Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tutkija Charly Salonius-Pasternak: ”Ruotsin todennäköisyys hakea Naton jäsenyyttä on kasvanut”

Todennäköisyys sille, että Ruotsi hakee Naton jäsenyyttä lähivuosien aikana, on kasvanut, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak. Hän katsoo, että Itämeren alueen turvallisuustilanteessa tapahtuneilla muutoksilla on ollut korostunut vaikutus Ruotsin turvallisuuspolitiikkaan.

Politiikka
 
Liisa Takala
”Johtopäätös Ruotsissa näyttää olevan, että Suomi ei lähivuosien tai edes tämän vuosikymmenen aikana ole valmis tekemään yhteistä Nato-päätöstä”, arvioi Ulkopoliittisen Instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.
”Johtopäätös Ruotsissa näyttää olevan, että Suomi ei lähivuosien tai edes tämän vuosikymmenen aikana ole valmis tekemään yhteistä Nato-päätöstä”, arvioi Ulkopoliittisen Instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak. Kuva: Liisa Takala

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak ennakoi tuntuvaa muutosta Ruotsin turvallisuuspolitiikkaan. Ruotsin todennäköisyys hakea Nato-jäsenyyttä jo lähivuosina on Salonius-Pasternakin mukaan kasvanut.

”Sisäpoliittinen tilanne Ruotsissa on muuttunut kolmen viime vuoden aikana niin merkittävästi, että turvallisuuspoliittinen suunnanmuutos on mahdollinen. Muutoksen tuulet ovat olleet tunnettavissa ainakin siitä lähtien, kun Venäjä keväällä 2013 harjoitteli ydinaseiskua Ruotsin sotilaallisia avainkohteita vastaan (nk. Ryska påsken)”, Salonius-Pasternak kirjoittaa instituutin katsauksessa.

Salonius-Pasternak huomauttaa, että Ruotsissa Nato-jäsenyyttä vastustavien osuus on laskenut kaikissa mielipidekyselyissä.

”Svenska Dagbladetin ja turvallisuusvirasto MSB:n teettämissä kyselyissä Ruotsin Nato-jäsenyys saa nyt enemmän kannatusta kuin muut vaihtoehdot. Muutoksen suunta on yksiselitteinen, sillä kansalaismielipide ei ole koskaan ennen ollut yhtä Nato-myönteinen.”

”Mielipidemittauksissa näkyy kasvanut ymmärrys siitä, että maanpuolustuksessa Ruotsi on riippuvainen ulkopuolisesta avusta”, hän lisää.

Merkittävin muutos Nato-asenteisessa on Salonius-Pasternakin mukaan tapahtumassa kuitenkin Ruotsin poliittisella kentällä.

”Kaikki porvarillisen Alliansen-blokin puolueet liputtavat nyt julkisesti Ruotsin Nato-jäsenyyden puolesta, ja ainakin puoluejohtajilla on tarkoitus tehdä asiasta yksi tulevien vaalien suurista vaalikysymyksistä. Toinen selvä muutos on, että Ruotsin sosiaalidemokraattisen puolueen kannattajista enää pieni enemmistö vastustaa jäsenyyttä.”

”Jopa puolustusministeri Peter Hultqvistin Nato-lausunnoissa on havaittu uudenlaisia sävyjä”, Salonius-Pasternak lisää.

Salonius-Pasternak uskoo, että Nato on myös valmis ottamaan uusia jäseniä.

”Syy on yksinkertainen: Naton poliittinen ja sotilaallinen johto on herännyt etenkin Latvian, Liettuan ja Viron puolustamisen haasteisiin. Simulaatiot ja harjoitukset ovat entisestään selventäneet, että Nato tarvitsee Ruotsin maaperää ja ilmatilaa Baltian maita koskevassa kriisi- tai konfliktitilanteessa. ”

”Vastaavasti Ruotsi tarvitsee Nato-jäsenten tukea omaan maanpuolustukseen. Tämän takia monet näkevät Ruotsin reitin Naton jäseneksi olevan taas auki.”

Natoon liittymistä kannattavia ruotsalaisia askarruttaa Salonius-Pasternakin mukaan kuitenkin se, onko Suomi valmis tekemään Ruotsin kanssa yhteisen päätöksen Nato-jäsenyyden hakemisesta.

”Tukholmasta käsin Suomen turvallisuuspoliittinen keskustelu näyttäytyy rajoittuneemmalta kuin vielä pari vuotta sitten. Johtopäätös Ruotsissa näyttää olevan, että Suomi ei lähivuosien tai edes tämän vuosikymmenen aikana ole valmis tekemään yhteistä Nato-päätöstä.”

”Tämä on helpotus sekä maan nykyiselle punavihreälle hallitukselle että muille, jotka toivovat, että Suomen politiikka estäisi Ruotsia hakemasta Nato-jäsenyyttä.”

Salonius-Pasternak arvioi, että jos Ruotsin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan muutospaine vahvistuu ulkoisen ärsykkeen tai sisäpoliittisten muutosten takia, maan poliittisella johdolla on Suomen suhteen kaksi vaihtoehtoa.

”Ensimmäinen on yrittää aktivoida entistä suorempi turvallisuuspoliittinen keskustelu Suomen kanssa ja sitä kautta yhdenmukaistaa maiden tavoitteita. Toinen on, että Ruotsi irrottaa oman ratkaisunsa Suomen ratkaisusta.”

”Tällöin Ruotsi toteaisi, että maan kansalliset turvallisuusintressit vaativat Nato-jäsenyyden hakemista, eikä Suomen kanta saa olla tälle este”, Salonius-Pasternak toteaa.

Toteutuuko Suomen ja Ruotsin puolustusliitto, ministerit Hultqvist ja Niinistö?
Toteutuuko Suomen ja Ruotsin puolustusliitto, ministerit Hultqvist ja Niinistö?
Miten Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö etenee? Mikä on naapurusten suhde Natoon? Entä millaiset ovat uhkakuvat Euroopassa ja Pohjolassa? Muun muassa näistä kysymyksistä Suomen ja Ruotsin puolustusministerit Jussi Niinistö ja Peter Hultqvist keskustelivat tiistaina HS:n ja Hanasaaren yhteistyössä järjestämässä Hanakäräjät-keskustelutilaisuudessa.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat