Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Opintotukiselvittäjä ehdottaa: Työttömälle oikeus jättää opintolaina lyhentämättä

SYL:n mielestä ehdotus monimutkaistaisi tukijärjestelmää entisestään.

Politiikka
 
Sami Kero / HS
Opiskelijat osoittivat mieltään opintotukileikkauksia vastaan Helsingissä viime keskiviikkona.
Opiskelijat osoittivat mieltään opintotukileikkauksia vastaan Helsingissä viime keskiviikkona. Kuva: Sami Kero / HS
Tästä on kyse

Opintoraha pienenisi, lainamäärä kasvaisi

 Opintotukeen tehtävistä säästöistä päätettiin hallitusneuvotteluissa.

 Roope Uusitalo esitti kaksi viikkoa sitten, että säästöt tehtäisiin pienentämällä korkeakouluopiskelijan suoraa tukea eli opintorahaa yli 80 euroa kuukaudessa.

 Lisäksi tukikuukausia vähennettäisiin ja lainahyvitystä leikattaisiin.

 Opintolainan paino sen sijaan kasvaisi, sillä sitä voisi nostaa nykyisen 400 euron sijaan 650 euroa kuukaudessa.

Opintotukisäästöistä esityksen tehnyt professori Roope Uusitalo ehdottaa, että opintolainaan rakennettaisiin takaisinmaksuturva. Uusitalon mukaan se olisi eräänlainen vakuutus siltä varalta, että opiskelija ei työllistyisikään.

Uusitalo luovutti esityksensä opintotuen säästöistä kaksi viikkoa sitten opetus- ja kulttuuriministeriölle. Hän täydentää esitystään saamansa palautteen perusteella maanantaina julkaistussa blogikirjoituksessa, joka ilmestyi lyhennettynä myös Kauppalehdessä.

Uusitalo hahmottelee mallia, jossa opintolaina jaettaisiin peruslainaan ja lisälainaan. Peruslainasta tehtäisiin opiskelijan näkökulmasta mahdollisimman turvallinen vaihtoehto, jossa olisi takaisinmaksuturva.

Markku Ulander / Lehtikuva
Roope Uusitalo
Roope Uusitalo

Uusitalon mukaan mallia voisi ottaa Ruotsissa vuoteen 2001 asti käytössä olleesta lainan takaisinmaksuturvasta.

Lainaa pitäisi lyhentää esimerkiksi korkeintaan neljällä prosentilla vuosituloista.

”Ehkä tuloissa voisi olla vielä joku alaraja, jonka alittavilla tuloilla lainaa ei tarvitsisi lyhentää”, Uusitalo kirjoittaa.

Jos laina ei tällä hitaalla tahdilla tulisi maksetuksi esimerkiksi 20 vuodessa, valtio kuittaisi loppusaldon. Jos kunnolla palkattua työtä ei löytyisi, lainaakaan ei tarvitsisi lyhentää.

Ruotsissa järjestelmä on muuttunut, mutta Uusitalon mukaan siellä on edelleen mahdollista hakea lyhennysaikatauluun helpotusta pienten tulojen takia ja saada loppulaina anteeksi, jos sitä on vielä 67-vuotiaana.

Tällainen ”vakuutus” maksaisi valtiolle. Uusitalo ottaisi rahat pienentämällä vielä lisää opintolainahyvitystä, jota valtio nykyisin maksaa määräajassa valmistuville. Kela voi lyhentää lainaa nykyisin 40 prosenttia opintolainan 2 500 euroa ylittävästä määrästä.

Uusitalo ehdotti alkuperäisessä esityksessään, että hyvitys leikattaisiin 30 prosenttiin. Hän ei halunnut lähteä HS:n kysyessä arvioimaan, mikä hyvityksen taso voisi olla silloin, jos lainalla olisi myös takaisinmaksuturva.

”Toinen vaihtoehto lainavakuutuksen rahoittamiseksi olisi pienentää opintorahaa hiukan ehdotettua enemmän, mutta tämä vaihtoehto ei taida olla kovin suosittu”, Uusitalo kirjoittaa blogissaan.

Uusitalo listaa saman tien myös takaisinmaksuturvan huonoja puolia. Ne, joiden työllistyminen ei sujuisikaan valmistumisen jälkeen helposti ja joiden opintolainat jäisivät osittain maksamatta, saisivat käytännössä ”lisäveron”, jos lainan takaisinmaksu riippuisi tuloista. Toisin sanoen heillä ei olisi kannustimia työllistyä esimerkiksi johonkin tilapäiseen, heikommin palkattuun työhön, jos kunnollista työpaikkaa ei heti irtoaisikaan.

Toinen huono puoli on tällaisen tuloista riippuvan elementin vaatima lisäbyrokratia.

”Tulot pitäisi jotenkin raportoida pankeille, jotta lainanmaksuaikataulua voitaisiin tulojen mukaan säätää”, Uusitalo kirjoittaa.

Uusitalo sanoo jättäneensä hallinnollisten hankaluuksien ja marginaaliverojen kasvun vuoksi takaisinmaksuturvan pois kaksi viikkoa sitten jättämästään uudistusehdotuksesta.

Jos opintolaina jaettaisiin kahtia peruslainaan ja lisälainaan, peruslaina voisi Uusitalon mukaan olla automaattinen, ellei siitä kieltäytyisi aktiivisesti.

Uusitalo korostaa sitä, että opiskelijoiden kokema epävarmuuden tunne ei vastaa sitä, että epävarmuus oikeasti olisi kasvanut. Korkea-asteen suorittaneiden työllisyys on hyvä, samoin palkkataso. Myöskään epätyypillisten työsuhteiden määrä ei ole lisääntynyt niin paljon kuin aiheeseen liittyvä keskustelu antaa olettaa.

Suomen ylioppilaskuntien liiton SYL:n puheenjohtaja Heikki Koponen ei innostu Uusitalon täsmennyksistä.

”Tämä monimutkaistaisi järjestelmää entisestään. Tarvittaisiin kaksi erillistä opintolainalainsäädäntöä”, Koponen sanoo.

Sami Kero / HS
Heikki Koponen
Heikki Koponen

Koponen pitää ristiriitaisena sitä, että takaisinmaksuturvan luomiseksi Uusitalo olisi valmis leikkaamaan Kelan maksaman opintolainahyvityksen tasoa. Koposen mukaan lainaosuuden kasvattamista on perusteltu nimenomaan sillä, että laina on opiskelijalle edullista hyvityksen takia.

SYL:n vastaehdotuksena opintotukijärjestelmän remontoimiseksi on mennä pitkällä aikavälillä kohti perustuloa.

Alla oleva HS:n laskuri kertoo, kuinka paljon valtio tukee korkeakouluopintoja esitetyn uudistuksen jälkeen – ja mikä on ero nykyisiin tukiin.Syötä laskuriin tieto siitä, kauanko aiot opiskella. Laskuri näyttää, paljonko kaikkiaan saat opintorahaa ja asumislisää ja kuinka paljon voit enimmillään nostaa opintolainaa.

http://static-gatling.nelonenmedia.fi/file/sites/default/files/img/2c19d831c571e26ef47a3fd3df175b3c85fa79b3-HS_OPISKELIJAMIEKKARI_090316.00_00_02_17.Still003.jpg
"Näpit irti!" huusivat opintotuen leikkamisesta suivaantuneet opiskelijat
Opiskelijat osoittavat mieltään hallituksen aikeille leikata opintotukea. Suurmielenosoitus kokosi tuhansia nuoria Helsingin keskustaan. HSTV tapasi nuoria mielenosoituksen keskellä. Toimittaja: Tomi Peurakoski, kuvaus ja editointi: Janne Järvinen.
Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat