Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Opetusministeri Grahn-Laasonen vastaa murskaavaan kritiikkiin: ”Professorit ovat oikeassa”

Ministerin mukaan kukaan ei ole iloinen leikkauksien tekemisestä – silti hän seisoo säästöjen takana

Politiikka
 
Helsingin yliopiston professori: "Meidät on pistetty polvillemme"
Helsingin yliopiston professori: "Meidät on pistetty polvillemme"
Kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka kommentoi HSTV:n keskustelussa yliopiston irtisanomisia ja hallituksen leikkauksia.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) myöntää, että professorien murskaava kritiikki Suomen hallituksen tekemiä säästöjä kohtaan on oikeutettua. Hän seisoo silti leikkausten takana.

HS:n suuressa professorikyselyssä vain kahdeksan prosenttia piti yliopistopolitiikkaa onnistuneena. Puolet tuomitsi hallituksen toimet täysin epäonnistuneiksi. Kyselyyn vastasi 932 professoria.

Ministeri ei suostunut HS:n haastatteluun lukuisista yrityksistä huolimatta. HS esitti haastattelupyynnön ministerille jo perjantaina.

Haastattelun sijaan Grahn-Laasonen lähetti kirjallisen vastauksen professorien kritiikkiin.

Grahn-Laasosen mukaan ”professorit ovat oikeassa”.

”Ei ole kenenkään mielestä hyvä tilanne, että koulutuksesta ja tutkimuksestakin leikataan. Ei kukaan muukaan yhteiskunnassamme toivo, että heiltä leikataan, eikä kukaan ole iloinen siitä, että joutuu leikkauksia tekemään”, ministeri kirjoittaa.

Vaikka hän myöntää professorien kritiikin osuvuuden, Grahn-Laasosen mielestä leikkauksia ei voi välttää.

”Otamme tänäkin vuonna uutta velkaa noin viisi miljardia palveluiden ja hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Talouskasvu on heikkoa, ja työttömien määrä lähestyy jo 400 000:ta.”

Yksi professorien kapinan pääargumenteista on, että koulutukseen kohdistuvat säästöt leikkaavat talouskasvulta siivet. Velkaantumiskierre pahenee, jos Suomi ei investoi tulevaisuuteen.

”En oikein osaa keksiä tehokkaampaa tapaa iskeä kansantaloutta vyötärön alapuolelle kuin mitä hallitus on keksinyt”, vastaa yksi professoreista.

Säästöillä on professorien mukaan negatiivisia vaikutuksia käytännön tutkimustyöhön. Lääketieteen professorit varoittavat jopa potilasturvallisuuden vaarantumisesta.

Entiset Sdp:n opetusministerit Jukka Gustafsson ja Krista Kiuru syyttivät lauantaina Grahn-Laasosta hurskastelusta HS:ssa julkaistussa mielipidekirjoituksessa.

Grahn-Laasonen kirjoitti aiemmin tällä viikolla HS:ssa kolmen professorin kanssa, kuinka ”kansainvälisessä kärjessä pysyminen edellyttää pitkäjänteistä politiikkaa ja rahoitusta”.

Gustafssonin ja Kiurun mukaan opetusministerin puheet ja teot ovat ”järkyttävässä ristiriidassa” keskenään. Sunnuntaina Grahn-Laasosen tueksi riensi Anne-Mari Virolainen (kok), joka muistuttaa, että Sdp on itsekin leikannut hallituksessa ollessaan yliopistoilta.

”Viime hallituskaudella sekä korkeakoulutuksen ja tieteen että opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan säästöt olivat suurempia kuin ne, joita Juha Sipilän (kesk) hallitus toteuttaa”, toteaa kansanedustaja Virolainen tiedotteessaan.

Säästöjä ovat toki tehneet aiemmatkin hallitukset. Yliopistojen kannalta ongelmallista on, kun leikkauksia kasautuu liikaa.

Ranskan kielen professorin Jukka Havun mielestä tämä kynnys on ylitetty. Hän kutsuu hallitusta HS:n kyselyssä ”harvinaisen sivistysvastaiseksi.”

Grahn-Laasosen mukaan leikkaukset johtuvat yksinkertaisesti valtion velkaantumistahdista.

”On muistettava, että yksistään yliopistojen rahoitus on kasvanut 2000-luvun aikana 800 miljoonalla eurolla. Yliopistojen määrärahat eivät siis romahda, mutta ne laskevat pitkän nousukauden jälkeen reaaliarvolla mitattuna vuoden 2009 tasolle”, hän kirjoittaa.

Yksi Sipilän hallituksen ideologisista kulmakivistä on resurssien tehokas käyttö. Ajatuksena on, että säästöt pakottavat organisaatiot uudistumaan ja luopumaan turhista toiminnoista.

Tähän vetoaa myös Grahn-Laasonen.

”Rakenteellisilla uudistuksilla voidaan paikata säästöjen vaikutuksia ja tavoitella laatua ja vaikuttavuutta. Suomessa tutkimus on liian pienissä yksiköissä. Sen ovat todenneet lukuisat kotimaiset ja kansainväliset arvioinnit.”

Professoreiltakin löytyy valmiutta rakenteellisiin uudistuksiin. 32 prosenttia vastaajista kannattaa tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhdistämisiä. Lisäksi 42 prosenttia voisi harkita liitoksia.

Ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen sanoo HS:lle, että opetusministeri on toiminut ”harvinaisen vastuuttomasti” heittäessään pallon yliopistoille.

”Eivät yliopistot itseään lakkauta tai yhdistä, sen tekee valtiojohto. Ministeri pelkää poliittisen maineensa menoa, jos ryhtyisi ryhdikkääseen linjanvetoon.”

Grahn-Laasonen ei vastaa viestissään, miksi hallitus on jättänyt rakenteelliset uudistukset yliopistojen tehtäväksi sen sijaan, että kantaisi niistä poliittisen vastuun.

”Pyrimme siihen, että korkeakoulut keskittyisivät vahvuusaloihinsa voidakseen tavoitella kansainvälistä huippua. Tätä yliopistoista ja ammattikorkeakouluista itsestään lähtevää työtä ja rakenteellista kehittämistä tuemme opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksella ja strategisella rahoituksella”, hän kirjoittaa.

Opetusministeri myöntää, ettei hallituksen viestintä yliopistojen suuntaan ole aina onnistunut.

”Akateeminen maailma ja politiikan maailma puhuvat eri kieliä. Politiikoilla on vastuu siitä, että möläytysten sijaan viestimme vuoropuhelun tahtoa ja arvostusta osaajiamme kohtaan.”

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on puhunut ”kaiken maailman dosenteista”, valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) näpäyttänyt professoreja pitkistä kesälomista ja Grahn-Laasonen itse saanut yliopistot ärsyyntymään paimenkirjeellä, jossa hän moitti yliopistoja ”keskinkertaisista yksiköistä”.

Opetusministeri toivoo lausunnossaan yliopistoilta ymmärrystä.

”Lähes kaikkialta leikataan, eikä se ole vihamielisyyttä ketään kohtaan. Toivon, että ohipuhumisen sijaan löydämme yhteisiä ratkaisuja Suomen tulevaisuuden rakentamiseksi, ja olen valmis avoimeen keskusteluun.”

HS:n kysymyksiin Grahn-Laasonen kieltäytyi vastaamasta.

Miten leikkaukset vaikuttavat opiskelijoihin? Katso alta HSTV:n studiokeskustelu, jossa professorit pohtivat asiaa:

Vesa Moilanen / Lehtikuva
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen myöntää, että professorien kritiikki hallituksen yliopistopolitiikkaa kohtaan on oikeutettua. Hän pitää silti kiinni säästöistä.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen myöntää, että professorien kritiikki hallituksen yliopistopolitiikkaa kohtaan on oikeutettua. Hän pitää silti kiinni säästöistä.
Professori kommentoi Helsingin yliopiston leikkauksia: "En ole elämässäni ollut ikinä näin hämmentynyt"
Professori kommentoi Helsingin yliopiston leikkauksia: "En ole elämässäni ollut ikinä näin hämmentynyt"
Professorit Kirsti Lonka ja Markku Wilenius ovat HSTV:n keskustelussa huolissaan siitä, miten leikkaukset vaikuttavat opiskelijoihin.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat