Valikko
Politiikka

Jos yhteiskunta­sopimus kaatuu, Juha Sipilä ja hallitus ovat ilman B-suunnitelmaa – HS analysoi vaihtoehtoja

Hyvällä neuvottelijalla täytyy aina olla takaportti katsottuna. HS pohtii, mitä vaihtoehtoja hallituksella voisi olla suunnitelma B:ksi.

Yhteiskuntasopimus ei vielä ole lopullisesti kaatunut, mutta horjuu uhkaavasti. Sen vaihtoehtona olleet ”pakkolait” on jo haudattu jonnekin Mariaanien syvänteeseen.

Mikä siis on hallituksen vaihtoehto, jos yhteiskuntasopimusta ei tulekaan?

Sitä ei kuulemma ole. Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on ilmoittanut julkisesti, ettei mitään B-suunnitelmaa ole.

Hyvällä neuvottelijalla täytyy aina olla takaportti katsottuna. Siksi HS kartoittaaa mahdollisuuksia Sipilän puolesta ja pohtii, mitä vaihtoehtoja hallituksella voisi olla suunnitelma B:ksi.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä mainitsi sunnuntaina Ylellä, että yksi vaihtoehto olisi jatkaa leikkaus- ja veronkiristyspolitiikkaa sekä näin yrittää parantaa julkisen talouden tilannetta.

Tämän vaihtoehdon ideana on ilmeisesti se, että jos maahan ei saada kilpailukykyä ja työpaikkoja ja sitä kautta verotuloja, niin laitetaan sitten suuta soukemmalle: verotetaan enemmän ja kulutetaan palveluihin ja etuuksiin vähemmän.

Mutta yhteiskuntasopimuksen eli kilpailukykysopimuksen tavoite ei ainoastaan ole huolehtia valtion ja kuntien talouden tasapainosta.

Ensisijainen tavoite oli alentaa yritysten kustannuksia, jotta ne olisivat kilpailukykyisempiä muiden maiden yrityksiin verrattuna.

Yritysten kilpailukyky ei parane sillä, että valtion menoja leikataan ja veroja korotetaan – päinvastoin.

Jotain muuta olisi siis keksittävä.

Totta kai hallitus voisi myös kirjoittaa erilaisia lakeja, joilla se vähentäisi ammattiliittojen mahdollisuuksia neuvotella jäsenilleen liian hyviä – siis kalliita – etuja. Ay-jäsenyyden verovähennyksen voisi poistaa, ja sääntelynpurun hengessä koko lain työehtosopimusten yleissitovuudesta voisi kumota kuten tehtiin kauppojen aukiololaillekin.

Hallitus kuitenkin kokeili jo niin sanottujen pakkolakien tietä, eikä se ollut kovin toimiva. Pahimmillaan hallitus saa syliinsä jonkinlaisen yleislakon.

Tämäkin tie näyttää siis päättyvän umpikujaan.

Palataan yhteiskuntasopimuksen alkuperäiseen ideaan: yritysten kustannusten alentamiseen. Jos tavoite on se, hallituksella on kyllä keinot käsissään.

Hallitus vastaa isosta osasta yrityksille koituvista kustannuksista. On voitosta perittävää yhteisöveroa, kiinteistöstä ja tontista menevää kiinteistöveroa, erilaista eläke-, sairausvakuutus- ja muuta sosiaalivakuutusmaksua, energiaveroa, väylä- ja ratamaksua ja ties mitä.

Näiden alentamisessa hallituksella on kaikki valta käsissään ja yritysten kustannustaakkaa voisi helpottaa merkittävästi. Näin yritykset voisivat saada tuotteitaan kaupaksi, uskaltaisivat pitää tuotantoa Suomessa ja palkata ihmisiä Suomessa. Tämähän yhteiskuntasopimuksen idea oli.

Ongelmaksi muodostuu tietysti se, että samalla valtion, kuntien ja eläkejärjestelmän rahoituksessa putoaa iso siivu pois. Ja kansalaisille pitäisi kuitenkin tarjota koulutusta, teitä, terveyspalveluja, eläkkeitä, lapsilisiä ja työttömyyskorvausta.

Toisin sanoen, hallituksen pitäisi kerätä lisätuloja jostain muualta. Ja koska yrityksiltä se ei tässä tapauksessa voi olla, jäljelle jäävät kansalaiset.

Hallitus on jo luvannut olla kiristämättä ihmisten tuloverotusta, joten katse kääntyy kulutusverotukseen. Tupakka- ja alkoholiverot alkavat olla jo ylärajoilla, sillä niiden kiristys voi lisätä matkustajatuontia. Energiaveroilla voisi olla kerättävissä lisää, mutta se kohdistuu helposti samalla myös vientiyrityksiin, ja sitähän tässä ei haluttu.

Jäljelle jää arvonlisävero. Sen keräävät tavaroita ja palveluita myyvät yritykset, mutta viime kädessä maksaja on kansalainen ja kuluttaja, joka tuotteen tai palvelun ostaa.

Arvonlisäveroa korottamalla hallitus saisi tilaa alentaa yrityksille suoraan koituvia veroja ja sosiaalivakuutusmaksuja.

Viennistä arvonlisäveroa ei peritä, joten siinäkin mielessä konsti toimisi yhteiskuntasopimuksen tavoitteiden mukaisesti.

Tätä suunitelma B:tä ei edes tarvisi alkaa rakentaa alusta asti, sillä valtiovarainministeriö laati jo elokuussa hallitukselle muistion, jossa laskettiin arvonlisäveron korottamisen vaikutuksia yritysten kustannuskilpailkykyyn ja julkiseen talouteen.

Yleiseen eli 24 prosentin arvonlisäveroon ei välttämättä tarvitsisi koskea lainkaan. Tarvittavaan vaikutukseen riittäisi, että alennetut 10–14 prosentin arvonlisäverokannat nostettaisiin yleisen arvonlisäveron tasolle.

Alempaa prosenttia peritään muun muassa ruuasta ja lääkkeistä, bussimatkoista ja muusta julkisesta liikenteestä, kirjoista, tilattavista paperilehdistä, elokuvalipuista ja muista kulttuuripalveluista.

Päätös ei tietenkään olisi poliittisesti helppo, koska pienipalkkaiset kuluttavat tuloistaan suhteessa suuremman osuuden ruokaan, lääkkeisiin ja julkiseen liikenteeseen kuin hyvätuloiset.

Toinen vaihtoehto on tietysti jättää alemmat alv-prosentit ennalleen ja nostaa yleistä arvonlisäveroa.

Tällä suunnitelma B:llä hallitus pääsee ainakin alkuun, jos yhteiskuntasopimus jälleen kerran kaatuu.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    2. 2

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    3. 3

      Aurinkovoide ei suojaa ihoa, jos sitä käyttää väärin: ”Riskeihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti” – Testaa, suojaudutko auringolta oikein

    4. 4

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    5. 5

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    6. 6

      Moni kaupunki markkinoi itseään auringonpaisteella, mutta missä kesät ovat oikeasti kaikkein lämpimimmät? HS:n kartta näyttää jokaisen kunnan tilanteen

    7. 7

      Valtavat venäläiset sota-alukset näyttäytyivät Tanskassa ja tallentuivat näyttäviin kuviin – lähipäivinä niitä odotetaan Suomenlahdelle

    8. 8

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    9. 9

      Kylmän vielä kestää, nälkää ei

    10. 10

      Pankkien tallelokeroita käytetään vielä, mutta asiakirjojen säilytykseen tarjotaan myös halvempaa vaihtoehtoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    2. 2

      CNN listasi maailman 50 upeinta luonnonihmettä – Suomesta mukaan mahtui yksi kohde

    3. 3

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    5. 5

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    6. 6

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    7. 7

      Donald Trumpin viestintäpäällikkö Sean Spicer on irtisanoutunut – tilalle nousee Valkoisen talon lehdistösihteeri Sarah Huckabee Sanders

    8. 8

      Brittien uusi Jane Austen -seteli aiheuttaa harmia – fanien mukaan pankki ei ole ymmärtänyt seteliin painettua sitaattia

    9. 9

      Löyhkäävä ”koiranlihakuja” on maanpäällinen helvetti, jossa päättömät koirat odottavat vierailijoita – osa korealaisista ajattelee yhä lihan maistuvan parhaalta, kun eläintä on piesty ennen teurastusta

    10. 10

      ”Ne nipistää lapsilisistä / kiristää tilistä budjettii” – Paleface tunnetaan kantaa ottavista sanoituksista, mutta ovatko ne totta? Tarkistimme faktat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Ruokolahden leijona oli isojen poikien pila – viranomaiset ovat tienneet totuuden 25 vuotta

    9. 9

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    10. 10

      Kun entinen poikaystävä tappoi itsensä, Tuisku Lehto, 27, päätti elää – nyt hän on tehnyt näyttelyn, jossa näkyy mielenterveys­kuntoutujien ilo

    11. Näytä lisää