Valikko
Politiikka

Selvitysmies: Opintoraha pienenee ja tukikuukaudet vähenevät – HS:n laskuri kertoo, kuinka paljon vähemmän rahaa voisi saada

Opintolainaa voisi nostaa enimmillään nykyisen 400 euron sijaan 650 euroa kuukautta kohden, mutta pakkoa siihen ei olisi.

Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha pienenee, tukikuukaudet vähenevät ja myös lainahyvitykseen tulee tiukennus, mikäli selvitysmies, professori Roope Uusitalon esitykset toteutuvat. Uusitalo luovutti ehdotuksensa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok) tänään tiistaina.

Selvityksen taustalla on pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitusohjelma, jonka mukaan korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta leikataan 70 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä ja pitkällä aikavälillä 150 miljoonaa euroa, joka merkitsee noin neljäsosan leikkausta.

Hallitus käsittelee opintotukiuudistusta maaliskuun aikana ja viimeistään kehysriihessä huhtikuun alussa.

Alla oleva HS:n laskuri kertoo, kuinka paljon valtio tukee korkeakouluopintoja uudistuksen jälkeen – ja mikä on ero nykyisiin tukiin.Syötä laskuriin tieto siitä, kauanko aiot opiskella. Laskuri näyttää, paljonko kaikkiaan saat opintorahaa ja asumislisää ja kuinka paljon voit enimmillään nostaa opintolainaa. Juttu jatkuu laskurin alla.

Hallitusohjelmassa sovitut säästöt toteutettaisiin pienentämällä opintorahaa samalle tasolle kuin toisen asteen opiskelijoilla – eli 250,28 euroon kuukaudessa. Säästöt tehtäisiin karsimalla opintotukikuukausien enimmäismäärää ja nostamalla opintojen edistymisvaatimusta.

Nykyinen opintotuki koostuu korkeakouluopiskelijalla enimmillään liki 340 euron opintorahasta, noin 200 euron asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta, jota saa halutessaan enintään 400 euroa kuukaudessa.

Kaikki nykyiset elementit säilyisivät Uusitalon ehdotuksessa. Opintolainan valtiontakausta Uusitalo esittää nostettavaksi niin, että opintorahan, asumislisän ja opintolainan summa nousisi 1 100 euroon kuussa. Asumislisä säilyisi ennallaan, mutta opintolainaa voisi nostaa enimmillään 650 euroa kuukaudessa. Lainaan ei kuitenkaan pakotettaisi.

Opintolainan ottamisen riskiä pienennetään erityisellä korkosuojauksella. Se tarkoittaa, että opintolainojen korkojen mahdollisesta noususta aiheutuvaa riskiä opiskelijalle rajattaisiin niin, ettei hän itse maksaisi enempää kuin neljän prosentin koron. Nykyisin opintolainan korko on ollut alle prosentin tietämissä.

Opintotuen tulorajat säilyisivät nykyisellään, mutta ne sidottaisiin ansiotasoindeksiin. Sen perusteella tulorajoja tarkistettaisiin vuosittain automaattisesti. Nykyisin vuosituloraja lasketaan siten, että jokaista tukikuukautta kohti voi olla tuloa 660 euroa ja jokaista tuetonta kuukautta kohti 1  970 euroa.

Opintolainahyvityksen selvitysmies säilyttäisi, mutta sitäkin vähennettäisiin.

Kun hyvitys on nyt 40 prosenttia omavastuuosuuden eli 2 500 euroa ylittävältä osalta, vastedes hyvitys laskisi 30 prosenttiin omavastuuosuuden ylittävästä opintolainan määrästä.

Hyvityksen saisi, jos suorittaisi tutkinnon tavoiteajassa. Jos opintoihin käyttäisi enintään yhden vuoden tavoiteaikaa enemmän, hyvitys olisi enää 15 prosenttia omavastuun ylittävästä lainan määrästä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla.

Yhtä tutkintoa varten myönnettävien opintotukikuukausien määrä ehdotetaan rajattavaksi tutkinnon laskennallista kestoa vastaavaksi. Esimerkiksi tavallisimmissa 300 opintopisteen laajuisissa yliopistotutkinnoissa tukikuukausia olisi 45 eli viittä vuotta vastaava määrä.

Kaikkiin korkeakouluopintoihin olisi käytettävissä enintään yhteensä 54 tukikuukautta. Nyt vastaava maksimimäärä on 64 kuukautta, kun opinnot on aloittanut 1. elokuuta 2014 tai sen jälkeen. Sitä aiemmin aloittaneilla tukikuukausia oli vielä enemmän.

Esitys turvaisi mahdollisuudet ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen myös ammattikorkeakouluopiskelijoille, selvitys lupaa.

Tukikuukausikohtaisen 650 euron opintolainan valtiontakauksen lisäksi opiskelijalle voitaisiin myöntää tavoiteajan jälkeiselle ajalle enintään 18 kuukaudeksi 1 100 euron opintolainan valtiontakaus opintojen saattamiseksi loppuun. Tämä olisi kokonaan uusi tukimuoto, jonka avulla voisi suorittaa vaikka toisen ylemmän korkeakoulututkinnon.

Nykyisin opintolainan valtiontakauksen voi saada vain, mikäli henkilö on oikeutettu opintorahaan.

Opintotuen myöntämisestä erikseen alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa varten luovuttaisiin. Yksi syy on se, että alemman tutkinnon tukikuukaudet ovat voineet loppua kesken, jos opiskelija on suorittanut samalla myös maisterivaiheen opintoja.

Opintojen edistymisvaatimus tiukentuisi niin, että opintotuen ehtona olisi nykyisten viiden opintopisteen sijaan kuusi opintopistettä tukikuukautta kohti. Tämä olisi Uusitalon mukaan signaali opiskelijalle, että pitäisi valmistua normaaliajassa.

Uusitalo kertoi tiistain tiedotustilaisuudessa pohtineensa myös muita malleja toteuttaa hallituksen menoleikkaukset. Yksi vaihtoehto olisi ollut rajata ”ilmainen” opintoraha vain kolmeen vuoteen eli kandidaatintutkintoon, ja loppu olisi ollut lainaa.

Uusitalon mukaan tämä malli olisi ollut ongelmallinen etenkin ammattikorkeakouluopiskelijoille, joilla perustutkinto voi kestää 3,5–4,5 vuotta. Myös säästöjä olisi alkanut kertyä tästä mallista vasta vuodesta 2020 alkaen. Kolmas ongelma olisi ollut se, että kandivaiheen jälkeen alettaisiin mennä töihin, jolloin maisterivaihe jäisi suorittamatta. Siitä olisi seurauksia kelpoisuusvaatimuksiin. ”En uskaltaisi ehdottaa, että esimerkiksi peruskoulun opettajalle riittäisi kandidaatin tutkinto”, Uusitalo sanoi.

Samaa mieltä oli esityksen vastaanottanut ministeri Grahn-Laasonen, jonka mukaan hänelle tärkeitä ovat osaamistason nosto ja koulutusmahdollisuuksien tasa-arvo. Opintotuen leikkauksia hän piti kovina ja vastenmielisinä, mutta korosti toisaalta, että Suomen talous tulee kääntää terveelle uralle, mistä nuoretkin lopulta hyötyvät. ”Todennäköisesti kehysriihessä joudutaan päättämään lisäleikkauksista”, Grahn-Laasonen ennakoi.

Ministeri kysyi Uusitalolta, miten hänen ehdotuksensa vaikuttavat siihen, miten eri perhetaustoista vastedes hakeudutaan korkeakoulutukseen.

”Ei kovinkaan paljon”, Uusitalo sanoi. Hänen mukaansa opintolainan käyttö on suunnilleen yhtä yleistä eri sosiaaliryhmistä tulevilla, joskin jopa suurempaa pienituloisten perheiden lapsilla.

Uusitalon mukaan esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa, joissa opintolainan osuus on suurempi, sosiaalinen liikkuvuus ei ole vähäisempää.

Hänen mukaansa siitäkään ei ole näyttöä, että siirtyminen vuonna 1992 opintorahapainotteisuuteen olisi Suomessa kasvattanut sosiaalista liikkuvuutta.

Selvitysmies Uusitalon raportti luettavissa kokonaisuudessaan täällä (ministeriön verkkosivut).

Opintoraha laskisi

  Opintoraha korkeakouluopiskelijalla on nykyisin 303,19–336,76 euroa riippuen siitä, onko aloittanut opintonsa ennen vai jälkeen 1.8.2014. Uusi opintoraha olisi 250,28 euroa kuussa.

 Asumislisä säilyisi ennallaan eli olisi 201,80 euroa kuussa.

 Opintolainaa voi nyt nostaa enimmillään 400 euroa, mutta vastedes summa olisi 650 euroa kuussa.

 Nykyisin tukea voi saada ensintään 64 kuukauden ajan, vastedes 54 kuukauden ajan.

 Opintolainahyvitystä saa nyt 40 prosenttia omavastuun jälkeen, jatkossa 30 prosenttia.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Opintotuki
  • hallitusohjelma
  • Roope Uusitalo

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Seinäjoen ”ihme” kiinnostaa maailmalla – ylipainoisten lasten määrä puolittui muutamassa vuodessa

    2. 2

      Lääkekorvauksen muutos vie minulta aktiivisen elämäni – tiedättekö, miltä tuntuu hyvästellä elämä hitaasti?

    3. 3

      Vakavat betoniongelmat löivät rakennusalan ällikällä – ”En muista, milloin Suomessa olisi purettu noin merkittäviä kohteita”

    4. 4

      ”Autan isää, mutta en rakkaudesta” – HS:n lukijat kertovat kokemuksistaan alkoholistin lapsena

    5. 5

      Enää yksi kilpailija voi estää Saara Aallon X Factor -voiton

    6. 6

      Nimetön vihapuhe tekee Suomesta Neuvostoliiton – valhesivuston ylläpitäjäksi paljastui hyvämaineisen lakifirman asianajaja

    7. 7

      Näin saat kodin järjestykseen – yli 50 täsmävinkkiä kaaoksen taltuttamiseen

    8. 8

      Näin myyt kotisi itse ja säästät jopa tuhansia euroja – Mitä kaikkea asunnon myynnissä kannattaa huomioida?

    9. 9

      Autopommi ja itsemurhaisku tappoivat 29 ihmistä Istanbulissa jalkapallostadionin edustalla – noin 170 loukkaantui

    10. 10

      Kun vauva on syntynyt, ilosanoman kertoo Facebook

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nimetön vihapuhe tekee Suomesta Neuvostoliiton – valhesivuston ylläpitäjäksi paljastui hyvämaineisen lakifirman asianajaja

    2. 2

      Leena Saarinen sai kahdet näyttävät potkut, kunnes osui yrityksellään kultasuoneen – nyt Härkis on miljoonabisnes

    3. 3

      Netissä on levinnyt jo vuoden ajan teoria, jonka mukaan Suomea ei ole olemassa – haastattelimme sen aloittajaa

    4. 4

      Pääministeri Sipilä kertoi Ylelle saaneensa tappouhkauksia ja miettineensä jopa pääministerin tehtävästä luopumista

    5. 5

      Konduktööriä uhattiin veitsellä junassa Pasilassa

    6. 6

      Saara Aalto selviytyi X Factorin finaaliin

    7. 7

      Eutanasia-aloite kerännyt hurjalla vauhdilla lähes 42 000 kannattajaa – Lääkäriliiton mukaan laki on turha

    8. 8

      Kaksi ihmistä löytyi surmattuna autosta Paraisilla – Rajavartiolaitos vei poliiseja saareen helikopterilla

    9. 9

      Onko 5 000 euroa vuodessa liikaa pikkulapsen harrastuksesta?

    10. 10

      Nettisivu paljastaa, onko tuttusi Tinderissä – käyttäjät järkyttyivät

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Netissä on levinnyt jo vuoden ajan teoria, jonka mukaan Suomea ei ole olemassa – haastattelimme sen aloittajaa

    2. 2

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    3. 3

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies

    4. 4

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    5. 5

      Nimetön vihapuhe tekee Suomesta Neuvostoliiton – valhesivuston ylläpitäjäksi paljastui hyvämaineisen lakifirman asianajaja

    6. 6

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    7. 7

      44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

    8. 8

      Suomalaiskenraalien suku vaikeni suuresta salaisuudesta – ”Ryssiä ollaan”

    9. 9

      ”Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein” ja 6 muuta harhaluuloa: Valtionpalkinnon saaneet arkkitehdit kumoavat tutut rakennusmyytit

    10. 10

      Perheen isä kuuli järkyttävän uutisen työvuorossa – Vuosaaren palossa kuolleiden läheiset ja naapurit saavat kriisiapua

    11. Näytä lisää