Valikko
Politiikka

Hiihtoretkillä on syntynyt monta poliittista suurpäätöstä – Kekkostiet, Rukan lumet, lobbausta Lapissa

HS kysyi ministereiltä ja muilta poliitikoilta, mikä rooli hiihdolla on ollut heidän päätöksenteossaan. Ja millä hiihtotyylillä päätökset ovat syntyneet.

Letkeä hiihtoretki avarissa maisemissa. Ei kiirettä. Hiljaisuus. Mikäpä olisi parempi hetki oivalluksille.

Tämän ovat huomanneet myös poliitikot. Hiihtoreissut ovat perisuomalainen tapa tehdä ja pohjustaa päätöksiä kuten myös käyttää valtaa.

Lähihistorian kuuluisin hiihtopäätöksen on tehnyt Matti Vanhanen (kesk) pääministeriaikanaan vuonna 2009. Tuolloin hänelle syntyi ”Rukan lumilla” ajatus, että hallituksen on paras nostaa eläkkeelle siirtymisikää kahdella vuodella.

Päätös syntyi perinteisellä hiihtotyylillä, kuten muutkin HS:n kaivamat hiihtopäätökset. ”Siinä ei tarvitse niin puuskuttaa”, nykyinen kansanedustaja Vanhanen sanoo.

Vanhanen sanoo, että hänellä usein syntyy päätöksiä juuri hiihtäessä tai muuten rauhallisesti ulkoillessa, vaikka ei osaa tarkkaan yksilöidä eläkepäätöksen lisäksi muuta yksittäistä urheilutilanteessa tehtyä päätöstä. ”Usein päätökset kypsyvät rauhassa ilman ulkoista painetta. Tähän pitkä hiihtolenkki sopii hyvin.”

Keskeinen päätösten kehittelypaikka on Lappi ja siellä etenkin Saariselkä, jossa esimerkiksi Suomen Pankin tunturimajalla on käynyt iso joukko myös kansanvälisiä päättäjiä.

Saariselän ladut olivat käytössä myös talvella 2012 ja 2013, kun pääministeri Jyrki Katainen (kok) ja ulkoministeri Alexander Stubb (kok) kutsuivat eri maiden valtiopäämiehiä keskustelemaan Euroopan tulevaisuudesta epäviralliseen seminaariin.

Saariselän Vaskoolihiihto on yksi suomalaisen valtaeliitin keskeisimmistä kokoontumishetkistä. Maaliskuussa 2013 siellä olivat muun muassa Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) ja EK:n puheenjohtaja Ilpo Kokkila.

Pari viikkoa hiihdon jälkeen Kokkila pyysi Liikasta apuun, jotta työmarkkijohtajille syntyisi yhteinen käsitys Suomen talousongelmista. Puolen vuoden kuluttua käsissä oli keskitetty palkkaratkaisu ja valtion laaja rakenneuudistuspaketti. Alkoi Suomen kilpailukyvyn ja kestävyysvajeen korjaustyö, joka jatkuu edelleen.

Nyt kilpailukykytehtävää hoitaa elinkeinoministeri ja entinen pitkäaikainen EU:n komissaari Olli Rehn (kesk).

Hänelle lähin urheilulaji on jalkapallo, mutta hän muistaa ainakin yhden keskeisen idean, jonka hän on saanut hiihtäessä. Se oli kun Slovenian ja Kroatian rajakiista uhkasi kaataa Kroatian jäsenyysneuvottelut vuosina 2008–2009. Rehn oli tuolloin EU:n laajentumisasioista vastaava komissaari.

”Mietin asiaa hiihtolenkillä joululomalla 2008, ja sain ajatuksen kysyä presidentti Martti Ahtisaarta rajakiistan välittäjäksi ja ratifioin sen saunan lauteilla. Martti suostui siihen, että hänen nimeään sai alustavasti käyttää”, Rehn sanoo. Hiihtotyyli päätöshetkellä oli perinteinen ja vauhti hidas.

Rehn laittoi asian liikkeelle tammikuussa slovenialaiskomissaari Janez Potoznikin kanssa ja syksyllä rajarauha oli valmis.

”Jouduin tosin itse vetämään ne neuvottelut, koska osapuolet halusivat tietää tarkat ehdot välitystyölle ennen kuin välittäjä nimetään ja se johti yksityiskohtaiseen sopimukseen, mutta Martti Ahtisaaren suostumus oli isoksi hyödyksi, loi painetta ja olennaisesti vauhditti neuvotteluja”, Rehn sanoo.

Rehn sanoo, että jalkopallossa ideoita syntyy selvästä vähemmän. ”Futiskentällä ei ideoida, vaan keskitytään olennaiseen eli pelataan vimmatusti. Sen jälkeen pää on tietysti ensin tyhjä ja sitten altis uusille ajatuksille.”

Suomen merkittävin hiihtävä vaikuttaja oli vuosina 1956–1981 tasavallan presidenttinä toiminut Urho Kekkonen. Hän kävi joka vuosi pitkillä hiihtoreissuilla Lapissa. Perässähiihtäjiin kuuluivat maan keskeisiä yritysjohtajia ja poliittisia päättäjiä kuten myös ulkomaiden valtiopäämiehiä.

Kotonaan Tamminiemestä hän lähti lähes joka aamu joko lenkille tai hiihtolenkille pohtimaan päätöksiä ennen kuin päivä alkoi. ”Näillä Helsingin hiihdoilla Kekkonen pohti usein puheitaan, jotka sitten kirjoitti hiihtoretkiltä tultuaan”, sanoo Kekkosen elämäkerran kirjoittanut professori Juhani Suomi.

”Minulla muistuu mieleen myös Kainuun hiihtoretket Kekkosen pääministerikaudelta 1950-luvun alkupuolelta. Näillä hiihtoretkillä syntyi ajatus rakentaa uudet tiet Kainuun korpiin, nämä Kekkostiet, kuinka monta niitä nyt olikaan”, Suomi sanoo.

Kuusamon laduilla Kekkonen muotoili 1970-luvun yhden tärkeimmistä paimenkirjeistään. Sen nimi oli Hajahuomioita päivän poliittisista näkemyksistä. Siinä hän pohdiskeli ärtyneeseen sävyyn eduskunnan hajottamista, pisti järjestykseen Sdp:n ja keskustan johdon ja haukkui valtiovarainministerin ja ministereiden palkankorotukset.

”Vaikka Kekkoselle hiihto oli pääasiassa rentoutumista, matkoilla oli ystäviä ja päättäjiä, joiden kanssa käsiteltiin asioita maan ja taivaan välillä”, Suomi sanoo. Hiihdoille osallistuivat muun muassa Neuvostoliiton Suomen-suurlähettiläs Vladimir Stepanov ja suomalaiset idänkauppiaat kuten suomalaisten rakennusyhtiöiden yhteenliittymän Finn-Stroin voimamies Kauko Rastas.

Juhani Suomen mukaan hiihtoretkistä tärkeät olivat myös puolustusvoimien komentajan Lauri Sutelan ja Kekkosen hiihtoretket, joilla paranneltiin presidentin ja armeijan välejä. Kekkonen käytti tehokkaasti hiihtoa myös presidentinvaaleissa 1956, jolloin hänen yksi vaalifilminsä tehtiin 260 kilometrin hiihtolenkillä Rajajoosepista Kemijokivarteen.

Kekkoselle hiihto oli tapa käyttää valtaan ja näyttää voimiaan. Hänen ohitseen ei kannattanut hiihtää, mutta heikkouttaan ei myöskään saanut näyttää. Pahasti jälkeen jääneet saivat kuulla kunniansa.

Kekkonen hiihti perinteisellä tyylillä.

Nykyisistä ministereistä ahkerin urheilija lienee valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok). Myös hän on käyttänyt urheilua vaalityössä, kun hän on kiertänyt maata pyörällään tapaamassa äänestäjiä. Stubb harrastaa ennen kaikkea juoksua ja pyöräilyä.

Stubb ei yksilöi päätöksiä, jotka olisivat suoranaisesti kehittyneet urheilussa.

”Treenaaminen ei ole lepoa tai suoraan ideoiden lähde, vaan elämäntapa. Tässä ammatissa paine on jatkuva. Jos ei ole kunnossa, päätöksentekokyky heikkenee. Tunti liikuntaa antaa kaksi tuntia energiaa jokaiseen päivään. Kaiken lähtökohtana on uni, ruokavalio ja liikunta. Maltti on valttia”, Stubb sanoo.

Joskus on käynyt niinkin, että urheilussa mieleen tulleet ajatukset olisi ollut ehkä paras pitää ihan omina ajatuksina. Näin kävi ulkoministeri Stubbille vuonna 2008, kun hän selvitti maratonin kuuluttajalle selvinneensä Helsinki City Marathonin rasituksesta ajattelemalla Yhdysvaltojen ulkoministerin Condoleezza Ricen sääriä.

Meneillään oli Georgian ja Venäjän kriisi ja juoksun aikana Ricen toimistosta ehdittiin soittaa useita kertoja Stubbille.

Vuodesta 1975 kansanedustajana toiminut Ilkka Kanerva (kok) sanoo, että riippuu urheilulajista, miten se vaikuttaa päätöksentekoon.

”On hyvin inspiroivaa, kun on yksin liikkeelle vaikkapa kävellen, juosten tai hiihtäen. Ei tarvitse sparrata, joten ajatukset pysyvät kirkkaina”, useita kertoja ministerinä työskennellyt Kanerva sanoo. Hän ei osaa konkreettisesti määritellä päätöstä, joka hänellä itsellään olisi syntynyt urheillessa. ”Tunnistan tällaisen tilanteen kuitenkin hyvin.”

Hän sanoo, että Lapin hiihtoretkillä on merkittävä merkitys suomalaisessa päätöksenteossa. ”Siellä ei ole ulkopuolista painetta tai aikataulua. Kukaan ei lähde kokouksesta pois kuten Helsingissä tai Turussa, joissa on päätöksenteossa mukana ristikkäispaineita”, hän sanoo. ”Lapissa voi hiihdon lomassa ajatella asioita laajemmin ja luovemmin.”

Hän sanoo juuri saaneen alustavan pyynnön isännöidä rauhanvälitykseen liittyvää seminaaria Lapissa. ”En valitettavasti voi sanoa, mistä on kysymys.”

Kanervan tyyli on pääasiassa perinteinen, mutta luisteluakin hän on kokeillut.

Entinen kansanedustaja, ministeri ja Veikkauksen toimitusjohtaja (sd) sanoo, että Suomessa on poliittista historiaa kirjoitettu paljon Lapin hiihtoreissuilla. Siellä on myös lobattu monia asioita, hän sanoo.

Ahde sanoo, että esimerkiksi Rukan hiihtoreisuilla pohjustettiin koskien suojelulakia 1980-luvulla, kun hän oli ympäristöministeri. Samoin Lapissa hän näki konreettisesti, ettei kansallispuistoalueella pidä korjata kaatuneita puita. ”Lapin ympäristössä näkee asiat eri tavalla kuin Bulevardilla.”

”Vaikka en ole kova hiihtäjä, ovathan Lapin hanget stimulantti ympäristö. On kuin lähestyisi taivasten valtakuntaa, syntyy sellainen euforia, jota harvemmin sisätiloissa ja kiireessä kokee. Uskon, että se auttaa avaamaan kokonaisuuksia.”

Ahteen hiihtotyyli on perinteinen.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Hiihto
  • Ruka
  • Politiikka
  • saariselkä
  • Sanoma Pro

Tilaa HS Politiikan uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi – Pysyt ajan tasalla kuntavaalien ja politiikan tärkeimmistä tapahtumista kerran viikossa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Meillä on kaikki niin hyvin”, sanoi Kirsi Karhusen, 46, mies saattohoidossa ennen kuolemaansa – Terhokodissa lapsillekin puhutaan kuolemasta suoraan

    2. 2

      Kaksi eläkeläistä ja suojana 12 poliisia – saksalaispariskunta antoi oikeistopopulismille kasvot, eivätkä kaikki pitäneet siitä

    3. 3

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    4. 4

      Donald Trump väittää lopettaneensa CNN:n ja MSNBC:n katsomisen, jäljelle jäi Fox – kanava, jota ravisuttaa kaksi ahdisteluskandaalia ja syytökset valheellisesta uutisoinnista

    5. 5

      HS:n lukijat ehdottavat: Nämä suomalaiset tuotteet kuuluisivat bisnesmokien museoon

    6. 6

      Laineen ketjukaveri kertoi parhaan tarinansa suomalaistähdestä: ”Hän kuiskasi minulle, voisinko antaa yhden lisää”

    7. 7

      Natsitohtori Mengele teki julmia ihmiskokeita – poikansa hän tapasi sodan jälkeen vain kahdesti, salanimellä Fritz-setä

    8. 8

      Neljä kuppia kahvia, ei edes pullollista energiajuomaa – suurselvitys tarkisti kofeiinin terveydelliset riskirajat

    9. 9

      Taloyhtiön ahneus synnytti erikoisen ravintolasekoilun

    10. 10

      Viro on yhä jakautunut rinnakkaismaailmoihin 10 vuotta patsasmellakoiden jälkeen – HS seurasi viron- ja venäjänkielisten nuorukaisten koulupäivää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Neljä kuppia kahvia, ei edes pullollista energiajuomaa – suurselvitys tarkisti kofeiinin terveydelliset riskirajat

    2. 2

      Taka-Töölön 80-vuotias klassikkoravintola säästyi perikadolta – Nina Kaukonen osti ravintolan, jossa Matti Pellonpää kävi suihkussa ja Supo vahti Salman Rushdieta

    3. 3

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    4. 4

      HS:n lukijat ehdottavat: Nämä suomalaiset tuotteet kuuluisivat bisnesmokien museoon

    5. 5

      Punkki puri Jussi Kaijalaa ja se muutti hänen elämänsä – ”Vian epäiltiin jo olevan korvien välissä”

    6. 6

      ”Meillä on kaikki niin hyvin”, sanoi Kirsi Karhusen, 46, mies saattohoidossa ennen kuolemaansa – Terhokodissa lapsillekin puhutaan kuolemasta suoraan

    7. 7

      Tuhkarokko leviää nyt ympäri Eurooppaa – Suomessa valmiuksia on lisätty uudella lailla

    8. 8

      Onko naisen huivi aina alistamisen merkki? 18-vuotias huivinkäyttäjä kertoo, että ei ole – tästä kamppaillaan juuri nyt Euroopan maissa

    9. 9

      Joutsenlaulun Vain elämää -versio soi myös radiossa vastoin Jussi Hakulisen tahtoa – ”Sanoin, että laittakaa radio kiinni”

    10. 10

      Brigitte Macron ”neuvoo ja valmentaa” presidentiksi pyrkivää miestään – lukiolaispojan ja opettajan skandaalisuhteesta syntyi Ranskan seuratuin pari

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailman vaarallisin tulivuori oireilee uhkaavasti – Kun Campi Flegrei taas räjähtää, vaarassa on miljoonia ihmisiä

    2. 2

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    3. 3

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    4. 4

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    5. 5

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    6. 6

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää