Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Jälleen yksi hallituksen kärkihanke vaikeuksissa: Koulutussopimus meni umpisolmuun

Selvityshenkilöitten esitys on valmis, mutta sitä ei ole julkistettu, vaan annettu heille lisätehtäviä. Päämäärä on lisätä koulutusta työpaikoilla oppisopimusta halvemmalla ja joustavammin.

Politiikka
 
Hannes Heikura / HS
Hallitus pyrkii lisäämään koulutusta työpaikoilla oppisopimusta halvemmalla ja joustavammin.
Hallitus pyrkii lisäämään koulutusta työpaikoilla oppisopimusta halvemmalla ja joustavammin. Kuva: Hannes Heikura / HS
Fakta

Osa reformia

 Ammatillisen koulutuksen reformissa lisätään oppisopimuskoulutusta ja vähennetään työnantajille siitä koituvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa sekä parannetaan työpaikalla tapahtuvan opiskelun laatua.

 Luodaan ja otetaan käyttöön uusi koulutussopimusmalli, joka mahdollistaa joustavat polut tutkinnon suorittamiseen käytännönläheisesti.

 Selvityshenkilöt Rauno Vanhanen ja Maija Aaltola luovuttavat ehdotuksensa uudeksi koulutussopimusmalliksi 12. huhtikuuta.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva koulutussopimus on umpisolmussa tai ainakin mutkalla.

Selvityshenkilöitten ehdotus uudeksi koulutussopimusmalliksi oli määrä julkistaa jo helmikuun lopulla, mutta useiden lykkäysten jälkeen se on nyt luvassa vasta huhtikuun puolivälissä. Mallin avulla on määrä lisätä ammattikoulutusta työpaikoilla.

Esitys kyllä valmistui ajoissa, mutta ministeriö päättikin antaa selvittäjäkaksikolle vielä lisätehtäviä. Työn alla on nyt jatkoselvitys, mutta itse ”perusselvitystäkään” ei ole julkistettu.

Oliko se niin huono?

”Ei se huono ollut”, sanoo johtaja Mika Tammilehto opetusministeriöstä. ”Aikatauluhan oli napakka, ja keskusteluissa nousi esiin lisäkysymyksiä, jotka olisi hyvä selvittää, jotta myös asian eteneminen olisi juohevampaa”, Tammilehto sanoo.

Toisten arvioiden mukaan myös koulutussäästöjen rankka arvostelu, herkkä kilpailukykysopimustilanne ja muut työmarkkinapaineet saattoivat siirtää ehdotuksia, jotka vääjäämättä vaikuttavat työpaikoille ja työntekijöihin.

Jatkoselvitystä perätään muun muassa siitä, miten työpaikoilla yleistyvän oppimisen laatu varmistetaan ja miten saavutetaan erityisesti tutkintoon sisältyvien yleissivistävien osioiden, kuten kielten, oppimistavoitteet. Myös koulutussopimuksen hyödyntäminen esimerkiksi työpajoissa kaipasi ministeriön mukaan lisäosviittaa.

Alkuperäisen tehtävänannon mukaan ehdotukseen piti sisällyttää kuvaus muun muassa mallin tavoitteista, sopimuksen sisällöstä, vastuista ja työnjaosta, ohjauksesta sekä opintososiaalisista etuuksista ja rahoituksesta.

Hallitus lupasi osana ammatillisen koulutuksen uudistamista ottaa käyttöön vuoden 2018 alussa koulutussopimuksen, jota esimerkiksi Suomen Yrittäjät ovat pitkään ajaneet.

Tosin heidänkin ehdotuksissaan malli on aikojen saatossa hieman vaihdellut, mutta pääviesti on ollut, että oppisopimuksen rinnalle pitäisi saada yrityksille halvempi ja joustavampi vaihtoehto kouluttaa ja värvätä töihin myös nuoria ja vaikka maahanmuuttajia. Myös oppisopimuksessa palkka tulisi yrittäjien mukaan porrastaa oppilaan osaamisen mukaan.

Suomessa kolmivuotinen ammattikoulu on pääväylä töihin etenkin nuorille, kun oppisopimus on ollut etenkin aikuisten ja ja suurten yritysten käytössä. Perustutkinnosta jo vähintään puolen vuoden jakso on työssäoppimista työpaikalla.

Edellisellä hallituskaudella osana nuorisotakuuta yritettiin vauhdittaa nuorten oppisopimuksia tuntuvin korvauksin, sanssikortein ja ennakkojaksoin, mutta tulokset eivät olleet kovin kummoisia. Muutamia satoja peruskoulun päättäneitä nuoria saatiin mukaan.

Kokeiluissa on ollut myös malleja, joihin kuuluu ennakkojakso, jolloin ei vielä ole työsopimusta. Myös niin sanottu 2+1-malli on paikoin käytössä. Siinä opiskellaan ensin koulussa ja sitten työpaikoilla.

”Mittavatkaan tuet eivät auta, jos suhdanne on huono”, Tammilehto huomauttaa.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) kutsui selvityshenkilöiksi rehtori Maija Aaltolan Espoon seudun koulutuskuntayhtymästä ja oikeustieteen kandidaatti Rauno Vanhasen, joka työskenteli pitkään johtajana Suomen Yrittäjissä.

Vanhanenkaan ei halua pääosin valmista esitystä vielä paljastaa, mutta vakuuttaa, ettei ainakaan entistä mutkikkaampaa mallia ole luvassa.

Myös Tammilehto korostaa, että pitää pyrkiä selkeisiin muotoihin, eikä sekamuotoon. ”Mallin tulee tukea tavoitteellista oppimista”, Tammilehto tähdentää.

Sopimussoppaa hämmensivät maaliskuun alussa yhteisellä kannanotollaan myös keskusjärjestöt. Niin Elinkeinoelämän keskusliitto EK kuin Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n löysivät asiassa yhteisen sävelen, vaikka aiemmin etenkin SAK on suhtautunut koulutussopimukseen nihkeästi.

Kannanotossa sanotaan, että ”oppisopimuksen rinnalle tarvitaan ei-työsopimussuhteinen koulutusmuoto, koulutussopimus, josta ei makseta palkkaa”.

Siinä todetaan myös, että ”jotta työnantajien kynnystä solmia oppisopimus voidaan madaltaa, koulutussopimus voi toimia oppisopimuksen ei-työsopimussuhteisena ennakkojaksona”.

Samalla järjestöt haluavat kehittää oppisopimusta niin, että tehdään työoikeudellisia muutoksia, jotka helpottavat oppisopimusoppilaiden ottamista.

”Meillä on se huoli, että tuleeko koulutussopimuksen kautta jokin uusi kevyttyösuhde ohi työsopimussuhteen”, sanoo johtaja Saana Siekkinen SAK:sta. Siekkisen mukaan on epäselvää, mitä koulutussopimuksella oikein haetaan ja tarvitaanko sitä ylipäänsä, kun on jo työssäoppiminen ja oppisopimus.

Siekkisen mukaan on kuitenkin tärkeää, että pelisäännöistä sovitaan, koska ”meidän jäsenethän sitten joutuvat heitä kouluttamaan”.

Suomen Yrittäjissä on hämmästelty keskusjärjestöjen kannanottoa, kun selvityshenkilöitten esitystäkään ei vielä ole julkistettu. Oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen olisi johtaja Veli-Matti Lampun mukaan nyt hyvä tilaisuus, kun liittojen työehtosopimukset avataan muutenkin. Vain osassa sopimuksista on nyt määritelty oppisopimusoppilaan palkaksi esimerkiksi 80 prosenttia peruspalkasta.

Lampun mukaan sopimuksiin tulisi kirjata selkeä porrastus niin, että lähtöpalkka olisi vaikka alle puolet peruspalkasta: ”Palkka nousisi osaamisen kasvaessa esimerkiksi näyttöjen jälkeen.” Tosin oppisopimuspalkkoja ei nyt ole lainkaan määritelty kilpailukykysopimukseen.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat