Valikko
Politiikka

Jos yhteiskunta­sopimus kaatuu, Juha Sipilä ja hallitus ovat ilman B-suunnitelmaa – HS analysoi vaihtoehtoja

Hyvällä neuvottelijalla täytyy aina olla takaportti katsottuna. HS pohtii, mitä vaihtoehtoja hallituksella voisi olla suunnitelma B:ksi.

Yhteiskuntasopimus ei vielä ole lopullisesti kaatunut, mutta horjuu uhkaavasti. Sen vaihtoehtona olleet ”pakkolait” on jo haudattu jonnekin Mariaanien syvänteeseen.

Mikä siis on hallituksen vaihtoehto, jos yhteiskuntasopimusta ei tulekaan?

Sitä ei kuulemma ole. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on ilmoittanut julkisesti, ettei mitään B-suunnitelmaa ole.

Hyvällä neuvottelijalla täytyy aina olla takaportti katsottuna. Siksi HS kartoittaaa mahdollisuuksia Sipilän puolesta ja pohtii, mitä vaihtoehtoja hallituksella voisi olla suunnitelma B:ksi.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä mainitsi sunnuntaina Ylellä, että yksi vaihtoehto olisi jatkaa leikkaus- ja veronkiristyspolitiikkaa sekä näin yrittää parantaa julkisen talouden tilannetta.

Tämän vaihtoehdon ideana on ilmeisesti se, että jos maahan ei saada kilpailukykyä ja työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja, niin laitetaan sitten suuta soukemmalle: verotetaan enemmän ja kulutetaan palveluihin ja etuuksiin vähemmän.

Mutta yhteiskuntasopimuksen eli kilpailukykysopimuksen tavoite ei ainoastaan ole huolehtia valtion ja kuntien talouden tasapainosta.

Ensisijainen tavoite oli alentaa yritysten kustannuksia, jotta ne olisivat kilpailukykyisempiä muiden maiden yrityksiin verrattuna.

Yritysten kilpailukyky ei parane sillä, että valtion menoja leikataan ja veroja korotetaan – päinvastoin.

Jotain muuta olisi siis keksittävä.

Totta kai hallitus voisi myös kirjoittaa erilaisia lakeja, joilla se vähentäisi ammattiliittojen mahdollisuuksia neuvotella jäsenilleen liian hyviä – siis kalliita – etuja. Ay-jäsenyyden verovähennyksen voisi poistaa, ja sääntelynpurun hengessä koko lain työehtosopimusten yleissitovuudesta voisi kumota kuten tehtiin kauppojen aukiololaillekin.

Hallitus kuitenkin kokeili jo niin sanottujen pakkolakien tietä, eikä se ollut kovin toimiva. Pahimmillaan hallitus saa syliinsä jonkinlaisen yleislakon.

Tämäkin tie näyttää siis päättyvän umpikujaan.

Palataan yhteiskuntasopimuksen alkuperäiseen ideaan: yritysten kustannusten alentamiseen. Jos tavoite on se, hallituksella on kyllä keinot käsissään.

Hallitus vastaa isosta osasta yrityksille koituvista kustannuksista. On voitosta perittävää yhteisöveroa, kiinteistöstä ja tontista menevää kiinteistöveroa, erilaista eläke-, sairausvakuutus- ja muuta sosiaalivakuutusmaksua, energiaveroa, väylä- ja ratamaksua ja ties mitä.

Näiden alentamisessa hallituksella on kaikki valta käsissään ja yritysten kustannustaakkaa voisi helpottaa merkittävästi. Näin yritykset voisivat saada tuotteitaan kaupaksi, uskaltaisivat pitää tuotantoa Suomessa ja palkata ihmisiä Suomessa. Tämähän yhteiskuntasopimuksen idea oli.

Ongelmaksi muodostuu tietysti se, että samalla valtion, kuntien ja eläkejärjestelmän rahoituksessa putoaa iso siivu pois. Ja kansalaisille pitäisi kuitenkin tarjota koulutusta, teitä, terveyspalveluja, eläkkeitä, lapsilisiä ja työttömyyskorvausta.

Toisin sanoen, hallituksen pitäisi kerätä lisätuloja jostain muualta. Ja koska yrityksiltä se ei tässä tapauksessa voi olla, jäljelle jäävät kansalaiset.

Hallitus on jo luvannut olla kiristämättä ihmisten tuloverotusta, joten katse kääntyy kulutusverotukseen. Tupakka- ja alkoholiverot alkavat olla jo ylärajoilla, sillä niiden kiristys voi lisätä matkustajatuontia. Energiaveroilla voisi olla kerättävissä lisää, mutta se kohdistuu helposti samalla myös vientiyrityksiin, ja sitähän tässä ei haluttu.

Jäljelle jää arvonlisävero. Sen keräävät tavaroita ja palveluita myyvät yritykset, mutta viime kädessä maksaja on kansalainen ja kuluttaja, joka tuotteen tai palvelun ostaa.

Arvonlisäveroa korottamalla hallitus saisi tilaa alentaa yrityksille suoraan koituvia veroja ja sosiaalivakuutusmaksuja.

Viennistä arvonlisäveroa ei peritä, joten siinäkin mielessä konsti toimisi yhteiskuntasopimuksen tavoitteiden mukaisesti.

Tätä suunitelma B:tä ei edes tarvisi alkaa rakentaa alusta asti, sillä valtiovarainministeriö laati jo elokuussa hallitukselle muistion, jossa laskettiin arvonlisäveron korottamisen vaikutuksia yritysten kustannuskilpailkykyyn ja julkiseen talouteen.

Yleiseen eli 24 prosentin arvonlisäveroon ei välttämättä tarvitsisi koskea lainkaan. Tarvittavaan vaikutukseen riittäisi, että alennetut 10–14 prosentin arvonlisäverokannat nostettaisiin yleisen arvonlisäveron tasolle.

Alempaa prosenttia peritään muun muassa ruuasta ja lääkkeistä, bussimatkoista ja muusta julkisesta liikenteestä, kirjoista, tilattavista paperilehdistä, elokuvalipuista ja muista kulttuuripalveluista.

Päätös ei tietenkään olisi poliittisesti helppo, koska pienipalkkaiset kuluttavat tuloistaan suhteessa suuremman osuuden ruokaan, lääkkeisiin ja julkiseen liikenteeseen kuin hyvätuloiset.

Toinen vaihtoehto on tietysti jättää alemmat alv-prosentit ennalleen ja nostaa yleistä arvonlisäveroa.

Tällä suunnitelma B:llä hallitus pääsee ainakin alkuun, jos yhteiskuntasopimus jälleen kerran kaatuu.


Tilaa HS Politiikan uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi – Pysyt ajan tasalla ja politiikan tärkeimmistä tapahtumista kerran viikossa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    2. 2

      Potkiiko hallitus hyvätuloiset ulos Helsingin kaupungin vuokra-asunnoista? Vuokrataloihin jaettu kirje nostatti asukkaat takajaloilleen

    3. 3

      22-vuotias laulaja yritti kaikin tavoin lyödä läpi – sitten yksi dramaattinen tapaaminen muutti kaiken

    4. 4

      Teinitytön itsemurhaa käsittelevä hittisarja kuohuttaa, nyt sarja kiellettiin Uudessa-Seelannissa alle 18-vuotiailta: tästä on kyse

    5. 5

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    6. 6

      Rahamaailman ”pulska kissa”? Barack Obama nostaa yhdestä puheesta 400 000 dollaria ja joutui vastustajien hampaisiin

    7. 7

      Tämä kuva-arvoitus on piinannut helsinkiläistä Panu Sihvolaa liki 60 vuotta – Hoksaatko itse, mitä 1920-luvun maalaus esittää?

    8. 8

      Panu Sihvolaa liki 60 vuotta piinannut kuva-arvoitus ratkesi – maisemasta ei ole nykyään jäljellä enää tiilen tiiltä

    9. 9

      Hurjia vuokrankorotuksia pelkäävät Lehtisaaren asukkaat syyttävät kirkkoa mediatempusta – ”Viivästettyä vääryyttä”

    10. 10

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    2. 2

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    3. 3

      Tämä kuva-arvoitus on piinannut helsinkiläistä Panu Sihvolaa liki 60 vuotta – Hoksaatko itse, mitä 1920-luvun maalaus esittää?

    4. 4

      Kaksoiselämän luonut saksalaisupseeri esiintyi syyrialaisena pakolaisena ja sai paikan vastaanotto­keskuksesta – Epäillään suunnitelleen iskua

    5. 5

      Panu Sihvolaa liki 60 vuotta piinannut kuva-arvoitus ratkesi – maisemasta ei ole nykyään jäljellä enää tiilen tiiltä

    6. 6

      Presidentti Niinistö torjui virkanimityksen – ministeriön ehdotus oikeuskansleriksi poistettiin valtioneuvoston käsittelystä, vaikka siitä oli jo kerrottu hakijoille

    7. 7

      22-vuotias laulaja yritti kaikin tavoin lyödä läpi – sitten yksi dramaattinen tapaaminen muutti kaiken

    8. 8

      Potkiiko hallitus hyvätuloiset ulos Helsingin kaupungin vuokra-asunnoista? Vuokrataloihin jaettu kirje nostatti asukkaat takajaloilleen

    9. 9

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    10. 10

      Trump kuvailee avoimesti elämäänsä ”pienessä kotelossa” ja harmittelee, ettei saa enää ajaa autoa: ”Rakastin entistä elämääni”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    3. 3

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    4. 4

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    5. 5

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    6. 6

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    7. 7

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    8. 8

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    9. 9

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    10. 10

      Stella Sironen, 19, loi vahingossa valtavan netti-ilmiön kulmakarvakuvallaan, isot ulkomaiset mediat ottavat jatkuvasti yhteyttä – ”Kyllähän tämä tuntuu ihan absurdilta”

    11. Näytä lisää