Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

HS:n Vaalikone paljastaa: Vielä ennen vaaleja keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen edustajat vastustivat taksien vapauttamista

Politiikka
 
Anne Berner: Kaikkiin jakamistalouden mahdollisuuksiin ei oltu vielä valmiita
Anne Berner: Kaikkiin jakamistalouden mahdollisuuksiin ei oltu vielä valmiita
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) kertoo, miksi hallituspuolueet esiintyivät Liikennekaaren tiedotustilaisuudessa yhtenäisinä, vaikka esimerkiksi Bernerin esitys alle 10 000 euron taksikuljetuksista ilman lupaa vesittyi. Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps) puolestaan kertoo HS:lle, miksi Suomi ei hänen mielestään siirry taksimarkkinana Ruotsin kaltaiseksi, vaikka taksien määräsääntely loppuu ja hinnoittelu vapautuu. Toimittaja Juha-Pekka Raeste, kuvaus ja leikkaus Terhi Liimu.

Hallituspuolueiden kansanedustajat antoivat äänestäjilleen ennen vaaleja ilmeisen ristiriitaista tietoa taksien vapauttamisesta. Tämä ilmenee, jos verrataan nykyisten kansanedustajien vaalien aikaisia näkemyksiä maan hallituksen tiistaina tekemään taksipäätökseen.

Perussuomalaiset ovat tunnetusti olleet hallituksessa taksien vapauttamista vastaan, ja näin puolueen eduskuntavaaliehdokkaat kertoivat myös ennen vaaleja. Puolue on siis ollut johdonmukainen. Toisaalta puolue teki vastoin äänestäjilleen kerrottuja kantoja, kun maan hallitus poisti takseilta hinta- ja määräsääntelyn.

Erityisen kiinnostavaa on, että myös hallituskumppaneiden eli keskustan ja kokoomuksen valituksi tulleet kansanedustajat olivat taksisääntelyn säilyttämisen puolesta vielä ennen vaaleja.

Asia selviää HS:n vaalikoneesta. Vaalikoneessa kansanedustajaehdokkaita pyydettiin kertomaan näkemyksensä taksiliikenteeseen seuraavalla muotoilulla:

”Taksien pitäisi antaa kilpailla vapaasti asiakkaista ilman että valtio säätää hinnat tai rajoittaa taksilupien määriä.”

Juuri näin maan hallitus tiistaina päätti.

Ennen vaaleja ehdokkaat saivat olla HS:n Vaalikoneessa asiasta eri tai samaa mieltä.

Tosin jatkossakin tarvitaan taksilupa, eikä sitä myönnetä kenelle tahansa. Yrityksellä pitää esimerkiksi olla kotipaikka Suomessa. Taksiluvista ei Vaalikoneesta suoraan kysytty.

Oheisesta taulukosta voi katsoa, miten valituksi tulleet ehdokkaat vastasivat hinta- ja määräsääntelyyn ennen vaaleja. Juttu jatkuu taulukon jälkeen.

Taulukosta näkee, että kaikki hallituspuolueet olivat taksien vapauttamista vastaan: osa enemmän, osa vähemmän.

Ehkä hieman yllättävää on, että vaikka kokoomus puolueena painottaa vapaata elinkeinotoimintaa ja markkinataloutta, sen kansanedustajista enemmistä oli ainakin vaalien alla taksisääntelyn säilyttämisen kannalla.

Kaikkien voimakkaimmin vapauttamista vastaan olivat keskustan edustajat – siis sama puolue, jonka oma ministeri Anne Berner on ajanut voimakkaasti taksien vapauttamista.

Perussuomalaiset jää tässä keskustan ja kokoomuksen väliin.

Myös oppositiosta pääosa edustajista vastusti taksien vapauttamista. Ainoa eduskuntapuolue, jonka edustajista enemmistö oli vapauttamisen kannalla, on kristillisdemokraatit.

Taulukon ei-sarakkeeseen on yhdistetty ne kansanedustajat, jotka ovat olleet esitetyn väitteen kanssa täysin tai jokseenkin eri mieltä. Kyllä-sarakkeessa ovat täysin tai jokseenkin samaa mieltä olevat. Lisäksi kourallinen edustajia vastasi ”en osaa sanoa”.

Taulukkoon on poimittu vaalikoneeseen vastanneista vaaliehdokkaista vain eduskuntaan valituksi tulleet ehdokkaat. HS:n vaalikoneessa on mukana 186 kansanedustajaksi valittua, eli 14 edustajan vastaukset puuttuvat. Esimerkiksi Rkp:ssä on tämän jälkeen vaihtunut yksi kansanedustaja, mutta se ei heilauta kokonaiskuvaa.

Kun tarkastellaan politiikan kantoja, on syytä muistaa, että Suomen poliittinen järjestelmä toimii puolueiden, ei yksittäisten ehdokkaiden varassa.

Eli ehdokkaiden antamilla vaalilupauksilla ei siinä mielessä ole merkitystä, että politiikassa asioita ajetaan kokonaisina puolueina ja eduskuntaryhminä, ei yksittäisinä ehdokkaina. Useimmissa eduskunnan äänestyksissä käytössä on ryhmäkuri, eli kansanedustajat äänestävät puolueen linjan, eivät oman tahtonsa mukaan.

Oheisessa tarkastelussa on siksi kiinnostavaa katsoa edustajien kantoja puolueittain ryhmiteltynä. Silti on syytä muistaa, että puolueella on oma linjansa, eikä se muodostu suoraan matemaattisella enemmistökaavalla sen kansanedustajien näkemyksistä. Periaatteessa puolue voi siis ajaa jotain kantaa, vaikka iso osa sen edustajista eduskunnassa olisi eri kannalla. Puolueen linja määritellään esimerkiksi puoluekokouksissa ja muissa puolue-elimissä sekä puolueen erilaisia periaate- ja politiikkaohjelmissa. Puolueen puheenjohtajan ja muun johdon näkemyksillä on myös iso painoarvo.

Aikaisemmin jutussa on koottuna edustajien kannat puolueittain. Alla olevasta taulukosta voit tutkia yksittäisten ehdokkaiden vastauksia vaalikoneessa. Hakukentän avulla voit etsiä tiettyä kansanedustajaa, tai valita puoluekoodin avulla esiin tietyn puolueen edustajia.

Taulukosta pääsee tutkimaan esimerkiksi Bernerin, Timo Soinin (ps) tai Petteri Orpon (kok) kantoja. Juha Sipilä (kesk) ei ole vastannut kysymykseen.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat