Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Sipilän hyväksymä ”Suomen malli” onkin muutaman rivin aihio – lue koko teksti sanasta sanaan

Politiikka
 
http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/00d99172d7bb53ca890010bdd811b09f7c668b03-HS_SIPILA_STUBB_SUOMEN_MALLI_110316.00_00_11_08.Still003.jpg
Hallituspuolueet toiveikkaana: ”Suomen malli on suuri rakennemuutos”
Hallituspuolueiden puheenjohtajat Juha Sipilä (kesk), Alexander Stubb (kok) ja Timo Soini (ps) pitävät vientivetoista palkkamallia tärkeänä Suomen talouden kannalta. Johtajilta ei vieläkään irronnut selväsanaisia lupauksia Palvelualojen ammattiliiton Pamin vaatimista veronkevennyksistä. Toimittaja: Karoliina Liimatainen, kuvaus: Esa Syväkuru, leikkaus: Janne Järvinen

Työmarkkinatorstai oli taas toivoa täynnä, sillä Etelärannassa oli koolla tv:stä tuttu pomoviisikko: Akavan Sture Fjäder, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Jyri Häkämies, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen KT:n Markku Jalonen, Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n Lauri Lyly ja Toimihenkilökeskusjärjestön STTK:n Antti Palola.

Illansuussa alkoi tulla viestejä, että keskusjärjestöjohtajat ovat päässeet yksimielisyyteen hallituksen heiltä peräämästä täsmennyksestä, miten syksyllä 2017 alkava neuvottelukierros toteutetaan. Ehdotus niin sanotusta Suomen mallista oli myös toimitettu hallitukselle.

”Saa nähdä, kelpaako ehdotus hallitukselle”, jännitti esimerkiksi Sture Fjäder, muttei suostunut julkistamaan sitä: ”Hallitus saa sitten julkistaa, jos haluaa. Eikä se vielä ole mikään Suomen malli, vaan tavoitteet yhdellä A4:lla.”

Eikä aikaakaan, kun pääministeri Juha Sipilä tviittasi, että kyllä kelpaa: ”Järjestöjen ehdotus Suomen malliin siirtymisestä riittää hallitukselle. Toteutuessaan tämä on iso rakenteellinen muutos. Tärkeä askel.”

Mutta mikä kelpasi hallitukselle? Mistä syntyy iso rakenteellinen muutos?

”Eivätkö järjestöt itse ole julkistaneet ehdotustaan?” ihmeteltiin pääministerin esikunnasta HS:n kysyessä asiasta, mutta päätettiin yhtä kaikki jatkaa tiedon pihtaamista.

Kun Helsingin Sanomat vihdoin sai paperin käsiinsä, oli ensimmäinen reaktio: ”Tässäkö se nyt on? Tärkeä askel?”

Muutaman rivin kannanoton pääviesti piilee ehkä rivien välissä, sillä kovin paljon se ei poikkea siitä, mitä jo kirjattiin itse ”kikyyn” eli kilpailukykysopimukseen, jossa lukee:

”Keskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että seuraava neuvottelukierros, joka alkaa syksyllä 2017, toteutetaan niin, että syntyvät ratkaisut tukevat Suomessa tehtävän työn kilpailukyvyn edistämistä, Suomen talouden kasvua sekä työllisyyttä.”

Torstaina keskusjärjestöjen sorvaamassa Suomen mallin aihiossa taas sanotaan:

”Työmarkkinaratkaisuilla tuetaan kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä, pitkäjänteisesti työllisyyttä, tuottavuuden kehitystä sekä julkisen talouden tasapainoa.”

Lisäksi huomautetaan:

”Suomen mallin valmistelu aloitetaan kilpailukykysopimuksen tultua voimaan ja valmistelussa otetaan tarkemmin kantaa palkansaajien ja työnantajien näkökulmasta sopimusalan ja sen kehityksen kannalta tärkeisiin kysymyksiin.”

Vielä vaaditaan:

”Valtakunnansovittelijan tulee sovittelutoimessaan tukea edellä todettua periaatetta.”

Ja nyt sitten päästään kiistelemään siitä, mitkä alat ovat kansainväliselle kilpailulle alttiita. Kuuluvatko niihin muka muutkin kuin vientialat?

Alla työmarkkinajärjestöjen sopima ja hallituksen hyväksymä ”Suomen malli” -paperi kokonaisuudessaan:

Keskusjärjestöt vastaavat maan hallituksen 2.3.2016 tekemään pyyntöön täsmentää seuraavia työmarkkinakierroksia koskevaa kirjausta. Järjestöt lähtevät siitä, että tulevat neuvottelukierrokset toteutetaan seuraavalla tavalla (Suomen malli):

Työmarkkinaratkaisuilla tuetaan kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä, pitkäjänteisesti työllisyyttä, tuottavuuden kehitystä sekä julkisen talouden tasapainoa.

Suomen mallin valmistelu aloitetaan kilpailukykysopimuksen tultua voimaan ja valmistelussa otetaan tarkemmin kantaa palkansaajien ja työnantajien näkökulmasta sopimusalan ja sen kehityksen kannalta tärkeisiin kysymyksiin.

Valtakunnansovittelijan tulee sovittelutoimessaan tukea edellä todettua periaatetta.

Helsingissä 10.3.2016

AKAVA ry

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ry

Kunnallinen työmarkkinalaitos KT

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat