Tarkista selaimen asetuksista, että JavaScript ja evästeet ovat käytössä.

Mikäli JavaScript on käytössä, mutta jokin selainlaajennus estää sen lataamisen, poista selainlaajennus käytöstä.

Kansanedustajia värvätään allekirjoittamaan lakialoite rasistisen toiminnan torjumiseksi

Tavoitteena on saada yli sata kansanedustajaa tukemaan aloitetta, joka muuttaisi nykyistä yhdistys- ja rikoslakia

Politiikka
 
Lehtikuva
Lakialoite liittyy 10. syyskuuta Helsingin Asema-aukiolla tapahtuneeseen väkivallantekoon, josta epäillään uusnatsijärjestö Suomen vastarintaliikkeen jäsentä.
Lakialoite liittyy 10. syyskuuta Helsingin Asema-aukiolla tapahtuneeseen väkivallantekoon, josta epäillään uusnatsijärjestö Suomen vastarintaliikkeen jäsentä. Kuva: Lehtikuva

Joukko kansanedustajia laittoi torstaina liikkeelle lakialoitteen, jonka tavoitteena on torjua rotusyrjintää nykyistä paremmin muuttamalla olemassa olevia lakeja.

Lakialoitteessa esitetään yhdistyslain muuttamista niin, että laissa kiellettäisiin rotusyrjintää edistävät tai siihen yllyttävät järjestöt ja muu organisoitu toiminta.

Lisäksi aloite esittää, että rikoslailla säädettäisiin rangaistavaksi kuuluminen tällaisiin järjestöihin tai osallistuminen tällaiseen toimintaan.

Lakialoite sai vauhtia 10. syyskuuta Helsingin Asema-aukiolla tapahtuneesta väkivallanteosta, josta epäillään uusnatsijärjestön jäsentä. Aloitteen valmistelu alkoi kuitenkin jo aiemmin. Valmistelussa on ollut mukana oikeusoppineita.

”Lakia on ollut tarve selkeyttää, ja nämä viimeaikaiset tapahtumat ovat vain vahvistaneet sitä”, sanoi kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok) aloitetta esiteltäessä eduskunnassa torstaina.

Aloitteen taustalla on Huominen ilman pelkoa -kampanja, jonka perustaja on vihreiden nuorisojärjestö. Aloite viedään eteenpäin kansanedustajien lakialoitteena eikä kansalaisaloitteena.

Lakialoitteen ensimmäiset allekirjoittajat tulevat kaikista eduskuntapuolueista. Ensimmäisenä nimensä alle vetivät Ozan Yanar (vihr), Annika Saarikko (kesk), Tiina Elovaara (ps), Saara-Sofia Siren (kok), Nasima Razmyar (sd), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr), Hanna Sarkkinen (vas), Eva Biaudet (r) ja Sari Essayah (kd).

Seppo Solmela
Kansanedustaja Ozan Yanar
Kansanedustaja Ozan Yanar

Tavoitteena on koota aloitteen alle yli sata nimeä, mikä antaa paremmin pontta kansanedustajan tekemälle lakialoitteelle. Jos määrä jää alle sadan, aloite ei välttämättä etene sitä käsittelevää valiokuntaa pidemmälle.

Jos allekirjoittajia tulee yli sata, kyseessä on jo painava valtiopäivätoimi, ja aloitteeseen suhtaudutaan vakavammin. Valiokunta pyytää lainmuutoksesta lausunnon asiasta vastaavalta ministeriöltä, tässä tapauksessa oikeusministeriöltä, ja aloitteen mahdollisuudet muuttaa lakia paranevat.

Suomalaiset voivat vaatia kansanedustajia allekirjoittamaan lakialoitteen vetoomuksella, jonka voi allekirjoittaa rasismirikoslakiin.fi -kampanjasivulla. Torstaihin mennessä vetoomuksen on allekirjoittanut yli 30 000 suomalaista.

Lakialoitteen perustelujen mukaan Suomen nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa teoriassa sen, että järjestäytyneeseen rasismiin voi puuttua. Teoria ei kuitenkaan toimi käytännössä, koska aloitteen mukaan lainsäädännön tila on epäselvä ja moniselitteinen.

”Monitulkintainen laki ei anna viranomaisille kaikissa tapauksissa tarpeeksi vahvaa selkänojaa ja velvoitetta puuttua järjestäytyneeseen rasismiin”, aloitteessa sanotaan.

Lainsäädännön muutos olisi aloitteen mukaan myös selkeä yhteiskunnallinen viesti. Lisäksi Suomen lainsäädäntö halutaan saada vastaamaan kansainvälisiä velvoitteita.

Tämä aihe on kiinnostava, haluaisin lisää tällaisia uutisia!

Kiitos mielipiteestäsi!

Luitko jo nämä?

Uusimmat