Valikko
Politiikka

Yhteiskuntasopimus halutaan kasaan – mutta mistä siinä oikeastaan päätetään?

Yhteiskuntasopimusta yritetään saada ensimmäistä kerta tosissaan kasaan sunnuntaina. Toteutuessaan sopimus merkitsisi suuria muutoksia suomalaisille.

Keskusjärjestöt ovat päässeet sopuun yhteiskuntasopimuksen periaatteellisista ratkaisuista. Miksi kansalaisen pitäisi välittää neuvotteluista. HS otti selvää.

Mikä on yhteiskuntasopimus?

Se on pääministeri Juha Sipilän (kesk) viime kevään lopulla aloittama hanke, jonka tarkoitus on parantaa yritysten kilpailukykyä suhteessa kilpailijamaiden, kuten Ruotsin ja Saksan, yrityksiin.

Ajatus on, että kun yhtiöillä alkaa mennä paremmin, ihmiset saavat lisää töitä. Samalla valtio ja kunnat saavat lisää verotuloja eikä niiden tarvitse leikata palveluja. Suomen talouskasvu on yksi Euroopan heikompia, kansakunta ikääntyy ja velkaantumisvauhti kova.

Yhteiskuntasopimus on hallituksen tärkeimpiä hankkeita.

Ketkä sopimuksesta neuvottelevat?

Kuten yleensä suurissa työmarkkinoita koskevissa päätöksissä sopimuksen neuvottelevat työnantajien ja palkansaajien keskusjärjestöjen johtajat ja heidän avustajansa. Keskusjärjestöissä valtaa käyttävät liitot.

Pääneuvottelijat ovat EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola. Keskeisessä roolissa ovat keskusjärjestöjen hallitusten jäsenet ja hallituksesta etenkin elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk) ja pääministeri Juha Sipilä.

Mistä he päättävät?

Ihan varma ei vielä ole, mistä kaikesta he lopulta sopivat, jos sopivat.

Ensiksi oli tarkoitus sopia vain kilpailukykyä parantavista työehtojen heikennyksistä. Palkansaajien ja osin hallituksenkin vaatimuksesta päätettävää on kertynyt pöydälle koko ajan enemmän.

Palkansaajat ovat muun muassa sanoneet, ettei sopimusta synny, jollei samassa yhteydessä päätetä työpaikoilla sopimisen päälinjoista. Hallitus yritti sopia paikallisesta sopimisesta toisaalla, mutta huomasi, ettei se saisi minkäänlaista sopimusta ilman paikallista sopimista.

Tämän lisäksi keskusjärjestöjohtajat saattavat tehdä sopimuksen, jossa sovitaan, miten palkat nousevat vuonna 2017. Lopputulos todennäköisesti on, että yleiskorotuksia ei tule lainkaan.

Lisäksi samassa yhteydessä hallitus saattaa päättää joidenkin leikkausten perumisesta tai tehdä jotain uusia palkansaajien tai työnantajia vaatimia päätöksiä.

Voi olla, että sopimus myös vähentää hallituksen tulevia leikkauspäätöksiä. Hallitus on jo ilmoittanut tekevänsä 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset, jos sopimusta ei synny. Jos sopimus on hallitukselle mieleinen, se on luvannut miljardin euron veronkevennykset.

Miksi kenenkään pitäisi olla kiinnostunut sopimuksesta?

Yhteiskuntasopimuksen yhteydessä päätetään jokseenkin jokaisen suomalaisen etuihin liittyvistä asioista, kuten palkoista, työehdoista, sopimisoikeudesta, julkisten menojen leikkauksista ja verotuksesta.

Suomessa ei ole sodan jälkeen ainakaan tässä mitassa leikattu palkansaajien etuja. Jos sopimus tulee, se tarkoittaa lisää työpäiviä suomalaisille. Esillä on ollut 24 tunnin työajan pidennys.

Lisäksi pitkiä lomia leikataan ehkä pari päivää. Sairastamisestakin saattaa tulla kalliimpaa. Sopimus tietää myös palkansaajille lisää veron kaltaisia maksuja, koska työnantajien sosiaaliturvamaksuja siirrettäisiin palkansaajien maksettaviksi. Se tietäisi keskiansioisille ehkä noin 300 euron vuositulojen menetystä.

Hyvin keskeinen osa sopimusta on pyrkimys lisätä työehtojen sopimista työpaikoilla. Tällä voi olla iso vaikutus tulevaisuudessa. Monilla aloilla työehtosopimukset eivät salli juurikaan sitä, että työpaikoilla tehtäisiin työehtosopimuksista poikkeavia ratkaisuja.

Neuvotteluissa riidellään nyt siitä, millä ehdoin ja mistä paikallisesti voi sopia. Millainen olisi esimerkiksi se kriisilauseke, joka mahdollistaa poikkeamaan valtakunnallisista työehtosopimuksista, jotka koskevat kaikkia sen alan palkansaajia ja työnantajia?

Miksi paikallisesta sopimisesta päättäminen on niin vaikeaa?

Palkansaajien edunvalvonnan ydin on joukkovoima, jota käyttävät liitot. Jos liittojen oikeutta puuttua työoloihin ja työehtoihin heikennetään, ay-liike pelkää, että sen valta heikkenee ja työnantajien saneluvalta kasvaa.

Liitot pelkäävät myös, että nyt käytävät neuvottelut ovat yleissitovien sopimusten loppu. Yleissitovissa sopimuksissa myös sopimuksen piiriin kuulumattomien pitää noudattaa sopimusta, jos sen piirissä on riittävästi työntekijöitä. Yleissitovien sopimusten lopun pelätään johtavan palkkojen romahtamiseen sopimuksettomilla aloilla.

Miksi työehtojen heikentäminen on vaikeaa?

Yleensä neuvotteluissa molemmat osapuolet voittavat. Nyt on äärimmäisen harvinainen tilanne, että palkansaajia pyydetään heikentämään omia ehtojaan yleisen hyvän takia.

Neuvottelut ovat lähtökohtaisesti epätasapainossa: yritykset ovat saamassa, palkansaajat antamassa. SAK:ssa on liittojohtajia, jotka neuvottelevat kymmenientuhansien ihmisten työehdoista. Liittojohtajat on palkattu parantamaan näiden ihmisten työehtoja.

Liittojohtaja voi olla pian entinen liittojohtaja, jos hän ryhtyykin ilman hyvää syytä heikentämään toisten ihmisten työehtoja. Kyse on pitkälti siitä, pitävätkö liittojen jäsenistö heikennysten syytä tarpeeksi perusteltuna.

Mitä tapahtuu, jos keskusjärjestöt pääsevät sopuun?

Se ei vielä tarkoita, että sopimus lopulta syntyy.

Ensin keskusjärjestöjen esisopimus menee keskusjärjestöjen hallintojen eli liittojohtajien, kuntajohtajien ja yritysjohtajien päätettäviksi. Riittää, että hallintojen enemmistö on sopimusten takana.

Sen jälkeen sopimuksen kohtia aletaan soveltaa noin kolmeensataan eri työehtosopimukseen. Näillä näkymin aikaa on toukokuun loppuun, mutta sitä saatetaan osin pidentää.

Sen jälkeen hallitus ja työmarkkinajärjestöt katsovat, onko tarpeeksi moni liitto saanut sovittua yhteiskuntasopimuksessa sovitun sopimuksen mukaisen työehtosopimuksen.

Hallitus ja työnantajat haluavat, että mukana ovat jokseenkin kaikki palkansaajat, koska vain se takaisi riittävän työrauhan ja paikallisen sopimisen laajenemisen mahdollisemman monille aloille. Ja etenkin sen, että kilpailukyky nousee hallituksen haluamalla tavalla.

Tämän jälkeen hallitus laskee, parantaako sopimus riittävästi Suomen kilpailukykyä, ja päättää lopullisesti omista veronkevennyksistään sekä peruu ehdollisia leikkauksiaan.

Mitä käy, jos sopimus ei synny?

Aikaa sopimuksen tekoon on periaatteessa huhtikuun alkuun eli siihen, kun hallitus päättää tulevien vuosien menokehyksistä.

Jos sopimusta ei tule, hallitus päättää todennäköisesti paikallisista sopimisesta lakiteitse. Se laittaa myös voimaan niin sanotut pakkolait, joilla palkansaajien työehtoja heikennetään merkittävästi.

Ensi syksynä liitot alkavat neuvotella uusista työehdoista. Tässä tapauksessa on odotettavissa riitoja ja ehkä lakkoja, kun palkansaajat yrittävät saada korvaukset pakkolakien aiheuttamiin menetyksiin.

Neuvotteluprosessin aikana poliitikot ovat poikkeuksellisen paljon puuttuneet yleensä itsenäisesti toimivien työmarkkinoiden päätöksiin. Seuraavissa vaaleissa vallassa voi ollakin taas vasemmisto, joka voi jatkaa samaa linjaa ja muuttaa taas sopimuksia. Kierre olisi valmis.


Tilaa HS Politiikan uutiskirje sähköpostiisi – Pysyt ajan tasalla kuntavaalien ja politiikan tärkeimmistä tapahtumista kerran viikossa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Juristit vaativat sarjoja ja elokuvia ladanneilta rahaa uhkauskirjeillä – ”Lakimieheltä on turha kysyä moraalista”

    2. 2

      Opettajat osallistuivat tietämättään Helsingin korruptioepäilyn selvittämiseen – ”Kukaan ei tiennyt miksi, mutta käsky oli painava”

    3. 3

      Selkäkipu ei estä seksiä – katso kuvat kahdeksasta asennosta, joissa petipuuhat asiantuntijoiden mukaan onnistuvat

    4. 4

      Vuosikymmeniä autoveron poistamiseksi työskennellyt juristi tyrmää Bernerin toiminnan – ”Autokaupan kannalta tilanne on hirveä”

    5. 5

      Mies, jos haluat nöyrän kumppanin, ota koira

    6. 6

      Sinnikkyyttä voi opettaa, ja se on nyt erityisen tärkeää, sanoo erityisluokanopettaja – ”Lapset ja nuoret eivät enää tajua, miten paljon työtä asiat vaativat”

    7. 7

      Berner tulistui tv-keskustelussa: ”Hallitus päättää onko liikenne-esitykseni surkea”

    8. 8

      15-vuotiaan julma joukkopahoinpitely kuohuttaa Sipoossa – kuntalaiset puuhaavat mielenosoitusta lauantaiksi

    9. 9

      Financial Timesin arkkitehtuurikriitikko Helsingistä: ”Kaupungilla on identiteettikriisi”

    10. 10

      Millaisia ovat Trumpin kannattajat ja mitä he haluavat presidentiltään? – HS kokosi seitsemän toivetta, joihin Trumpin on vastattava

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies, jos haluat nöyrän kumppanin, ota koira

    2. 2

      Sinnikkyyttä voi opettaa, ja se on nyt erityisen tärkeää, sanoo erityisluokanopettaja – ”Lapset ja nuoret eivät enää tajua, miten paljon työtä asiat vaativat”

    3. 3

      Kuluttaja tuskin käärisi täyttä hyötyä autoveron poistosta – myyjien ei välttämättä kannata laskea hintoja täysimääräisesti

    4. 4

      Vuosikymmeniä autoveron poistamiseksi työskennellyt juristi tyrmää Bernerin toiminnan – ”Autokaupan kannalta tilanne on hirveä”

    5. 5

      Poliisi epäilee Helsingissä ”kaikkien aikojen korruptiotapausta” – Helsingin opetusviraston turvallisuuspäällikkö vangittu

    6. 6

      Ruokatrendit, kuten sushi, veganismi ja pienoluet, ovat esittämistä, jolla hyväosaiset tekevät eroa muihin, sanoo tutkija – ja hänellä on lukuja todisteeksi

    7. 7

      Autoveron poistuminen laskisi uusien autojen hintoja tuhansilla euroilla – katso yli 6 000 automallin uusi hinta

    8. 8

      HS asensi kohutun ”mustan laatikon” testiautoon – tällaista tietoa Bernerin esille nostama seurantalaite keräsi

    9. 9

      Selkäkipu ei estä seksiä – katso kuvat kahdeksasta asennosta, joissa petipuuhat asiantuntijoiden mukaan onnistuvat

    10. 10

      Helsingin epäily tarkentui: Virkamies veti välistä oppilaiden tietokoneisiin tarkoitettuja rahoja – päätti jopa 55 miljoonasta eurosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ulkomailla asuneet suomalaiset kertovat rajusta paluusokista: ”Tuntui siltä, että ainoa vaihtoehto on lähteä taas pois”

    2. 2

      Parisuhteissa mies ei päätä juuri mistään, sanoo asiantuntija – ”Tasa-arvoisesta suhteesta on ajauduttu hyvin kauas”

    3. 3

      Uudet seksitavat lisäävät rajusti nielusyöpien määrää – tutkija ehdottaa HPV-rokotusohjelman laajentamista poikiin

    4. 4

      Poliisi epäilee Helsingissä ”kaikkien aikojen korruptiotapausta” – Helsingin opetusviraston turvallisuuspäällikkö vangittu

    5. 5

      Olivia Oras ryhtyi instaamaan, sai tuhansia seuraajia ja vietti 16-vuotiaana vip-elämää – mutta alkoi pelätä imeytymistä someen ja palasi kotiin

    6. 6

      Joukko Munkkiniemen yhteiskoulun lukion oppilaita karkasi bileristeilylle Ruotsiin – Rehtori: ”Viitteitä suuresta salajuonesta”

    7. 7

      Heli Kurjanen kehitti maailman myydyimmän kuukautiskupin – suorasukainen markkinointi on järkyttänyt Yhdysvalloissa

    8. 8

      Ruokatrendit, kuten sushi, veganismi ja pienoluet, ovat esittämistä, jolla hyväosaiset tekevät eroa muihin, sanoo tutkija – ja hänellä on lukuja todisteeksi

    9. 9

      Kukaan ei tunne 25-vuotiasta Axel Thesleffiä, mutta hänen biisinsä oli viime vuoden suurin Suomi-hitti, jota on kuunneltu yli 130 miljoonaa kertaa – Miten se on mahdollista?

    10. 10

      Muutin 41-vuotiaana vanhempieni luokse ja toivon, että oma lapseni voi keski-ikäisenä kivuta syliini itkemään

    11. Näytä lisää