Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Tunteita kuohuttava äitiyslaki testaa kansanedustajien omaatuntoa – laki parantaisi kahden naisen perheeseen syntyvän lapsen oikeussuojaa

Lain myötä kahden naisen perhe voisi tunnustaa molempien vanhemmuuden jo ennen lapsen syntymää neuvolakäynnillä, jolloin lapsella olisi kaksi äitiä heti syntymästä lähtien.

Politiikka
 
Marja Airio / Lehtikuva
Ehdotetun lain myötä kahden naisen perhe voisi tunnustaa molempien vanhemmuuden jo ennen lapsen syntymää.
Ehdotetun lain myötä kahden naisen perhe voisi tunnustaa molempien vanhemmuuden jo ennen lapsen syntymää. Kuva: Marja Airio / Lehtikuva

Kansalaisaloite äitiyslain säätämiseksi tulee eduskunnan lähetekeskusteluun syyskuun lopussa. Tunteita kuohuttava ja poliittisesti herkkä aloite annettiin eduskunnalle tiistaina.

Lain myötä kahden naisen perhe voisi tunnustaa molempien vanhemmuuden jo ennen lapsen syntymää neuvolakäynnillä, jolloin lapsella olisi kaksi äitiä heti syntymästä lähtien.

Lapsesta tulisi tasavertainen eri sukupuolta olevien perheeseen syntyvän lapsen kanssa. Laki koskisi naisparin osalta tilannetta, jossa lapsi on hankittu molempien suostumukseen perustuvalla hedelmöityshoidolla.

Nykytilanteessa naisparin on tehtävä sisäinen adoptio, jotta toinenkin äiti olisi virallisesti lapsensa vanhempi. Adoptio on mahdollista ainoastaan parisuhteensa rekisteröineille pareille.

Edellinen hallitus yritti saada äitiyslain voimaan, mutta se kaatui silloin kristillisdemokraattien vastustukseen, ja oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r) valmistelema lakiesitys jäi odottamaan suotuisampaa hallitusta.

Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmassa ei ole mainintaa äitiyslaista, joten hallitus ei ole sitoutunut sen säätämiseen. Kun asia tulee eduskuntaan kansalaisaloitteen kautta, sillä on kuitenkin läpimenon mahdollisuus. Äitiyslaki on omantunnon asia, jota ryhmäpäätökset eivät koske.

Samaa sukupuolta olevien parien oikeudet kuohuttavat aina eduskuntaa. Näkökulmia on yhtä monta kuin arvomaailmoja. Ilmapiiri eduskunnassa on toki muuttunut suopeammaksi sen jälkeen, kun sukupuolineutraali avioliittolaki seurannaislakeineen hyväksyttiin.

Hallituspuolueista kokoomus suhtautuu äitiyslakiin pääsääntöisesti myönteisesti. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa (kok) kannattaa lakia lämpimästi.

”Perheet ovat erilaisia, mutta samanarvoisia. Kyse on perheiden yhdenvertaisesta kohtelusta”, hän sanoo.

Äitiyslaki parantaisi lapsen oikeusturvaa ja samalla se myös karsisi byrokratiaa, hän huomauttaa.

Keskustassa enemmistö kannattanee äitiyslakia, vaikka puolueen lestadiolaissiivelle asia on vaikea. Yhteistä, puoluekokouksen ottamaa kantaa aiheesta keskustalla ei ole. Sukupuolineutraalia avioliittolakia eduskuntaryhmästä vastusti suuri enemmistö.

”Oma kantani aloitteeseen on positiivinen. Kyseessä on pienelle ihmisjoukolle, myös lapsen näkökulmasta, tärkeä asia”, keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko sanoo.

Perussuomalaisissa on arvokonservatiiveja, joiden perhekäsitystä kahden äidin perhe rikkoo. Myös hedelmöityshoitojen antaminen muille kuin heteropareille herättää vastustusta. Eduskuntaryhmä vastusti lähes yksimielisesti sukupuolineutraalia avioliittolakia.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah näkee aloitteessa ongelmia. Aloitteen perustelujen mukaan äitiyden toteaminen ei edellyttäisi sitä, että lapsen synnyttänyt henkilö on sukupuoleltaan nainen. Esityksen mukaan siis nainen, joka on vaihtanut sukupuolensa mieheksi, voisi olla äiti.

”Tämä on ristiriidassa voimassa olevan translain kanssa. Tässä ennakoidaan translain muutosta”, Essayah sanoo.

Se ei puolueelle sovi. Essayahin mukaan kristillisdemokraattien arvopohjaan ei kuulu, että äitiydessä olisi kysymys ”tunnustamisesta”. Nykylainsäädännön mukaan äitiys perustuu synnyttämiseen tai adoptioon, mikä varmistaa lapsen oikeusturvan.

Häntä häiritsee esityksen teksti, että äitiyden selvittämistä voi vaatia se, ken ”katsoo olevansa lapsen äiti”.

Kansalaisaloite on sanasta sanaan oikeusministeriössä vuonna 2015 valmistellun lakiesitysluonnoksen mukainen. Aloitteen panivat vireille 14 yksityishenkilöä, joista ensimmäinen allekirjoittaja on Sateenkaariperheet ry:n toiminnanjohtaja Juha Jämsä.

”Tämä on naisparin lapsen oikeusturvakysymys, jos toinen vanhemmista kuolee tai tulee ero”, Jämsä sanoo. ”Lapsen epävarma juridinen asema voi olla iso ongelma lapsen kannalta.”

Essayahin mukaan lapsen oikeudellista asemaa pitäisi parantaa hedelmöityshoitolakia muuttamalla ja parantamalla isän asemaa.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Uusimmat