Valikko
Politiikka

Näin kilpailukykysopimuksen viimeinen viikko etenee – yli 98 prosenttia sopimuksista vielä tekemättä

Työnantajat puhuvat askeleesta oikeaan suuntaan, työntekijät pelkäävät hallitukselta muutoin rumempaa jälkeä.

Työmarkkinaosapuolilla on ensi viikon tiistai-iltaan asti aikaa neuvotella työntekijöiden työajan lisäämisestä kolmella päivällä. Työajan lisäys ei nostaisi palkkoja.

Neuvottelutulos on saatu aikaan paperiteollisuudessa, metsäalalla, kemianteollisuudessa ja nahka- ja kenkäteollisuudessa, eli yhteensä vasta noin 30 000 työntekijän osalta.

Se on mitätön määrä 2,5 miljoonan työntekijän työehdoista sovittaessa.

Silti työmarkkinajärjestöissä tunnelma kilpailukykysopimuksen synnystä on varovaisen toiveikas.

”Tämä on päätetty tehdä. Se on fiilis”, yksi neuvotteluja läheltä seuraavan lähde kuvaa tunnelmaa.

Työnantajien keskusjärjestö Elinkeinoelämän keskusliitto EK vetosi maanantaina liittokokouksessaan sovun syntymisen puolesta.

EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta kutsui kilpailukykysopimusta ”kaikkien suomalaisten eduksi” ja ”askeleeksi oikeaan suuntaan”.

Palkansaajapuolella puolestaan arvellaan, että jos sopimusta ei tehdä, hallitus on pakotettu tekemään rumempaa jälkeä omilla toimillaan. Siksi pahanmakuiset lääkkeet on paras niellä.

Liittojohtajien kielenkäytöstä tuota mielialaa ei toki voi vielä lukea.

Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi liittokokouksen avauspuheessaan sunnuntaina liittonsa varautuneen siihen, että sopimusta ei synny ja työehdoista neuvotellaan syksyllä työnantajien kanssa.

”Se ei ole maata mullistava vaihtoehto”, Aalto arvioi.

Viimeksi kilpailukykysopimuksen soveltamisesta pääsivät sopuun Metsäteollisuus ja Paperiliitto maanantai-iltana.

Sopimukset ovat sinänsä teknisesti lyhyitä ja helppoja kirjoittaa, kunhan yhteinen tahto löytyy.

Pulmakohtina ovat, miten 24 tunnin työajan lisääminen järjestettäisiin ja ns. kriisilausekkeen sisältö.

Paperiala näytti ehkä muille sopijapuolille esimerkkiä sopimalla päälinjausten lisäksi, että työajan lisäämisestä voidaan sopia paikallisesti.

Muuta metsäalaa, kuten metsureita koskeneessa ensimmäisessä kilpailukykysopimuksessa viime viikon maanantaina puolestaan sovittiin kriisilausekkeesta, että ”taloudellisista etuuksista voidaan poiketa paikallisesti sopien”.

Todennäköisesti monissa muissa sopimuksissa päädytään tältä osin monimutkaisempiin muotoiluihin.

Työnantajapuolella toivoa yhteiskuntasopimuksen syntymisen puolesta lisää se, että nimensä papereihin ovat kirjoittaneet jo kolme SAK:n liittoa –Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM:iin kuluva Kemianliitto, Paperiliitto ja Puuliitto.

Esimerkkiä on usein näyttänyt Metalliliitto, mutta nyt sen joka neljäs vuosi pidettävän liittokokouksen ajankohta viivästyttää osaltaan neuvotteluprosessia.

Tampereelle sunnuntaina alkanut kokous kestää keskiviikkoon, ja kilpailukykysopimusta päästään hieromaan vasta torstaina.

Näin metallin sopimuksen voisi uskoa syntyvän aikaisintaan viikonloppuna.

Yksi iso kanto kilpailukykysopimusten kaskessa on henkilömäärältään suuri kunta-alan sopimus.

Sitä vaikeuttaa linjaus siitä, että työajan lisäämisen lisäksi julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 prosenttia 2017–2019.

Tähän asti työntekijäpuolella linjana on ollut se, että sekä lomarahojen leikkaus että työajan pidennys eivät käy.

Työnantajien ja työntekijöiden järjestöillä on ensi viikon tiistai-iltaan asti aikaa neuvotella kilpailukykysopimuksesta.

Sen jälkeen työmarkkinajärjestöjen edustaja kokontuvat pääministeri Juha Sipilän (kesk) kanssa keskustelemaan siitä, onko sopimuksessa riittävästi eri tahoja mukana, jotta sen kattavuus riittäisi molempien työmarkkinaosapuolten ja hallituksen mielestä hyväksyntään.

Hallitus on luvannut miljardin euron veronalennuksia , jos sopimus on sen mielestä tarpeeksi kattava ja hallituksen tavoitteita tyydyttävä.

Jo nyt on selvää, että sopimus ei täytä hallituksen alkuperäisiä tavoitteita.

Näin ollen verohelpotukset tulevat jäämään pienemmiksi ja ne todennäköisesti tullaan sitomaan tulevaan talouskehitykseen ja tulevaisuudessa oleviin arviointiaikoihin.

Työntekijäpuolella on epäilty sitä, että hallitus ryhtyisi sopimuksen syntymisen jälkeen rukkaamaan työelämää koskevia lakeja.

”Lähelläkään työelämää oleviin asioihin hallitus ei räpellä omin päin”, arvioi eräs neuvotteluja läheltä seuraava lähde.

Hänen mielestään sellainen sotisi kilpailukykysopimuksen henkeä vastaan, joskin jo ilmoitetuista työelämän lakihankkeista kuten työttömyysturvan työkokeilusta saatetaan pitää kiinni.

Mistä kilpailukykysopimuksessa olikaan kysymys?

Kilpailukykysopimus on alun perin yhteiskuntasopimus-nimellä lanseerattu Juha Sipilän hallituksen tarjoama ehdotus siitä, kuinka Suomen kilpailukykyä keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna tulisi pidentää työn yksikköhintaa alentamalla.

Tähän tavoitteeseen pyritään laajalla palkkasopimuksella siitä, että palkat eivät nouse ensi vuonna, vaikka vuosityöaikaa pidennetään 24 tunnilla. Julkisektorilla lomarahoja leikataan lisäksi 30 prosenttia vuosina 2017–2019.

Käytännössä kyseessä on tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli tupo, jossa työmarkkinajärjestöt ja hallitus sopivat yhdessä työsuhteen ehdoista ja niihin liittyvistä hallituksen päätöksistä kuten veroratkaisuista.

Sopimusta ei kutsuta tällä nimellä, koska erityisesti työnantajajärjestöissä tällaista kokonaisvaltaista ratkaisua ja erityisesti nimeä tupo vieroksutaan.

Pakkolaeista täytyi luopua

Juha Sipilän alkuperäinen tavoite yksikkötyökustannusten hinnan laskusta on matkan varrella vesittynyt.

Hallitus ajoi työntekijöitä sopimukseen uhkaamalla työntekijöitä erilaisilla pakkolaeilla, joilla työntekijöiden asemaa heikennettäisiin.

Osa näistä laeista osoittautui mitä todennäköisimmin Suomen peruslain vastaisiksi samoin kuin Suomen solmimien kansainvälisten sopimusten vastaisiksi, ja hallituksen oli peruttava lakipakettinsa.

Yksi keskeinen juridinen ongelma hallituksen lakiehdotuksissa oli se, että laeilla haluttiin puuttua työnantajan ja työntekijän väliseen yksityisoikeudelliseen sopimussuhteeseen, johon lainsäätäjä ei normaalioloissa voi sekaantua.

Viimeksi on kinattu järjestäytymättömien velvollisuuksista

Työnantajat ajoivat alun perin sadan tunnin työajan pidennystä ilman lisäkorvausta, mutta ovat nyt pääosin tyytyväisiä 24 tuntiin.

Myös paikallisen sopimisen lisäämisestä, järjestäytymättömien työnantajien oikeuksista ja esimerkiksi luottamusmiehistä on sopimuksen loppumetreillä kiistelty.

Erityisesti Suomen Yrittäjät on ollut huolissaan järjestäytymättömien työnantajien velvollisuuksien kasvusta, jos sopimusta sovelletaan sanatarkasti ilman tulkintaa.

Sipilän hallituksella saattaa olla tässä tarvetta kuunnella yrittäjiä, vaikka asia on pieni ja tulkinnanvarainen.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    2. 2

      Aurinkovoide ei suojaa ihoa, jos sitä käyttää väärin: ”Riskeihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti” – Testaa, suojaudutko auringolta oikein

    3. 3

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    4. 4

      Valtavat venäläiset sota-alukset näyttäytyivät Tanskassa ja tallentuivat näyttäviin kuviin – lähipäivinä niitä odotetaan Suomenlahdelle

    5. 5

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    6. 6

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    7. 7

      Kylmän vielä kestää, nälkää ei

    8. 8

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    9. 9

      Valkoposkihanhille voisi saada tappamisluvan, mutta se on monen mutkan takana – kaasutykki voisi auttaa hanhien hätistelyssä

    10. 10

      Poliisi ampui yöpukuisen naisen Minneapolisissa hämärissä olosuhteissa – Nyt poliisipäällikkö joutui jättämään tehtävänsä australialaisnaisen ampumisen vuoksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    2. 2

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    3. 3

      CNN listasi maailman 50 upeinta luonnonihmettä – Suomesta mukaan mahtui yksi kohde

    4. 4

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    5. 5

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    6. 6

      Brittien uusi Jane Austen -seteli aiheuttaa harmia – fanien mukaan pankki ei ole ymmärtänyt seteliin painettua sitaattia

    7. 7

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    8. 8

      Donald Trumpin viestintäpäällikkö Sean Spicer on irtisanoutunut – tilalle nousee Valkoisen talon lehdistösihteeri Sarah Huckabee Sanders

    9. 9

      Löyhkäävä ”koiranlihakuja” on maanpäällinen helvetti, jossa päättömät koirat odottavat vierailijoita – osa korealaisista ajattelee yhä lihan maistuvan parhaalta, kun eläintä on piesty ennen teurastusta

    10. 10

      Pokka-koiran katoamisesta käynnistyi kiihkeä etsintä, jota tuhannet seurasivat Facebookissa – näin some-yhteisö auttoi lemmikin löytämisessä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Ruokolahden leijona oli isojen poikien pila – viranomaiset ovat tienneet totuuden 25 vuotta

    9. 9

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    10. 10

      Kun entinen poikaystävä tappoi itsensä, Tuisku Lehto, 27, päätti elää – nyt hän on tehnyt näyttelyn, jossa näkyy mielenterveys­kuntoutujien ilo

    11. Näytä lisää