Valikko
Politiikka

Näin kilpailukykysopimuksen viimeinen viikko etenee – yli 98 prosenttia sopimuksista vielä tekemättä

Työnantajat puhuvat askeleesta oikeaan suuntaan, työntekijät pelkäävät hallitukselta muutoin rumempaa jälkeä.

Työmarkkinaosapuolilla on ensi viikon tiistai-iltaan asti aikaa neuvotella työntekijöiden työajan lisäämisestä kolmella päivällä. Työajan lisäys ei nostaisi palkkoja.

Neuvottelutulos on saatu aikaan paperiteollisuudessa, metsäalalla, kemianteollisuudessa ja nahka- ja kenkäteollisuudessa, eli yhteensä vasta noin 30 000 työntekijän osalta.

Se on mitätön määrä 2,5 miljoonan työntekijän työehdoista sovittaessa.

Silti työmarkkinajärjestöissä tunnelma kilpailukykysopimuksen synnystä on varovaisen toiveikas.

”Tämä on päätetty tehdä. Se on fiilis”, yksi neuvotteluja läheltä seuraavan lähde kuvaa tunnelmaa.

Työnantajien keskusjärjestö Elinkeinoelämän keskusliitto EK vetosi maanantaina liittokokouksessaan sovun syntymisen puolesta.

EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta kutsui kilpailukykysopimusta ”kaikkien suomalaisten eduksi” ja ”askeleeksi oikeaan suuntaan”.

Palkansaajapuolella puolestaan arvellaan, että jos sopimusta ei tehdä, hallitus on pakotettu tekemään rumempaa jälkeä omilla toimillaan. Siksi pahanmakuiset lääkkeet on paras niellä.

Liittojohtajien kielenkäytöstä tuota mielialaa ei toki voi vielä lukea.

Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi liittokokouksen avauspuheessaan sunnuntaina liittonsa varautuneen siihen, että sopimusta ei synny ja työehdoista neuvotellaan syksyllä työnantajien kanssa.

”Se ei ole maata mullistava vaihtoehto”, Aalto arvioi.

Viimeksi kilpailukykysopimuksen soveltamisesta pääsivät sopuun Metsäteollisuus ja Paperiliitto maanantai-iltana.

Sopimukset ovat sinänsä teknisesti lyhyitä ja helppoja kirjoittaa, kunhan yhteinen tahto löytyy.

Pulmakohtina ovat, miten 24 tunnin työajan lisääminen järjestettäisiin ja ns. kriisilausekkeen sisältö.

Paperiala näytti ehkä muille sopijapuolille esimerkkiä sopimalla päälinjausten lisäksi, että työajan lisäämisestä voidaan sopia paikallisesti.

Muuta metsäalaa, kuten metsureita koskeneessa ensimmäisessä kilpailukykysopimuksessa viime viikon maanantaina puolestaan sovittiin kriisilausekkeesta, että ”taloudellisista etuuksista voidaan poiketa paikallisesti sopien”.

Todennäköisesti monissa muissa sopimuksissa päädytään tältä osin monimutkaisempiin muotoiluihin.

Työnantajapuolella toivoa yhteiskuntasopimuksen syntymisen puolesta lisää se, että nimensä papereihin ovat kirjoittaneet jo kolme SAK:n liittoa –Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM:iin kuluva Kemianliitto, Paperiliitto ja Puuliitto.

Esimerkkiä on usein näyttänyt Metalliliitto, mutta nyt sen joka neljäs vuosi pidettävän liittokokouksen ajankohta viivästyttää osaltaan neuvotteluprosessia.

Tampereelle sunnuntaina alkanut kokous kestää keskiviikkoon, ja kilpailukykysopimusta päästään hieromaan vasta torstaina.

Näin metallin sopimuksen voisi uskoa syntyvän aikaisintaan viikonloppuna.

Yksi iso kanto kilpailukykysopimusten kaskessa on henkilömäärältään suuri kunta-alan sopimus.

Sitä vaikeuttaa linjaus siitä, että työajan lisäämisen lisäksi julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 prosenttia 2017–2019.

Tähän asti työntekijäpuolella linjana on ollut se, että sekä lomarahojen leikkaus että työajan pidennys eivät käy.

Työnantajien ja työntekijöiden järjestöillä on ensi viikon tiistai-iltaan asti aikaa neuvotella kilpailukykysopimuksesta.

Sen jälkeen työmarkkinajärjestöjen edustaja kokontuvat pääministeri Juha Sipilän (kesk) kanssa keskustelemaan siitä, onko sopimuksessa riittävästi eri tahoja mukana, jotta sen kattavuus riittäisi molempien työmarkkinaosapuolten ja hallituksen mielestä hyväksyntään.

Hallitus on luvannut miljardin euron veronalennuksia , jos sopimus on sen mielestä tarpeeksi kattava ja hallituksen tavoitteita tyydyttävä.

Jo nyt on selvää, että sopimus ei täytä hallituksen alkuperäisiä tavoitteita.

Näin ollen verohelpotukset tulevat jäämään pienemmiksi ja ne todennäköisesti tullaan sitomaan tulevaan talouskehitykseen ja tulevaisuudessa oleviin arviointiaikoihin.

Työntekijäpuolella on epäilty sitä, että hallitus ryhtyisi sopimuksen syntymisen jälkeen rukkaamaan työelämää koskevia lakeja.

”Lähelläkään työelämää oleviin asioihin hallitus ei räpellä omin päin”, arvioi eräs neuvotteluja läheltä seuraava lähde.

Hänen mielestään sellainen sotisi kilpailukykysopimuksen henkeä vastaan, joskin jo ilmoitetuista työelämän lakihankkeista kuten työttömyysturvan työkokeilusta saatetaan pitää kiinni.

Mistä kilpailukykysopimuksessa olikaan kysymys?

Kilpailukykysopimus on alun perin yhteiskuntasopimus-nimellä lanseerattu Juha Sipilän hallituksen tarjoama ehdotus siitä, kuinka Suomen kilpailukykyä keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna tulisi pidentää työn yksikköhintaa alentamalla.

Tähän tavoitteeseen pyritään laajalla palkkasopimuksella siitä, että palkat eivät nouse ensi vuonna, vaikka vuosityöaikaa pidennetään 24 tunnilla. Julkisektorilla lomarahoja leikataan lisäksi 30 prosenttia vuosina 2017–2019.

Käytännössä kyseessä on tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli tupo, jossa työmarkkinajärjestöt ja hallitus sopivat yhdessä työsuhteen ehdoista ja niihin liittyvistä hallituksen päätöksistä kuten veroratkaisuista.

Sopimusta ei kutsuta tällä nimellä, koska erityisesti työnantajajärjestöissä tällaista kokonaisvaltaista ratkaisua ja erityisesti nimeä tupo vieroksutaan.

Pakkolaeista täytyi luopua

Juha Sipilän alkuperäinen tavoite yksikkötyökustannusten hinnan laskusta on matkan varrella vesittynyt.

Hallitus ajoi työntekijöitä sopimukseen uhkaamalla työntekijöitä erilaisilla pakkolaeilla, joilla työntekijöiden asemaa heikennettäisiin.

Osa näistä laeista osoittautui mitä todennäköisimmin Suomen peruslain vastaisiksi samoin kuin Suomen solmimien kansainvälisten sopimusten vastaisiksi, ja hallituksen oli peruttava lakipakettinsa.

Yksi keskeinen juridinen ongelma hallituksen lakiehdotuksissa oli se, että laeilla haluttiin puuttua työnantajan ja työntekijän väliseen yksityisoikeudelliseen sopimussuhteeseen, johon lainsäätäjä ei normaalioloissa voi sekaantua.

Viimeksi on kinattu järjestäytymättömien velvollisuuksista

Työnantajat ajoivat alun perin sadan tunnin työajan pidennystä ilman lisäkorvausta, mutta ovat nyt pääosin tyytyväisiä 24 tuntiin.

Myös paikallisen sopimisen lisäämisestä, järjestäytymättömien työnantajien oikeuksista ja esimerkiksi luottamusmiehistä on sopimuksen loppumetreillä kiistelty.

Erityisesti Suomen Yrittäjät on ollut huolissaan järjestäytymättömien työnantajien velvollisuuksien kasvusta, jos sopimusta sovelletaan sanatarkasti ilman tulkintaa.

Sipilän hallituksella saattaa olla tässä tarvetta kuunnella yrittäjiä, vaikka asia on pieni ja tulkinnanvarainen.


Tilaa HS Politiikan uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi – Pysyt ajan tasalla kuntavaalien ja politiikan tärkeimmistä tapahtumista kerran viikossa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    2. 2

      Jättimäinen pyton söi miehen Indonesiassa

    3. 3

      Trump haukkui Obaman golf-harrastuksen kymmenillä twiiteillä ja vakuutti, ettei presidenttinä ”edes näkisi viheriöitä” – nyt hän on pelannut 13 kertaa

    4. 4

      Jos et siedä inhimillistä lämpöä, kannattaa katsoa peiliin – Pehmeiden arvojen pilkkaaminen kertoo usein pelosta

    5. 5

      Euroopan vanhin laiskiainen putosi puusta Korkeasaaressa – tällainen on onnettomuuteen joutunut 43-vuotias Coco

    6. 6

      Näistä syistä ruotsalaiset juovat suomalaisia vähemmän – ”Suomi on irtaantumassa Ruotsin, Norjan ja Islannin joukosta”

    7. 7

      Miksi Hitler teki yllätysvierailun Mannerheimin 75-vuotispäiville – uutuuskirja selvittää mysteeriä

    8. 8

      Hille Korhosen uraan mahtuu 7 vuotta kotiäitinä – kesällä hänestä tulee ainoa suurta pörssiyhtiötä johtava nainen Suomessa

    9. 9

      Nobel-voittaja Bengt Holmström pitää poikkeuksellisen juhlapuheen eduskunnassa – Suora lähetys noin kello 14

    10. 10

      Moni uskoo, että sokeri tai maito voi aiheuttaa syöpää – Asiantuntija kertoo nyt, millainen ruokavalio pitää syövän loitolla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    2. 2

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    3. 3

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    4. 4

      Vuorilta löytyi maailman vanhin ja harvinaisin koiralaji – Uudenguinean ylämaakoiran uskottiin jo kuolleen sukupuuttoon

    5. 5

      Nainen brittipolitiikassa on yhä sääriensä summa – tabloidin seksistinen kansikuva onnistui hätkähdyttämään jopa Britanniassa

    6. 6

      Moni uskoo, että sokeri tai maito voi aiheuttaa syöpää – Asiantuntija kertoo nyt, millainen ruokavalio pitää syövän loitolla

    7. 7

      Jos et siedä inhimillistä lämpöä, kannattaa katsoa peiliin – Pehmeiden arvojen pilkkaaminen kertoo usein pelosta

    8. 8

      Hille Korhosen uraan mahtuu 7 vuotta kotiäitinä – kesällä hänestä tulee ainoa suurta pörssiyhtiötä johtava nainen Suomessa

    9. 9

      Yhdeksällä miljoonalla eurolla tietokoneita ja elektroniikkaa suoraan vääriin käsiin – näin Helsingin opetusviraston laitepetos onnistui

    10. 10

      Syyte: Lihayritys myi ulkomaista lihaa kotimaisena ja kierrätti myymättömät tuotteet raaka-aineeksi – ”Virheitähän on tehty”, sanoo toimitusjohtaja HS:lle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    3. 3

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    4. 4

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    5. 5

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    6. 6

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    7. 7

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    8. 8

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    9. 9

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    10. 10

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    11. Näytä lisää