Valikko
Politiikka

Selvitysmies: Opintoraha pienenee ja tukikuukaudet vähenevät – HS:n laskuri kertoo, kuinka paljon vähemmän rahaa voisi saada

Opintolainaa voisi nostaa enimmillään nykyisen 400 euron sijaan 650 euroa kuukautta kohden, mutta pakkoa siihen ei olisi.

Korkeakouluopiskelijoiden opintoraha pienenee, tukikuukaudet vähenevät ja myös lainahyvitykseen tulee tiukennus, mikäli selvitysmies, professori Roope Uusitalon esitykset toteutuvat. Uusitalo luovutti ehdotuksensa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok) tänään tiistaina.

Selvityksen taustalla on pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitusohjelma, jonka mukaan korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta leikataan 70 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä ja pitkällä aikavälillä 150 miljoonaa euroa, joka merkitsee noin neljäsosan leikkausta.

Hallitus käsittelee opintotukiuudistusta maaliskuun aikana ja viimeistään kehysriihessä huhtikuun alussa.

Alla oleva HS:n laskuri kertoo, kuinka paljon valtio tukee korkeakouluopintoja uudistuksen jälkeen – ja mikä on ero nykyisiin tukiin.Syötä laskuriin tieto siitä, kauanko aiot opiskella. Laskuri näyttää, paljonko kaikkiaan saat opintorahaa ja asumislisää ja kuinka paljon voit enimmillään nostaa opintolainaa. Juttu jatkuu laskurin alla.

Hallitusohjelmassa sovitut säästöt toteutettaisiin pienentämällä opintorahaa samalle tasolle kuin toisen asteen opiskelijoilla – eli 250,28 euroon kuukaudessa. Säästöt tehtäisiin karsimalla opintotukikuukausien enimmäismäärää ja nostamalla opintojen edistymisvaatimusta.

Nykyinen opintotuki koostuu korkeakouluopiskelijalla enimmillään liki 340 euron opintorahasta, noin 200 euron asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta, jota saa halutessaan enintään 400 euroa kuukaudessa.

Kaikki nykyiset elementit säilyisivät Uusitalon ehdotuksessa. Opintolainan valtiontakausta Uusitalo esittää nostettavaksi niin, että opintorahan, asumislisän ja opintolainan summa nousisi 1 100 euroon kuussa. Asumislisä säilyisi ennallaan, mutta opintolainaa voisi nostaa enimmillään 650 euroa kuukaudessa. Lainaan ei kuitenkaan pakotettaisi.

Opintolainan ottamisen riskiä pienennetään erityisellä korkosuojauksella. Se tarkoittaa, että opintolainojen korkojen mahdollisesta noususta aiheutuvaa riskiä opiskelijalle rajattaisiin niin, ettei hän itse maksaisi enempää kuin neljän prosentin koron. Nykyisin opintolainan korko on ollut alle prosentin tietämissä.

Opintotuen tulorajat säilyisivät nykyisellään, mutta ne sidottaisiin ansiotasoindeksiin. Sen perusteella tulorajoja tarkistettaisiin vuosittain automaattisesti. Nykyisin vuosituloraja lasketaan siten, että jokaista tukikuukautta kohti voi olla tuloa 660 euroa ja jokaista tuetonta kuukautta kohti 1  970 euroa.

Opintolainahyvityksen selvitysmies säilyttäisi, mutta sitäkin vähennettäisiin.

Kun hyvitys on nyt 40 prosenttia omavastuuosuuden eli 2 500 euroa ylittävältä osalta, vastedes hyvitys laskisi 30 prosenttiin omavastuuosuuden ylittävästä opintolainan määrästä.

Hyvityksen saisi, jos suorittaisi tutkinnon tavoiteajassa. Jos opintoihin käyttäisi enintään yhden vuoden tavoiteaikaa enemmän, hyvitys olisi enää 15 prosenttia omavastuun ylittävästä lainan määrästä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla.

Yhtä tutkintoa varten myönnettävien opintotukikuukausien määrä ehdotetaan rajattavaksi tutkinnon laskennallista kestoa vastaavaksi. Esimerkiksi tavallisimmissa 300 opintopisteen laajuisissa yliopistotutkinnoissa tukikuukausia olisi 45 eli viittä vuotta vastaava määrä.

Kaikkiin korkeakouluopintoihin olisi käytettävissä enintään yhteensä 54 tukikuukautta. Nyt vastaava maksimimäärä on 64 kuukautta, kun opinnot on aloittanut 1. elokuuta 2014 tai sen jälkeen. Sitä aiemmin aloittaneilla tukikuukausia oli vielä enemmän.

Esitys turvaisi mahdollisuudet ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen myös ammattikorkeakouluopiskelijoille, selvitys lupaa.

Tukikuukausikohtaisen 650 euron opintolainan valtiontakauksen lisäksi opiskelijalle voitaisiin myöntää tavoiteajan jälkeiselle ajalle enintään 18 kuukaudeksi 1 100 euron opintolainan valtiontakaus opintojen saattamiseksi loppuun. Tämä olisi kokonaan uusi tukimuoto, jonka avulla voisi suorittaa vaikka toisen ylemmän korkeakoulututkinnon.

Nykyisin opintolainan valtiontakauksen voi saada vain, mikäli henkilö on oikeutettu opintorahaan.

Opintotuen myöntämisestä erikseen alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa varten luovuttaisiin. Yksi syy on se, että alemman tutkinnon tukikuukaudet ovat voineet loppua kesken, jos opiskelija on suorittanut samalla myös maisterivaiheen opintoja.

Opintojen edistymisvaatimus tiukentuisi niin, että opintotuen ehtona olisi nykyisten viiden opintopisteen sijaan kuusi opintopistettä tukikuukautta kohti. Tämä olisi Uusitalon mukaan signaali opiskelijalle, että pitäisi valmistua normaaliajassa.

Uusitalo kertoi tiistain tiedotustilaisuudessa pohtineensa myös muita malleja toteuttaa hallituksen menoleikkaukset. Yksi vaihtoehto olisi ollut rajata ”ilmainen” opintoraha vain kolmeen vuoteen eli kandidaatintutkintoon, ja loppu olisi ollut lainaa.

Uusitalon mukaan tämä malli olisi ollut ongelmallinen etenkin ammattikorkeakouluopiskelijoille, joilla perustutkinto voi kestää 3,5–4,5 vuotta. Myös säästöjä olisi alkanut kertyä tästä mallista vasta vuodesta 2020 alkaen. Kolmas ongelma olisi ollut se, että kandivaiheen jälkeen alettaisiin mennä töihin, jolloin maisterivaihe jäisi suorittamatta. Siitä olisi seurauksia kelpoisuusvaatimuksiin. ”En uskaltaisi ehdottaa, että esimerkiksi peruskoulun opettajalle riittäisi kandidaatin tutkinto”, Uusitalo sanoi.

Samaa mieltä oli esityksen vastaanottanut ministeri Grahn-Laasonen, jonka mukaan hänelle tärkeitä ovat osaamistason nosto ja koulutusmahdollisuuksien tasa-arvo. Opintotuen leikkauksia hän piti kovina ja vastenmielisinä, mutta korosti toisaalta, että Suomen talous tulee kääntää terveelle uralle, mistä nuoretkin lopulta hyötyvät. ”Todennäköisesti kehysriihessä joudutaan päättämään lisäleikkauksista”, Grahn-Laasonen ennakoi.

Ministeri kysyi Uusitalolta, miten hänen ehdotuksensa vaikuttavat siihen, miten eri perhetaustoista vastedes hakeudutaan korkeakoulutukseen.

”Ei kovinkaan paljon”, Uusitalo sanoi. Hänen mukaansa opintolainan käyttö on suunnilleen yhtä yleistä eri sosiaaliryhmistä tulevilla, joskin jopa suurempaa pienituloisten perheiden lapsilla.

Uusitalon mukaan esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa, joissa opintolainan osuus on suurempi, sosiaalinen liikkuvuus ei ole vähäisempää.

Hänen mukaansa siitäkään ei ole näyttöä, että siirtyminen vuonna 1992 opintorahapainotteisuuteen olisi Suomessa kasvattanut sosiaalista liikkuvuutta.

Selvitysmies Uusitalon raportti luettavissa kokonaisuudessaan täällä (ministeriön verkkosivut).

Opintoraha laskisi

  Opintoraha korkeakouluopiskelijalla on nykyisin 303,19–336,76 euroa riippuen siitä, onko aloittanut opintonsa ennen vai jälkeen 1.8.2014. Uusi opintoraha olisi 250,28 euroa kuussa.

 Asumislisä säilyisi ennallaan eli olisi 201,80 euroa kuussa.

 Opintolainaa voi nyt nostaa enimmillään 400 euroa, mutta vastedes summa olisi 650 euroa kuussa.

 Nykyisin tukea voi saada ensintään 64 kuukauden ajan, vastedes 54 kuukauden ajan.

 Opintolainahyvitystä saa nyt 40 prosenttia omavastuun jälkeen, jatkossa 30 prosenttia.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Opintotuki
  • Hallitusohjelma
  • Roope Uusitalo

Tilaa HS Politiikan uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi – Pysyt ajan tasalla kuntavaalien ja politiikan tärkeimmistä tapahtumista kerran viikossa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kela rankaisi ystävääni vanhemman menettämisestä

    2. 2

      Hallitus jakaa lisää rahaa tutkimukseen, mutta ei saanut leikattua yritystukia – työttömyystuki heikkenee, jos ei käy töissä tai työllistämis­ohjelmissa

    3. 3

      Näin upeina et ole koskaan nähnyt Signe Branderin ja muiden Helsinki-kuvaajien otoksia – tästä päivästä lähtien huippulaatuisia kuvia saa käyttää vapaasti

    4. 4

      Kolmen tunnin juhlarahakohu – suomalaisten päivittäisen pöyristymisen tarve synnyttää merkityksettömiä mikroskandaaleja

    5. 5

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    6. 6

      USA:n ulkopolitiikalle ei löydy johtajaa – ulkoministeri Tillersonia kutsutaan nimellä ”Yksin kotona”

    7. 7

      Juhlarahakohu meemeinä: Rahapajan versiossa teloitetaan vankeja, internet kehitteli heti vaihtoehtoisia ”juhlavuoden” aiheita

    8. 8

      Uuden asunnon arvo voi nousta käytettyä hitaammin – näin vältät sudenkuopat vastavalmistunutta asuntoa harkitessasi

    9. 9

      Kehysriihen lopputulos vaikuttaa monen etuuksiin – Nämä ovat hallituksen tärkeimmät päätökset

    10. 10

      Munkkiniemessä ei jaettu postia liki kahteen viikkoon, mutta Posti väitti kaiken olevan kunnossa – Nyt ääni muuttui kellossa: ”Nöyrimmät pahoittelut asiakkaille”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      Ministeriö vetää takaisin punavankien teloitusta esittävän juhlarahan – Orpo pahoittelee: ”En kiinnittänyt riittävää huomiota asetuksen visuaaliseen suunnitelmaan”

    3. 3

      Munkkiniemessä ei jaettu postia liki kahteen viikkoon, mutta Posti väitti kaiken olevan kunnossa – Nyt ääni muuttui kellossa: ”Nöyrimmät pahoittelut asiakkaille”

    4. 4

      Kaksi eläkeläistä ja suojana 12 poliisia – saksalaispariskunta antoi oikeistopopulismille kasvot, eivätkä kaikki pitäneet siitä

    5. 5

      Kätilöopisto on sairastuttanut kymmeniä ihmisiä, kertovat kätilöt – migreenikohtauksia, ihottumaa, astmaa, jatkuva elohiiri raajoissa

    6. 6

      Juhlarahakohu meemeinä: Rahapajan versiossa teloitetaan vankeja, internet kehitteli heti vaihtoehtoisia ”juhlavuoden” aiheita

    7. 7

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    8. 8

      Asumistukeen leikkauksia, ministereitä kolme lisää – HSTV:n suora lähetys hallituksen tiedotustilaisuudesta juuri nyt

    9. 9

      Kielletyn sisällissotakolikon suunnittelija ja tilaaja puolustavat työtä: ”Kansakunnan sivistyneisyys punnitaan sillä, kuinka se pystyy käsittelemään omaa historiaansa”

    10. 10

      Kolmen tunnin juhlarahakohu – suomalaisten päivittäisen pöyristymisen tarve synnyttää merkityksettömiä mikroskandaaleja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    2. 2

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    3. 3

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    4. 4

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    5. 5

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    6. 6

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää