Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

SAK:n hallitus hyväksyi ”Suomen mallin” – palkankorotusten sopimisesta saatiin linjaus

Viisikko: Seuraavat palkkaratkaisut tukevat aloja, jotka ovat alttiita kansainväliselle kilpailulle.

Politiikka
 
SAK:n tiedotustilaisuus "Suomen mallista"
SAK:n tiedotustilaisuus "Suomen mallista"
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kertoi tiedotusvälineille perjantaiaamuna työmarkkinatilanteesta ja niin sanotusta "Suomen mallista". Lylyn ja Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtajan Ann Selinin kommentit voit katsoa tältä videolta. Toimittaja: Karoliina Liimatainen, kuvaus: Janne Järvinen.

Suomen suurimman ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n hallitus hyväksyi perjantaina niin kutsutun Suomen mallin pääperiaatteet. SAK:n hallitus kokoontui kello 8.30 ylimääräiseen kokoukseen työmarkkinatilanteen ja Suomen mallin takia.

”Kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukyky, työllisyys, tuottavuus ja julkisen talouden sopeuttaminen. Nämä neljä tekijää määrittävät työehtosopimuksia vuodesta 2017 eteenpäin”, puheenjohtaja Lauri Lyly totesi SAK:n kokouksen jälkeen.

Suomen malli on Juha Sipilän (kesk) hallituksen vaatima raami, jossa etenkin vientialat määrittäisivät palkankorotuksille ylärajan.

Lylyn mukaan SAK:n linjaus syntyi yksimielisesti. Kannanotto oli kuitenkin hyvin niukkasanainen. Suomen mallin yksityiskohdista ei vielä neuvoteltu.

”Varsinainen valmistelutyö käynnistyy sitten, kun kilpailukykysopimus tulee voimaan eli todennäköisesti ensi syksynä.”

”Ammattiliitoille ja keskusjärjestöille niin palkansaaja- kuin työnantajapuolellakin tulee paljon töitä, että voimme synnyttää sellaista neuvottelukulttuuria eli Suomen mallia, jolla nämä neljä isoa pääperiaatetta toteutuisivat työehtosopimuskierroksilla.”

Vesa Moilanen
Lauri Lyly
Lauri Lyly

Lylyn mukaan valmistelutyötä ei ole vielä tehty yhtään.

”Se vaatii ammattiliitoilta erittäin paljon sisäistä koordinaatiota ja valmistelua. Tärkeintä tässä oli, että hallitus sai näkymän siitä, miten me ajattelemme vuodesta 2017 eteenpäin ja minkä tekijöiden perusteella linjaamme isoa kuvaa.”

SAK kaipaa todennäkäisesti eniten sisäistä koordinaatiota suurimmalta liitoltaan Pamilta, joka on toistaiseksi jättäytynyt kilpailukykysopimuksen ulkopuolelle. Pamin puheenjohtaja Ann Selin olisi halunnut mukaan sopimusneuvotteluihin, mutta liiton hallitus äänesti sopimusta vastaan.

Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Ann Selin
Ann Selin

Selin vaatii Sipilältä riittävästi ”konkretiaa”, jotta hän voisi ottaa kilpailukykysopimuksen uudestaan liiton käsittelyyn ensi torstain hallituksen kokouksessa.

”Toivomme, että hallitus puhuu konkreettisesti niistä asioista, jotka kilpailukykysopimuksessa on mainittu. Ne liittyvät ostovoimaan ja mahdollisiin lisäleikkauksiin. Odotamme näistä selkeää viestiä”, Selin sanoo.

Suomen palkkamallin valmistelu alkaa SAK:n mukaan aikaisintaan kesällä. Järjestöjen pitäisi piirtää kilpailukykysopimukseen viimeiset viivat toukokuun loppuun mennessä. Ammattiliitot käyvät kevään aikana soveltamisneuvotteluja, joiden tarkoituksena on viedä kilpailukykysopimuksen sisältö työehtosopimuksiin.

Lylyn mukaan Suomen mallin pitäisi valmistua viimeistään puolentoista vuoden päästä, ennen vuoden 2017 syyskuussa alkavaa työehtosopimuskierrosta.

”Päämääränä on, että palkkakehitys työmarkkinoilla ei johda vuosien 2007 ja 2009 kaltaisiin tilanteisiin, joissa palkat nousevat ja tuotanto putoaa”, Lyly summaa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) tviittasi torstaina illalla, että työmarkkinoiden keskusjärjestöjen eli niin sanotun viisikon ehdotus Suomen malliin siirtymisestä riittää hallitukselle. ”Toteutuessaan tämä on iso rakenteellinen muutos. Tärkeä askel”, Sipilä kertoi.

Korkeasti koulutettujen Akava, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kunnallinen työmarkkinalaitos KT, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK vastasivat torstaina hallituksen 2. maaliskuuta tekemään pyyntöön täsmentää seuraavia eli syksystä 2017 käynnistyviä työmarkkinakierroksia koskevaa kirjausta.

”Työmarkkinaratkaisuilla tuetaan kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä, pitkäjänteisesti työllisyyttä, tuottavuuden kehitystä sekä julkisen talouden tasapainoa”, sanotaan keskusjärjestöjen lyhyehkössä vastauksessa.

Suomen mallin valmistelu aloitetaan järjestöjen mukaan kilpailukykysopimuksen tultua voimaan, ja valmistelussa otetaan tarkemmin kantaa palkansaajien ja työnantajien näkökulmasta sopimusalan ja sen kehityksen kannalta tärkeisiin kysymyksiin.

”Valtakunnansovittelijan tulee sovittelutoimessaan tukea edellä todettua periaatetta”, vastaus vielä tähdentää.

Suomen mallin mukaan palkankorotuksiin lähdettäisiin syksyllä 2017 niiden toimialojen mukaan, jotka ovat kansainväliselle kilpailukyvylle erityisen alttiita. Käytännössä se tarkoittaa ainakin vientiteollisuutta, mutta on nyt määritelty hieman laajemmin.

Valtiovarainministeriö pääsee nyt laskemaan vuosien 2017–2018 julkisen talouden raameja. Vientivetoinen lähestymistapa tarkoittaa myös sitä, että vastedes voitaisiin välttää Sari Sairaanhoitaja -tyyppiset kovat palkankorotukset, joihin mentiin vuonna 2007.

Viiden keskusjärjestön torstain kokouksesta Suomen mallin ympärillä kertoi ensimmäisenä Yle.

”Ei tässä kyseessä ole vielä varsinainen Suomen malli, vaan keskusjärjestöjen vastaus maan hallitukselle kysymykseen siitä, miten edetään kohti liittokierroksia syksyllä 2017”, sanoi kokouksen jälkeen korkeasti koulutettujen Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder HS:lle.

”Ilmaisimme tahtotilan tavoitteesta, millainen Suomen malli voisi olla, eli miten palkankorotusvara määriteltäisiin, jotta hallitus voisi edetä esimerkiksi lupaamissaan veronalennuksissa”, Fjäder sanoo.

Kilpailukykysopimusta ei Fjäderin mukaan saa muuttaa, eikä Suomen mallista tehdä osaa sopimuksesta.

Kunta-alan työmarkkinajohtajan Markku Jalosen mukaan järjestöjen yhteinen vastaus ja hallituksen hyväksyntä aukaisevat lukkoja kilpailukykysopimuksen tieltä: ”Pidän tätä tärkeänä edistysaskeleena.”

Myös toimihenkilöitten Antti Palola oli torstai-iltana toiveikas ja tyytyväinen: ”Yhteinen vastaus auttaa alakohtaisten neuvottelujen käynnistymistä”.

Pääministeri on lupaillut veronkevennyksiä ja lisäleikkausten perumista, mikäli kilpailukykysopimus ja Suomen malli saadaan aikaan.

Sopimukseen ja liittokohtaiseen neuvonpitoon on tuonut mutkia kysymys kattavuudesta, jota Elinkeinoelämän keskusliitto EK on korostanut etenkin sen jälkeen, kun SAK:n suurin ammattiliitto, palvelualojen Pam sen hylkäsi.

Mistä yhteiskuntasopimuksessa on kyse? Video selittää kolmessa minuutissa
Mistä yhteiskuntasopimuksessa on kyse? Video selittää kolmessa minuutissa
Tämä lyhyt video kertoo yksinkertaisesti, mistä paljon huomiota herättäneessä yhteiskuntasopimuksessa on kyse. Toimittaja: Tuomas Peltomäki, grafiikka: Boris Stefanov.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat