja näissä muissakin yksityiskohdissa meitä on kuultu”, Orpo totesi sisäministerikokouksen alla.

Suuri joukko suomalaisvirkamiehiä ja poliitikkoja on osallistunut Suomen kantojen muovailuun ja välittämiseen Brysseliin.

Esimerkiksi helmikuussa Orpo ja puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) tapasivat EU-parlamentissa direktiivin valmistelusta vastaavan europarlamentaarikon Vicky Fordin.

Joillekin suomalaisille ampuma-aseisiin liittyvät intohimot ovat omituinen juttu, monille muille sydämen asia. Suomalaisilla yksityishenkilöillä on noin puolitoista miljoonaa asetta, mikä on asukaslukuun suhteutettuna maailman korkeimpia lukuja.

Puolustusministeri Niinistö (ps) hätkäytti viime marraskuussa, kun hän totesi ykskantaan, että Suomi ei aio suostua EU:n aikeisiin. ”Suomi ei aio alistua tähän komission sanelupolitiikkaan”, Niinistö totesi HS:n haastattelussa.

Kaukana oli asenne, jonka mukaan Suomi on unionin käskyt kiltisti nielevä hissukka ja unioniluokan kiltein oppilas. Niinistön mukaan Suomelle on ensiarvoisen tärkeää, että reserviläiset saavat pitää yllä ampumataitojaan. Siihen tarvitaan itselataavia puoliautomaattiaseita, Niinistö sanoi.

HS tutustui sisäministeriön muistioon, jossa ilmaistaan Suomen kannat EU-puheenjohtajamaan Hollannin esittämiin kysymyksiin viidestä eri direktiiviehdotukseen liittyvästä ongelmakohdasta.

Suomen sisäministeriön virkamiesten johtamat ja monien muiden ministeriöiden sekä poliisihallituksen konsultoimat kannat ovat tässä – kysymys kysymykseltä. Alla olevat kohdat ovat sisäministeriön muistiosta, mutta niitä on parissa kohdassa tarkennettu, lyhennetty perustelujen osalta ja kieltä joiltain osin muokattu.

 

1. Minimi-ikäraja aseiden hallussapidolle

Jäsenmailta kysytään, mikä ratkaisu seuraavista olisi niille mieluisin:

a) Ylläpidetään nykyisessä direktiivissä alaikäisiä koskeva poikkeus, jonka mukaan alle 18-vuotiaalla on mahdollisuus saada lupa hallussapitoon sekä hankintaan muuten kuin ostamalla.

b) Rajoitetaan alaikäisiä koskeva poikkeus ainoastaan aseiden hallussapitoon.

c) Alaikäisiä koskevaa poikkeusta tulisi edelleen tarkentaa asettamalla minimi-ikäraja aseiden hallussapidolle.

Suomi voi hyväksyä vaihtoehdot a ja b.

Suomen mielestä alaikäisiä koskeva poikkeusmahdollisuus saada hallussapitolupa voitaisiin rajoittaa asettamalla ikäraja, kunhan ikäraja on 15 vuotta tai kansallisesti päätettävissä.

 

2. Lääkärintarkastukset

Jäsenvaltiolta pyydetään näkemyksiä siitä, suosivatko ne:

a) Nykyisen direktiivin säännöksiä, joiden nojalla aseiden hallussapito- ja hankintalupien myöntäminen ja peruuttaminen on jätetty kansallisen sääntelyn varaan. (Lääkärintarkastuksia on voitu tähän asti ottaa käyttöön kansallisesti, jos niin on haluttu.)

b) Että direktiiviin lisätään vaatimus lääkärintarkastuksessa aseluvan edellytyksenä.

c) EU-tasoisesti säänneltyä lääkärintarkastusta.

Suomi kannattaa vaihtoehtoa a.

Vaihtoehtojen b ja c sijaan Suomi voisi tukea vaihtoehtona sitä, että toimivaltaiset viranomaiset voivat tarvittaessa vaatia aselupaa hakevalta henkilöltä lääkärinarviota ennen aselupahakemuksen ratkaisemista tai kun kyse on aseluvan peruuttamisesta. Lääkärinarvio tehtäisiin aina tapauskohtaisesti, jos se on tarpeen.

Suomessa ei ole kannatettu standardisoituja lääketieteellisiä testejä aseluvan edellytyksenä, koska niiden avulla ei ole katsottu voitavan luotettavasti selvittää henkilön tulevaa väkivaltaista käyttäytymistä.

 

3. Puoliautomaattisten aseiden kielto siviilikäytössä

Jäsenvaltioilta pyydetään näkemyksiä nykyisten B7-luokan aseiden (puoliautomaattisten aseiden) osalta seuraavasti:

a) Tulisiko B7-luokan aseiden kielto rajoittaa kaikkein vaarallisimpiin aseisiin ja määritellä nämä aseet tarkemmin teknisesti direktiivissä?

b) Tulisiko B7-luokan aseiden hallussapito siviilitarkoituksessa edelleen olla mahdollista, jos jäsenvaltio antaa siihen luvan ja direktiivissä olisi määritelty tälle hallussapidolle tarkemmat edellytykset?

Suomi kannattaa vaihtoehtoa b.

Suomen mielestä hallussapidon lisäksi myös näiden aseiden hankinta tulisi sallia samoilla edellytyksillä kuin hallussapito.

Vaihtoehdon a osalta Suomi tuo esiin, että teknisten asiantuntijoiden mukaan B7-luokan aseiden tarkempi määrittely teknisesti on erittäin vaikeaa ja saattaisi jättää lainsäädännöllisiä aukkoja.

Jos vaihtoehto a saa kannatusta, Suomi on valmis tutkimaan sitä. Määritelmän lopputuloksesta riippuu, tuleeko näihin aseisiin saada mahdollisuus antaa poikkeustapauksessa hankinta- ja hallussapitolupia vapaaehtoista maanpuolustustarkoitusta varten.

B7-luokan aseet, jotka ehdotetaan siirrettäväksi kiellettyyn A-luokkaan, ovat automaattiaseita muistuttavia puoliautomaattiaseita. Suomen mielestä aseiden luokittelu niiden ulkonäön perusteella ei ole riittävän tarkkarajaista.

Koska ehdotuksen teksti jättää paljon tulkinnanvaraa, Suomi pitää epäselvänä, mitä vaikutuksia tällä olisi metsästys- ja tarkkuusammunnassa käytettyihin aseisiin. A-luokkaan ollaan lisäämässä lisäksi automaattiaseista puoliautomaattiseksi muunnetut aseet.

 

4. Poikkeukset aseiden hallussapidolle kulttuurisista ja historiallisista syistä

Jäsenvaltioilta kysytään, kannattavatko he eniten:

a) Nykyisen direktiivin yleistä sääntöä siitä, että jäsenvaltioille jätettäisiin vapaus antaa hankinta- ja hallussapitolupa A-luokan aseille, jos se ei ole vastoin yleistä järjestystä ja turvallisuutta. (A-luokan aseet ovat kiellettyjä ja sotilaskäyttöön tarkoitettuja aseita.)

b) Vain museoille ja yksityisille keräilijöille tulisi antaa poikkeus A-luokan aseiden hankintaan ja hallussapitoon.

c) Vain museoille ja yksityiset keräilijöille tulisi antaa poikkeus A-luokan aseiden hallussapitoon edellyttäen, että A-luokan aseet on deaktivoitu?

Suomi voi kannattaa vaihtoehtoa a.

Hollannin mukaan tässä yhteydessä ei ole tarkoitus keskustella reserviläisten mahdollisuudesta hankkia ja pitää hallussa ampuma- aseita, vaan tähän kysymykseen palataan myöhemmässä vaiheessa.

Muut jäsenmaat ovat osoittaneet ymmärrystä Suomen reserviläistoiminnan mahdollistamiselle jatkossakin ja Suomelle on tärkeää, että reserviläiskysymyksestä aiotaan järjestää erillinen keskustelu.

 

5. Internet-kauppa

Jäsenmailta kysytään, tulisiko etäkauppa sallia yksityisille ja millä edellytyksillä.

a) Tulisiko etäkauppa sallia yksityishenkilöille edellyttäen, että varsinainen transaktio tapahtuisi niin, että ostajan henkilöllisyys ja aseenhankintalupa voitaisiin varmentaa esimerkiksi välittäjän tai viranomaisten läsnä ollessa?

b) Tulisiko etäkauppa sallia yksityishenkilöille ainoastaan luvan saaneiden välittäjien ja kauppiaiden välityksellä ja edellyttäen, että aseen siirto tapahtuisi kasvokkain?

c) Tulisiko etäkauppa sallia yksityishenkilöille edellyttäen, että etäkauppa on tarkasti säännelty?

Suomi kannattaa vaihtoehtoa c.

Suomen näkemyksen mukaan direktiivissä voitaisiin edellyttää, että etäkaupassa ostajan henkilöllisyys tulee varmistaa sähköisesti ja samoin aseen hankintalupa.

Nyt muutostyön alla oleva ”aseiden hankinnan ja hallussapidon valvontaa koskeva neuvoston direktiivi 91/477/ETY1” annettiin alun perin vuonna 1991. Vuonna 2008 direktiiviin tehtiin muutoksia.

Direktiivin muutosehdotus on torstaina ensi kerran EU-maiden sisäministereiden perusteellisessa keskustelussa. Hollanti pyrkii saamaan jäsenvaltioiden yhteisen näkemyksen kesäkuuhun mennessä.

Myös Euroopan parlamentti pyrkii muodostamaan kannan asiaan kesäkuussa. Tätä pidetään EU-lainsäädännössä kiireellisenä aikatauluna, kertoo johtava asiantuntija Johanna Puiro, joka johtaa Suomen kantojen valmistelua sisäministeriössä.

EU:n lainsäädännön yleisiä työkaluja ovat direktiivit ja asetukset, jotka muokkautuvat komission, neuvoston ja parlamentin joskus vuosiakin kestävässä käsittelyssä.

Direktiivit ovat lainsäädäntöohjeita, joissa täytäntöönpanon muodot jäävät jäsenvaltioille. Asetuksia taas sovelletaan sellaisinaan kaikissa jäsenmaissa, ja ne syrjäyttävät niiden kanssa ristiriidassa olevat kansalliset lait.

Jussi Helttunen ja ANTTI AIMO-KOIVISTO / Lehtikuva
Jussi Niinistö ja Petteri Orpo
Jussi Niinistö ja Petteri Orpo
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat