Valikko
Politiikka

Metallin neuvottelujen katkeaminen vaarantaa kilpailukykysopimuksen – Pron Malinen: Tästä on tullut arvovaltakysymys

Metallin Riku Aalto ja Teknologiateollisuuden Eeva-Liisa Inkeroinen ovat valmiita palaamaan neuvotteluihin, mutta vain, jos kiistakysymyksiin löytyy uusia ratkaisuja. Jos Metalliliitto ei lähde kilpailukykysopimukseen, se kaatuu.

Yli vuoden ajan väännetyn kilpailukykysopimuksen kohtalo vaikuttaisi olevan vaakalaudalla.

Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden neuvottelut ovat katkenneet tiistaina, minkä lisäksi Teknologiateollisuuden ja toimihenkilöiden Pron neuvottelut on keskeytetty.

Palvelualojen ammattiliiton Pamin hallituksen kokous puolestaan on tiistailta ohi, mutta neuvottelut jatkuvat. Hallitus kokoontuu keskiviikkona kello 10.

Mikäli Metalliliitto tai Pam eivät lähde mukaan kilpailukykysopimukseen, sopimus kaatuu. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ja EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ovat vedonneet kaikkiin liittoihin, jotta ne jatkaisivat neuvotteluja, vaikka sovittu kello 16:n takaraja on umpeutunut.

Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi vetoomuksen jälkeen, että he ovat valmiita palaamaan neuvottelupöytään, jos kutsu käy.

”Emme me koskaan ole kieltäytyneet neuvotteluista.”

Hänen mukaansa neuvotteluihin ei kuitenkaan kannata palata, jos työnantajan esitys ei muutu. Aalto sanoo, että kutsua ei ole ainakaan toistaiseksi kuulunut.

Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtajan Eeva-Liisa Inkeroisen mukaan pöytään palaaminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta.

”Onhan keskusjärjestöjohtajien viesti tärkeä vetoomus. Jos tilanne muuttuu, meillä on täysi valmius palata neuvotteluihin, kunhan pöydässä neuvotellaan kilpailukykysopimuksen mukaisesta ratkaisusta”, hän sanoo.

Myös ammattiliitto Pron ja Teknologiateollisuuden neuvottelut ovat katkenneet, kertoi Pron puheenjohtaja Jorma Malinen tiistaina alkuillasta.

”Eihän Teknologiateollisuus tee ilman Metallia mitään sopimuksia”, Malinen sanoo.

Malisen mukaan osapuolet olivat ”kohtalaisen lähellä” ratkaisua työajan pidentämisestä vielä ennen kuin Teknologiateollisuuden ja Metalliliiton neuvottelut katkesivat.

Pro ja Teknologiateollisuus panivat neuvottelut katkolle Malisen mukaan yhteisymmärryksessä.

Malinen ei ole kovin optimistinen Metallin ja Teknologiateollisuuden sopimuksen syntymisen suhteen.

”Sanotaan näin, että kun tällä hetkellä kuuntelee sitä kiistaa heidän välillään, pitäisin erittäin positiivisena yllätyksenä jos neuvottelupöytään palattaisiin. Tämä näyttää menneen tällaiseksi juupas–eipäs-arvovaltakiistaksi. Aina kun maalaa itsensä tarpeeksi tiukasti nurkkaan, sieltä on vaikea tulla ulos.”

Mikäli kilpailukykysopimus kaatuu, Pro alkaa valmistautua välittömästi liittokierrokselle, kertoo Malinen.

Metallin lisäksi olennainen liitto kilpailukykysopimuksen kannalta on Pam, jonka hallituksen on määrä kokoontua käsittelemään neuvottelutuloksia keskiviikkona kello 10.

”Emme me tässä huviksemme jumppaa. Kyllä tarkoitus on yrittää saada neuvottelutulokset aikaan niin, että voisimme niitä keskiviikkona aamulla käsitellä”, Pamin puheenjohtaja Ann Selin sanoo.

”Kyllä tässä jotain valoa tunnelin päässä voi jo vähän nähdä. En arvioi kuitenkaan sen tarkemmin, koska tämä työmarkkinahomma on sellaista, että ennen kuin viimeinenkin pilkku on paikallaan, mitään ei ole sovittu.”

Tänään tiistaina alun perin kello 16 mennessä piti olla selvillä, mitkä alat onnistuvat muuttamaan työehtosopimuksiaan kilpailukykysopimuksen vaatimalla tavalla. Kaiken kaikkiaan noin 300 työehtosopimuksesta runsaat 60 prosenttia on yhä sopimatta.

Metallin neuvottelujen katkeaminen merkitsee todennäköisesti, että myös muiden kiinnostus tehdä sopimuksia hiipuu.

Pamin hallitus kokoontuu keskiviikkona

Pamin ja työnantajaliittojen neuvottelut jatkuvat tiistai-iltana. Ilman Pamia sopimusta ei synny. Palvelualan työntekijöitä edustavalla Pamilla noin 230 000 jäsentä.

Liitolla on ollut erittäin vaikeat neuvottelut muun muassa kaupan työnantajien kanssa. Jos sopu löytyisi, sen jälkeen ainakin kolme Pamin sopimusalakuntaa kokoontuu pohtimaa mahdollisen sopimuksen hyväksymistä ennen kuin se viedään hallituksen päätettäväksi.

Pamin hallitus on asettanut useita ehtoja sopimukselle, joista vaikeimpia ovat osa-aikaisten työajan pidentäminen ja sairauslomasta ilmoittaminen, mikä ei ole osa kilpailukykysopimusta.

Muitakin neuvotteluja vielä kesken

Sivistystyönantajien neuvotteluissa oli pitkä tauko, kunnes ne taas tiistaina lähtivät käyntiin. Työnantaja vaatii lisää opetusaikaa, mikä ei käy palkansaajapuolelle.

Sivistystyönantajat neuvottelevat muun muassa yliopistojen ja yksityisten koulujen työntekijöiden kanssa.

Opetushenkilöstöä, professoreita ja tutkijoita edustavan Jukon hallituksen puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan neuvottelut jatkuvat.

Ministeri Lindström rauhoitteli työnäytteestä hermostunutta Prota

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps) vakuutteli tiistaiaamuna ammattiliitto Pron hallituksen jäsenille, että työttömyysturvan uudistamisessa pyritään välttämään kaikkinaista kohtuuttomuutta.

Pron hallitus tyytyi vakuutteluihin, eikä se kaatanut hallituksen uusien työttömyystoimien takia kilpailukykysopimusta, mikä oli myös vaihtoehto.

Käytyään Pron hallituksessa Lindström sanoi HS:lle, että hallitus on valmis myös luopumaan ay-liikkeessä paljon suuttumusta aiheuttaneesta ilmaisesta työnäytesuunnitelmasta. Asiasta on jo aikaisemmin tehty samansuuntainen linjaus.

Pro on vastustanut hallituksen aikeita luoda palkaton työnäytejärjestelmä sekä uudistaa työttömyysturvaa niin, että työttömän pitää ottaa työtä vastaan, vaikka palkka olisi alle ansiosidonnaisen työttömyysturvan.

”Minun mielestäni tapaaminen oli hyvä ja hälvensi epäluuloisuutta, mutta he jäivät nyt arvioimaan, olivatko vastaukset tyydyttäviä”, Lindström sanoi.

Pron hallitus jäi ministerin esityksen jälkeen arvioimaan esitystä ja päätti luottaa puheisiin. Jos kokous olisi päättänyt toisin, se olisi hylännyt jo tässä vaiheessa kilpailukykysopimuksen.

Lindström sanoo, että työnäytteestä ei ole vielä varsinaisesti luovuttu, vaan sitä yritetään leivoa sisään nykyisiin työkokeilujärjestelmiin. ”Jos se ei onnistu, siitä luovutaan”, hän sanoo.

Ansiosidonnaisen kohdalla ministeriö aikoo muun muassa ohjeistaa TE-keskuksia välttämään tilanteita, joissa työttömän tulot putoavat kohtuuttomasti, kun hän ottaa työtä vastaan.

Lindström sanoo, että eniten Pron hallituksen jäseniä huoletti työnantajien tulevat liikkeet.

”Siellä oli selvästi huoli, mitä työnantajat nyt tekevät, jos palkansaajat ovat valmiita myönnytyksiin. Tuleeko investointeja ja työpaikkoja, oli kysymys, joka tuli esille monta kertaa”, Lindström sanoo.

Pron jäsenliitoista ict-insinöörit ovat jäämässä sopimuksen ulkopuolelle.

Julkisen sektorin työntekijöille sopu yöllä

Ratkaisu kaikkien kuntien ja valtion työntekijöiden työehdoista syntyi tiistain vastaisena yönä. Sopimus pidentää useimpien työntekijöiden viikoittaista työaikaa puolella tunnilla.

Ratkaisu vauhdittaa ratkaisevassa vaiheessa olevia kilpailukykyneuvotteluita. Kaikkien alojen on saatava neuvottelutulos työajan pidentämisestä ja paikallisesta sopimisesta tänään kello 16:een mennessä.

Tähän mennessä neuvottelutulos on saatu runsaan 600 000 palkansaajan osalta. Tiistaille on odotettavissa varsinainen neuvottelutulosten suma, sillä aamulla sopimuksen piiristä uupui vielä lähes 87 prosenttia EK:n alaisten yritysten henkilöstöstä.

Kunta-alalla syntyi yön aikana neuvottelutulos lääkärien, opettajien, teknisten työntekijöiden sekä tuntipalkkaisten osalta. Muiden kunta-alan työntekijöiden työehdoista päästiin sopuun jo maanantai-iltana. Kunta-alan sopimuksen piirissä on 422 000 työntekijää.

Yöllä päästiin sopuun myös valtion neuvotteluissa. Sopimuksen mukaan työaika pitenee valtiolla säännöllisessä virastotyössä kuusi minuuttia päivässä. Viikkotyössä työaikaa pidennetään 30 minuuttia viikossa ja jaksotyössä 90 minuuttia kolmessa viikossa

Sopimuksen piirissä on 73 000 työntekijää.

Pardian puheenjohtajan Niko Simolan mielestä neuvotteluissa on ollut kaksi vaikeaa asiakokonaisuutta: työajan pidentäminen 24 tunnilla ja selviytymislausekkeen sisältö.

Julkisella puolella myös työntekijöiden lomarahoja leikataan 30 prosenttia vuosina 2017–2019.

Maanantaina myös metsäteollisuuden kaksi suurta liittoa pääsivät sopuun kilpailukykysopimuksesta.

Elintarviketeollisuusliitto ry ja Ammattiliitto Pro saavuttivat maanantai-iltana neuvottelutulokset kilpailukykysopimuksen mukaan neuvoteltavista asioista. Neuvottelutulokset koskevat elintarviketeollisuudessa työskenteleviä toimihenkilöitä, ja niiden piiriin kuuluu noin 5 000 toimihenkilöä. Sopimukset tulevat voimaan osapuolten hallitusten hyväksyttyä neuvottelutulokset.

Neuvottelutulosten mukaan työaikaa pidennetään paikallisesti sopimalla.

”Vaikeista lähtökohdista alkaneet neuvottelut sujuivat hyvässä neuvotteluilmapiirissä, ja ratkaisu ilmentää järjestöjen välistä hyvää luottamusta sekä hyviä neuvottelusuhteita”, totesi työmarkkinajohtaja Mika Lallo Elintarviketeollisuusliitosta tiedotteessa.

”Ammattiliitto Pro osoitti neuvotteluissa hyvää vastuunkantoa. Olemme tyytyväisiä siihen, että kilpailukykysopimuksen mukaiset neuvottelutulokset saatiin tehtyä elintarvikealalla”, jatkaa Lallo tiedotteessa.

Mitä tapahtuu tulevina päivinä?

Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen on määrä arvioida keskiviikkona, onko kilpailukykysopimus riittävän kattava. Hallituksen on puolestaan määrä kertoa torstaina, minkälaisia verohuojennuksia se aikoo myöntää vastineeksi kilpailukykysopimuksesta. Työmarkkinakeskusjärjestöjen hallinnot päättänevät sopimuksen sinetöimisestä lopullisesti perjantaina.

Mikä on kilpailukykysopimus?

Kyseessä on työmarkkinajärjestöjen eli palkansaajapuolella SAK:n, STTK:n ja Akavan sekä työnantajapuolella Elinkeinoelämän keskusliiton ja Kuntatyönantajien helmikuun lopulla alustavasti sopima keskitetty työmarkkinaratkaisu.

Keskusjärjestöihin kuuluvat liitot neuvottelevat nyt noin kolmeensataan työehtosopimukseen kilpailukykysopimuksessa vaadittavia muutoksia.

Onko sopimus sama kuin yhteiskuntasopimus? On, mutta kilpailukykysopimuksessa hallitus ei ollut enää samalla tavalla isännän roolissa kuin vielä yhteiskuntasopimuksen aikoina.

Kyseessä on ennen kaikkea pääministeri Juha Sipilän (kesk) ja hallituksen yritys parantaa Suomen kilpailukykyä niin, että työllisyys paranisi ja samalla verotulot kasvaisivat. Sopimuksen vaikutukset ostovoimaan riippuvat siitä, minkälaisia oletuksia tehdään inflaation ja palkkaliukumien suhteen.

Myös se on olennaista, aikooko hallitus kompensoida kilpailukykysopimuksen vaikutukset myös eläkeläisille vai pelkästään palkansaajille.

Mistä vielä riidellään?

Kysymys verohuojennuksista on yhä auki ja siitä voi syntyä kiistaa. Hallitusohjelman julkistuksen yhteydessä puhuttiin miljardin euron verohuojennuksista, mutta valtiovarainministeriön mukaan mitään miljardia ei enää ole, koska kilpailukykysopimus ei leikkaa työn hintaa lähimainkaan niin paljon kuin alunperin odotettiin.

Verohuojennusten määrä riippuu siitä, miten kattava ja minkälainen kilpailukykysopimuksesta tulee.

Valtiovarainministeriön ja palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja Akavan arvio on, että noin 300 miljoonan euron verohuojennus ensi vuodelle kompensoisi kilpailukykysopimuksen aiheuttamat ostovoiman leikkaukset.

Ostovoiman leikkausten kompensointi on minimivaatimus ainakin SAK:lle. Kevään aikana käydyissä keskusteluissa on esitetty noin 300–400 miljoonan euron verohuojennuksia ensi vuodelle, kaikkiin tuloluokkiin. Mitä suurempi verohuojennus, sitä suurempi riski, että Suomi rikkoo EU:n rakenteellisen alijäämän rajaa.

SAK ja Akava vaativat kuitenkin, että hallitus toteuttaa tulevien vuosien aikana ainakin suurin piirtein yhteensä miljardin euron veronkevennykset.

Mitä enemmän täysiä, palkattomia työpäiviä työehtosopimuksiin saadaan, sitä tehokkaammin sopimus hyödyttää Suomen vientialoja.

Olennaista on myös se, miten valtio ja erityisesti kunnat reagoivat työajan pitenemiseen. Jos henkilöstöä vähennetään työajan pidentämistä vastaavalla määrällä, sen arvioidaan lisäävän julkisen talouden säästöjä ja tuovan myös lisää veronkevennysvaraa.

Alun perin hallitus kutsui sopimusta yhteiskuntasopimukseksi, jolla se halusi pienentää yritysten yksikkötyökustannuksia viidellä prosenttia.

Mikä kaikkea sopimus muuttaisi?

Sopimuksen mukaan palkat eivät nouse vuonna 2017.

Sosiaaliturvamaksuja siirretään merkittävästi työnantajilta palkansaajille. Työaikaa pidennetään 24 tunnilla. Julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 prosenttia vuosina 2017–2019.

Lisäksi paikallista sopimista lisätään muun muassa niin, että työehtosopimuksiin tulee selviytymislauseke, joka määrittelee, miten työehtoja voi heikentää, jos yritys joutuu irtisanomistilanteeseen.

Paikallista sopimista lisätään muun muassa niin, että järjestäytymättömät työnantajat saavat oikeuden sopia paikallisesti työehtosopimusten puitteissa samalla tavalla kuin järjestäytyneet yritykset.

Miksi ay-väki hyväksyisi sopimuksen, jossa selvä voittaja on työnantaja?

Keskeinen syy on se, että vaihtoehdot saattavat olla vielä kehnommat.

Hallitus valmisteli jo syksyllä niin sanottua pakkolakipakettia, jolla se yritti lakiteitse heikentää palkansaajien työehtoja. Lakiteitse työehdot olisivat heikentyneet vielä enemmän ja selvästi epätasaisemmin.

Yritys kaatui osittain perustuslaillisiin ongelmiin, mutta myös siihen, että lopulta palkansaajat suostuivat neuvottelemaan kilpailukykysopimuksesta vaihtoehtona pakkolakipaketille.

Onko tämä palkansaajien ainoa syy sopuun?Ei. Liitot ja järjestöt tietävät, että hallitus on tosissaan muuttamassa työelämän sääntöjä.

Ne haluavat, että neuvottelukortit ovat liittojen käsissä, eivätkä hallituksen. Jos ne eivät sovi, hallituksella on keinoja vaikkapa heikentää liittojen asemaa. Kyse on siis vallasta. Valtaa työmarkkinakoneella on vain, jos se saa sopimuksia aikaiseksi.

Ja kyllä palkansaajapuolellakin toivotaan, että sopimus todella piristäisi Suomea, vaikka sopimuksen tehoa epäilläänkin. Palkansaajien ja työnantajien ekonomistit ovat laskeneet, että sopimus voi tuoda noin 40 000 työpaikkaa.

Jos sopimus syntyy, hallitus peruu mahdollisesti 1,5 miljardin euron suuruiset lisäleikkaukset ja veronkiristykset sekä myöntää veronalennuksia. Jos sopimusta ei synny, uudet leikkaukset iskevät muun muassa sairaisiin, opiskelijoihin ja lapsiperheisiin.

Miksi sopiminen on ollut niin vaikeaa?Kyseessä on ollut hallituksen hanke, jota palkansaajapuoli ei olisi edes halunnut aloittaa.

Koskaan aikaisemmin Suomessa ei ole jokseenkin kaikkia palkansaajia koskevalla sopimuksella heikennetty työehtoja, ei ainakaan näin paljon. Työaikaa on esimerkiksi lyhennetty noin sata vuotta.

Mikä voi kaataa sopimuksen?

Moni asia, vaikka halu tehdä sopimus molemmilla puolilla on kova. Ensiksi tarvitaan tarpeeksi monta liittoa sopimuksen taakse. Olisi hyvä, jos ainakin 85 prosenttia palkansaajista on mukana.

Esimerkiksi toimihenkilöjärjestö Pro oli vaatinut hallitusta perumaan erinäisiä työttömyystoimia. Tiistain vastaisena yönä Pro ja Elintarviketeollisuusliitto ilmoittivat saavuttaneensa neuvottelutulokset kilpailukykysopimuksen mukaan neuvoteltavista asioista.

Mitä jos hallitus ei anna riittävästi veronkevennyksiä?

Hallitus on puhunut vuoden aikana useita kertoja, että sopimus voisi tuoda miljardin euron veronkevennykset. Sopimus ei kuitenkaan näytä täyttävän niitä ehtoja, joiden mukaan tuo miljardin euron veronkevennysvara hallituksen mielestä syntyisi.

Muun muassa Metalli ja Pam vaativat edelleen miljardin veronalennusta, koska niiden mielestä hallitus on sen luvannut.

Valtiovarainministeriön mukaan miljardin veroaleen ei ole varaa. Jos uskottavaa veroalea ei tule, sopimus voi kaatua.

Voiko AKT:n ulosjäänti kaataa sopimuksen?

Voi. Metsäteollisuus on vaatinut AKT:n mukaantuloa. AKT:ta tuskin saadaan enää mukaan. Jos metsäyhtiöt jäävät ulkopuolelle, myös muut alat voivat irtautua sopimuksesta. Silloin sopimuksesta ei tulisi riittävän kattavaa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kilpailukykysopimus
  • Kilpailukyky

Tilaa HS Politiikan uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi – Pysyt ajan tasalla kuntavaalien ja politiikan tärkeimmistä tapahtumista kerran viikossa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Nyt Netflix epäonnistui pahasti – menestykseksi odotettu sarja Iron Fist on täysi floppi, selitämme miksi

    2. 2

      Lapsettomuus on karu yllätys vanhemmaksi haluaville – ”Anna anteeksi ettei sinusta tullutkaan äitiä”

    3. 3

      Miksi saunassa muka pitää olla alasti? Ei kai ihmisen alapää ole yhtään uimapukua hygieenisempi

    4. 4

      Menivätkö sijoitukset pieleen? Et ole ainoa – konkarisijoittajat paljastavat mokansa

    5. 5

      Kesäaikakapina leviää – kansalaisaloite kerännyt jo yli 44 000 allekirjoitusta

    6. 6

      Suupielet halkeavat, hiukset putoavat ja väsyttää – onko kyse keväisestä vitamiinien puutteesta?

    7. 7

      Näin Helsingistä tuli 12 vuodessa kiva ja avoin mutta myös kallis ja eriarvoinen – kuka sen sai aikaan?

    8. 8

      Moskovassa pidätettiin sunnuntaina jopa tuhat ihmistä – EU vaatii Venäjää vapauttamaan mielenosoittajat heti

    9. 9

      Kananmuna onkin terveellistä – uudet tutkimukset kumoavat tiedon kolesterolipommista

    10. 10

      Hamilton piikitteli Rosbergia ja Räikköstä: ”Ferrarilla yksi huippukuljettaja”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    2. 2

      George W. Bush vangitsi tauluihinsa Irakissa vammautuneen sotilaan katseen – näin suomalaisgalleristi arvioi maailmalla kehutun presidentin kyvyt

    3. 3

      Sunday Times: Trump ojensi Merkelille 350 miljardin euron laskun Nato-puolustuksesta

    4. 4

      Miksi saunassa muka pitää olla alasti? Ei kai ihmisen alapää ole yhtään uimapukua hygieenisempi

    5. 5

      Maailmanselitysten uusi supertähti povaa, että ihmislaji on tulossa tiensä päähän

    6. 6

      Helsingin Jätkäsaari on tyylikäs, mutta värien kanssa riehuminen ärsyttää niin naapureita kuin arkkitehtuuri­kriitikoitakin

    7. 7

      Donald Trump on hylännyt vallan kolmijako-opin ja haluaa hallita kuin Aurinkokuningas tai Mussolini, sanoo professori Martti Koskenniemi

    8. 8

      Kananmuna onkin terveellistä – uudet tutkimukset kumoavat tiedon kolesterolipommista

    9. 9

      Kesäaikakapina leviää – kansalaisaloite kerännyt jo yli 44 000 allekirjoitusta

    10. 10

      Suurpalon sammutus Vantaalla jatkuu koko maanantain – ”Savu kulkeutuu kohti Tuusulanväylää”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    4. 4

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    5. 5

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    6. 6

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    7. 7

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    8. 8

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    9. 9

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    10. 10

      Sanna Stellanin talo paljastui homepommiksi – Vakuutus ei korvaa totaalisesta remontista senttiäkään

    11. Näytä lisää