Valikko
Politiikka

Tutkijat analysoivat Niinistön uudenvuoden­puheen: Kriisipuhetta ilman pelottelua ja koruton tyyli kuin Paasikivellä

Suomen kyky kantaa huolta pakolaisista on presidentti Sauli Niinistön mukaan rajallinen. Polttopulloiskuja vastaanottokeskuksiin Niinistö kutsui murhapoltoiksi.

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe keskittyi tällä kertaa vahvasti hyvin ajankohtaiseen teemaan, turvapaikkapolitiikkaan. Niinistö veti puheessaan yhteen monia jo aiemmin syksyllä esittämiään ajatuksia turvapaikanhakijatilanteesta.

”Olemme Suomessa kohdanneet ennen kokematonta”, Niinistö sanoi.

”Puolen vuoden aikana meille on tullut yli 30 000 pakolaista ja heitä tulee yhä lisää. Osa pakenee hätää, osa hakee parempaa, molemmat luonnollisia ja inhimillisiä motiiveja. Muuttoliikkeen taustalla voi olla myös hyväksikäyttöä, jota saatetaan käyttää voimapolitiikankin välineenä.”

Niinistö antoi selkeän tukensa pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen tekemille turvapaikkapolitiikan kiristyksille. Suomen kyky kantaa huolta pakolaisista on Niinistön mukaan rajallinen. ”Olen ymmärtänyt Suomen hallituksen ratkaisut niin, että haluamme turvata voimavarat suurimmassa hädässä olevien auttamiseen. Silloin apua riittää vain vainon vuoksi tuleville.”

Hyvin vahvasti nousi esiin myös turvapaikanhakijoihin kohdistuneen uhkailun ja väkivallan tuomitseminen. Niinistö oli huolissaan vastakkainasettelusta ja ääri-ilmiöistä. Polttopulloiskuja vastaanottokeskuksiin Niinistö kutsui murhapoltoiksi.

”Olen itse vanhan opin juristi, silloisen lain mukaan polttopullo rakennukseen, jossa saattoi olla ihmisiä, oli nimikkeeltään murhapoltto ja sitä se on minulle vieläkin. Raskas rikos. Niin kuin on pakolaisiin kohdistuva vaino tai vihan lietsonta. Liian paljon sellaista on tapahtunut.”

Niinistö sanoi kuitenkin uskovansa, etteivät suomalaiset tunne joukolla vetoa ääri-ilmiöihin.

Presidentin puhe oli suorapuheinen ja hän tarttui erittäin vahvasti ajankohtaiseen teemaan, sanoo ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

”Tämä oli vähän erilainen puhe. Presidentti halusi käyttää nyt arvovaltaansa siihen, ettei maahanmuuttopolitiikka luo yhteiskuntaan uusia jakolinjoja ja ruoki äärimmäistä ajattelua ja vihailmiötä.”

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka eivät tällä kertaa painottuneet samalla tavalla kuin aikaisempina vuosina, Tiilikainen sanoo. Niinistö pysytteli pitkälti samoilla linjoilla kuin aiemmissa puheissaan. Presidentti puhui suomalaisesta vakauspolitiikasta, jossa korostuu hyvät suhteet kaikkialle.

Uusiakin painotuksia toki oli, nyt korostui ulko- ja turvallisuuspolitiikan laaja yhteistyö Ruotsin kanssa. ”Huomionarvoisinta oli se, miten presidentti korosti Suomen ja Ruotsin kahdenvälistä yhteistyötä”, Tiilikainen sanoo. ”Presidentti käytti termiä ulko- ja turvallisuuspoliittinen yhteistyö. Hän laajensi siis yhteistyön muuhunkin kuin puolustusyhteistyöhön.”

Niinistö korosti Suomen ja Ruotsin erityisasemaa puhuen vahvoista siteistä sekä itään ja länteen ja mahdollisuuksista vaikuttaa Itämeren alueen vakauteen. ”Siinä oli vähän vanhaakin kaikua. Keskinäisen yhteistyön merkitys ja sen laajuus saa puheessa huomattavasti painoa”, Tiilikainen sanoo.

Niinistö kutsui Suomea ja Ruotsia Naton erityiskumppaneiksi. ”Harjoitamme keskenämme tiivistyvää sotilaallista yhteistyötä, joka sujuu hyvin ja jota molemmissa maissa arvostetaan. Voimme kuitenkin tehdä enemmän”, hän sanoi.

Tiilikainen olisi odottanut, että presidentti olisi juuri tänä vuonna korostanut puheessaan eurooppalaisen puolustusyhteistyön tärkeyttä. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaikka loppuvuodesta EU:n yhteisestä turvallisuuspolitiikasta puhuttiin paljon, kun Ranska pyysi ja sai Pariisin terrori-iskun jälkeen apua muilta EU-mailta.

”Puheessa ei myöskään ollut viittauksia tuleviin ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja puolustuspolitiikan selontekoihin.”

Jyväskylän yliopiston Suomen historian professorin Petri Karosen mielestä Niinistön puhe oli realistinen ja suorapuheinen. ”Puhe oli ajassa kiinni. Siinä oli kriisipuhetta, muttei pelottelua.”

Historiantutkija Karonen kuuli Niinistön puheessa vahvan paasikiveläisen soundin. ”Selkeä ja koruton tyyli muistuttaa väistämättä J. K. Paasikivelle luonteenomaisia lausuntoja. Molemmat ovat sitä paitsi juristeja ja samasta puolueesta”, Karonen sanoo.

Kriisiaikana pidetään kriisitietoisia puheita, Karonen sanoo. ”On sanottava asioita varsin suoraan, niin tekevät sekä Niinistö että Paasikivi. Kumpikaan ei maalaile. Ei tule ylisanoja, vaan tyyli on aika yksinkertainen ja suora.”

Niinistö puhui esimerkiksi maahanmuuttopolitiikasta hyvin tiukkaan ja kainostelematta. Linja oli kova. Suoraa puhetta hän toivoi myös muilta. ”On pahantekijä sitten kantasuomalainen tai maahantulija, on viranomaisten kerrottava avoimesti teoista ja niiden seurauksista. Se hillitsee tunnekuohuja ja leikkaa siivet rajuimmilta huhuilta.”

Karonen vertailee Niinistön ja Paasikiven puheita mielellään myös siksi, että niistä piirtyy hyvin linjaa siihen, millaisia ovat suomalaiset valtionjohtajien puheet. Ulkopolitiikassa on aina syytä tasapainoilla idän ja lännen välissä, kuten Niinistökin nyt perinteisellä tavalla taitavasti tekee.

”Aina on ollut syytä korostaa, kuinka tärkeä kumppani Ruotsi on. Nytkin presidentti haki monta kertaa vauhtia Ruotsista. Se mainittiin puheessa kuudesti, Venäjä neljästi”, Karonen laskee.

Arvoja on aina korostettava merkittävissä puheissa, joiden tarkoituksensa on rakentaa yhteiskunnallista eheyttä, Karonen sanoo.

”Minun ajatukseni on, ettei Suomessa ole syytä kohdata kevättä keskinäisen riitelyn ja eripuran vallitessa. Haluan taas muistuttaa, että yhteiskunnallinen eheys on paras voimavaramme”, presidentti sanoi puheessaan.

Karosen mukaan yhteiskunnallista eheyttä on korostettu puheissa 1500-luvulta lähtien. ”Se löytyy kaikista valtiomiesten puheista Kustaa Vaasasta lähtien, ja niin varmasti pitääkin. Yhtenäisyyden korostaminen on osoittautunut toimivaksi ja tehokkaaksi tavaksi toimia.”

Puheessa oli esillä myös oikeudenmukaisuuden vaatimus, mikä sekin kuuluu keskeisesti suomalaisen poliittiseen kulttuuriin. ”Yhtä keskeistä on puhua tasa-arvosta ja demokratiasta. Paasikivikin liitti ne sodan jälkeen suomalaisuuden piirteiksi”, Karonen sanoo.

Niinistö mainitsi erikseen myös sen, että turvapaikanhakijoiden on elettävä ”maassa maan tavalla”: ”Maahanmuutto ei koskaan voi tarkoittaa sitä, että keskeiset arvomme, demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeudet, kyseenalaistetaan.”

Talouden osalta laihat vuodet on nähty, mutta lihavia ei ole vielä näköpiirissä, Niinistö sanoi puheensa taloutta käsitelleessä osuudessa. ”Elämme vielä pitkään velaksi vaikka korjausliikkeitä onkin tehty. Tällaisena aikana punnitaan myös oikeudentuntoamme; että kukin kantaa vastuuta mittansa mukaan ja että emme nyt ahnehdi vaan turvaamme tulevaisuutta.”

Talouden ja yhteiskunnan välisiä suhteita Turun yliopistossa tutkivan tutkijatohtori Mona Mannevuon mielestä uudenvuodenpuhe jatkoi Niinistön arvopuheiden sarjaa. Huomionarvoista oli kuitenkin Mannevuon mielestä puheen monitulkintaisuus.

”Puheessa on yllättävän monta tulkitsijan varaan jäävää ilmaisua kuten maassa maan tavalla, saavutettu etu, ahnehtiminen sekä Ruotsin pääministeriltä Stefan Löfveniltä lainattu, kontekstistaan irrotettu sitaatti ’olemme olleet naiiveja’.

Mannevuo olisi odottanut Niinistön käsittelevän tässäkin puheessaan yhtä aiempien puheidensa keskeistä teemaa, luottamusta. ”Se ei yllättäen noussut keskeiseen osaan, vaikka on ollut aivan oleellinen osa syksyn poliittista keskustelua.”

Mannevuo yllättyi myös siitä, kuinka vahvasti Niinistö myötäili puheessa hallitusta. Esimerkkeinä hän antaa selkeän tuen turvapaikkapolitiikan kiristyksille sekä tuen tiukalle leikkauslista-talouspolitiikalle.

”Presidentillä olisi mahdollisuus myös hakea ilmaisuja, joissa luodaan ymmärrystä sille, miksi esimerkiksi hallintarekisterisotkujen jälkeen talouspolitiikka ei vaikuta oikeudenmukaiselta.”

Puheensa lopuksi Niinistö kehui 14-vuotiasta Oscar Taipaletta, joka työllisti itse itsensä viime kesänä metsämarjojen poimimisella. Taipaleen ahkeruus teki presidenttiin vaikutuksen. ”Siitä tulee semmoinen mielensähyvittäjän olo, että kyllä minua sitten niin ilahduttaa tällainen juttu, että poika kerää marjat maasta ja panee kaverinsa ja monet muutkin innostumaan samaan”, Niinistö sanoi.

Puheen lopetus protestanttiselta etiikaltaan, kielikuvaltaan ja Mielensäpahoittaja-viittaukseltaan sellainen, se sai varmasti monet suomalaiset hykertelemään, Mannevuo sanoo.

”Olisin kuitenkin tällaisten sinänsä mukavien tarinoiden kanssa puheissa tarkkana. Niinistö osallistuu ehkä tahattomastikin keskusteluun, jossa vakaviin rakenteellisiin ongelmiin kuten työttömyyteen tai nuorten syrjäytymiseen tarjotaan ratkaisuksi marjanpoimintaa, risusavottaa ja yrittäjähenkistä asennetta.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Tasavallan presidentti

Tilaa HS Politiikan uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi – Pysyt ajan tasalla ja politiikan tärkeimmistä tapahtumista kerran viikossa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kon-Tikin matkan synkkä totuus: Thor Heyerdahl halusi todistaa oikeaksi rasistisen teorian ihmiskunnan historiasta

    2. 2

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    3. 3

      Suomen ruokakulttuuri on muuttunut 30 vuodessa valtavasti – paitsi yksi asia

    4. 4

      Merja Savelainen teki sen, mistä moni haaveilee: irtisanoutui, lähti maailmalle ja tekee töitä vain seuraavaa reissua varten – miten se onnistui?

    5. 5

      Heidi Jaaran yritys syntyi lapsettomuus­kriisistä – Balmuir tekee luksushuiveja, jotka kelpaavat Cheekille ja Saudi-Arabian prinsessalle

    6. 6

      Puoli miljoonaa kranaattia tunnissa ja kymmeniätuhansia kuolleita – kaikki tietävät, millainen Korean sota olisi

    7. 7

      Trump ei tunnu vieläkään tietävän, mitä vallallaan tekisi – HS:n kirjeenvaihtaja kertoo esseessään, miksi Yhdysvaltain presidentti on usein eri mieltä itsensä kanssa

    8. 8

      22-vuotias laulaja yritti kaikin tavoin lyödä läpi – sitten yksi dramaattinen tapaaminen muutti kaiken

    9. 9

      Liettualaismies petkutti Facebookilta ja Googlelta jopa 100 miljoonaa dollaria

    10. 10

      Potkiiko hallitus hyvätuloiset ulos Helsingin kaupungin vuokra-asunnoista? Vuokrataloihin jaettu kirje nostatti asukkaat takajaloilleen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    2. 2

      22-vuotias laulaja yritti kaikin tavoin lyödä läpi – sitten yksi dramaattinen tapaaminen muutti kaiken

    3. 3

      Potkiiko hallitus hyvätuloiset ulos Helsingin kaupungin vuokra-asunnoista? Vuokrataloihin jaettu kirje nostatti asukkaat takajaloilleen

    4. 4

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    5. 5

      Tämä kuva-arvoitus on piinannut helsinkiläistä Panu Sihvolaa liki 60 vuotta – Hoksaatko itse, mitä 1920-luvun maalaus esittää?

    6. 6

      Panu Sihvolaa liki 60 vuotta piinannut kuva-arvoitus ratkesi – maisemasta ei ole nykyään jäljellä enää tiilen tiiltä

    7. 7

      Trump kuvailee avoimesti elämäänsä ”pienessä kotelossa” ja harmittelee, ettei saa enää ajaa autoa: ”Rakastin entistä elämääni”

    8. 8

      Teinitytön itsemurhaa käsittelevä hittisarja kuohuttaa, nyt sarja kiellettiin Uudessa-Seelannissa alle 18-vuotiailta: tästä on kyse

    9. 9

      Suomen ruokakulttuuri on muuttunut 30 vuodessa valtavasti – paitsi yksi asia

    10. 10

      Liettualaismies petkutti Facebookilta ja Googlelta jopa 100 miljoonaa dollaria

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    3. 3

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    4. 4

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    5. 5

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    6. 6

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    7. 7

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    8. 8

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    9. 9

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    10. 10

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    11. Näytä lisää