Valikko
Politiikka

Perussuomalaiset oikeistolaistuivat, vasemmistoliiton EU-asento vaihtui – 10 havaintoa suuresta vaalitutkimuksesta

Puolueiden kannatuksenvaihtelut ovat muuttuneet aikaisempaa äkkinäisemmiksi, mutta isän puoluekannan vaikutus näyttää olevan hieman vahvempi kuin äidin, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.

Suomalainen politiikka vaikuttaa tasalaatuiselta ja rauhalliselta. Isoja muutoksia kuitenkin löytyy, kun kunnolla tutkitaan.

Perussuomalaiset ovat mainostaneet itseään uutena työväenpuolueena, mutta samaan aikaan puolueen äänestäjäkunta on siirtynyt oikealle. Vasemmistoliitto opittiin tuntemaan EU-kriittisenä puolueena, mutta nyt vasemmistoliiton kannattajat suhtautuvat keskimääräistä suopeammin EU-Suomeen.

Tämä käy ilmi Jussi Westisen, Elina Kestilä-Kekkosen ja Aino Tiihosen tutkimuksesta, jossa perattiin äänestäjien arvo- ja asennemuutoksia. Tutkimusartikkeli on osa politiikan jättitutkimusta, joka julkistettiin perjantaina Porissa Suomi-Areena-tapahtumassa. Lähes 500-sivuisen tutkimuksen ”Poliittisen osallistumisen eriytyminen” ovat toimittaneet tutkimusjohtaja, professori Kimmo Grönlund sekä yliopistolehtori, akatemiatutkija Hanna Wass. Tutkimuksen pääkohde ovat kevään 2015 eduskuntavaalit.

Kun tarkastellaan suhtautumista verotukseen, yrittäjyyteen, markkinatalouteen sekä kuntiin ja valtioon, perussuomalaisten äänestäjät ovat siirtyneet aikaisempaa enemmän oikealle.

”Perussuomalaisten ilmeinen oikeistolaistuminen merkitsee myös sitä, että sen äänestäjät ovat sosioekonomiselta orientaatioltaan nykyisin lähempänä hallituskumppaneidensa eli kokoomuksen ja keskustan äänestäjiä”, kolmikon artikkelissa todetaan.

Oikeisto-vasemmistojaottelun ulkopuolella äänestäjiä jakaa suhtautuminen Euroopan unionin kehitykseen ja Suomen asemaan siinä.

Jaottelu on luultavasti ollut äänestäjissä olemassa aikaisemminkin, mutta perussuomalaisten tarjoama vaihtoehto toi sen paremmin näkyviin. Perussuomalaisista tuli juuri sopiva puolue nihkeästi EU:hun suhtautuville, mutta aikaisemmissa vaaleissa ja tutkimuksissa myös vasemmistoliitto profiloitui EU-kriittisyydellään. Nyt tuore tutkimus löytää vasemmistoliiton kannattajista keskimääräistä myönteisempää suhtautumista EU:hun sitoutumiseen. Tässä vasemmistoliiton kannattajat ovat lähentyneet vihreitä.

Kaikkein myönteisemmin EU:hun suhtautuvat kuitenkin kokoomuksen kannattajat. Kokoomuslaiset poikkeavat muista puolueista myös siinä, että oikeastaan ainoana puolueena kokoomus voi saada kannattajiltaan tukea yhteiskunnalliselle remontille, jossa rahat ja ihmiset keskitettäisiin harvoille kaupunkiseuduille ja jossa tuloeroja ei voimakkaasti yritettäisi kaventaa verotuksella ja sosiaaliturvalle.

Edellä kerrottu on vain yksi havainto (1) useita tutkimushankkeita yhdistelevästä suurtutkimuksesta. HS käy seuraavassa vaalitutkimusraportin muita havaintoja.

2 Puoluejohtajien merkityksestä

Puolueen puheenjohtajan vaikutusta äänestyspäätökseen ei tiedetä, ja sitä on tutkimuksen keinoin vaikea mitatakaan.

Kuitenkin voidaan sanoa, että puoluejohtaja voi olla puolueensa suosioon verrattuna vahvuus tai rasite.

Valtio-opin dosentti Åsa von Schoultzin tutkimuksen mukaan ylivoimaisesti eniten äänestäjiin omalla suosiollaan vedonnut puheenjohtaja on Suvi-Anne Siimes. Hän johti vasemmistoliittoa 1998–2006.

Muita puoluettaan suositumpia puheenjohtajia ovat olleet Timo Soini (ps) vuonna 2007, Stefan Wallin (r) vuonna 2011, Matti Vanhanen (kesk) 2007, Juha Sipilä (kesk) vuonna 2015, Carl Haglund (r) vuonna 2015 sekä Paavo Arhinmäki (vas) 2011.

Sen sijaan puolueensa menestyksen jarruttajiksi tutkimus arvioi Antti Rinteen (sd) vuonna 2015, Eero Heinäluoman (sd) vuonna 2007 sekä Osmo Soininvaaran (vihr) vuonna 2003.

3 Äänestäjien asenteista

Tutkimuksessa havaittiin, ettei ammattiasema enää määritä puoluekantaa entisaikojen tapaan. Rinnalle on tullut erilaisia elämäntapoja sekä tasa-arvoon ja kansallismielisyyteen liittyviä näkemyksiä, jotka jakavat kansalaisia vapaamielisiin ja perinteisempiin äänestäjiin.

EU:n kehitykseen, maahanmuuttoon, globalisaatioon, moraalikysymyksiin ja vähemmistöjen oikeuksiin liittyvät asiat jäsentävät puoluevalintaa yhä enemmän.

Kaikki tämä mylläytyy keskusteluksi yhteisvastuusta. Poliittinen keskustelu käydään nyt sitä, mikä tai ketkä asetetaan etusijalle. Keskustelua voi käydä kansallisvaltion sisällä, mutta myös globaalisti, kun ajatellaan vaikkapa pakolaisvirtoja tai ilmastonmuutosta.

”Pidemmällä aikavälillä tämä voi johtaa edustuksellisuuden ongelmaan, kun kansalaisten keskuudessa tietyille arvopainotuksille olisi kysyntää, mutta puoluejärjestelmä ei tarjoa niille edustajaa”, Jussi Westisen, Elina Kestilä-Kekkosen ja Aino Tiihosen tutkimusraportissa todetaan.

Maahanmuuton lisääntyminen on todellinen testi vapaalle liikkuvuudelle ja inhimillisille arvoille.

”Osa tuntee solidaarisuutta myös muita hankalassa tilanteessa olevia kohtaan, mutta osa kokee, että oman maan ongelmissa on tarpeeksi ratkomista, eikä yli kansallisten rajojen menevään solidaarisuuteen ole varaa eikä tarvetta”, tutkimuksessa arvioidaan.

4 Liikkuvista äänestäjistä

Puolueiden kannatuksenvaihtelut ovat muuttuneet aikaisempaa äkkinäisemmiksi.

Poliittinen kiinnittyminen puolueisiin on heikentynyt. Äänestäjät tekevät valintojaan aiempaa enemmän lyhytaikaisten tekijöiden perusteella, esimerkiksi hallituksen suoriutumisen tai kampanjoiden mukaan.

Maltilliset äänestäjät samaistuvat todennäköisesti useampaan puolueeseen.

Tästä seuraa, että äänestäjät tekevät äänestyspäätöksensä myöhään ja vaikeasti ennakoitavasti.

Vuoden 2015 vaaleissa joka kymmenes äänestäjä päätti äänestämänsä puolueen vasta vaalipäivänä.

Kolmannes päätti puolueen kahtena viimeisenä viikkona, akatemiatutkija Peter Söderlundin tutkimuksen tulokset kertovat.

5 Työväenpuolueista

Työntekijät ei ylipäätään enää ole mikään yhtenäinen joukko, jolle olisi automaatio äänestää tiettyä puoletta.

Globalisaatio erittelee työntekijöitä voittajiin ja häviäjiin. Tämä on siirtänyt perinteistä vastakkainasettelua työntekijöiden ja työnantajien väliltä työntekijäryhmien välille.

Suurtutkimuksen puoluevalintaa käsittelevässä luvussa havaittiinkin, että yhteys työväestön ja vasemmistoliiton äänestämisen väliltä on pitkälti purkautunut. Maasta puuttuu nyt oikeasti vasemmistolainen työväenpuolue. Sdp on yhä työväenpuolue, mutta samaan aikaan ison siivun työntekijöiden äänistä vie perussuomalaiset.

”Globalisoituvassa taloudessa pärjäävät parhaiten yrittäjät ja työntekijät, jotka työskentelevät kansainvälisillä ja kilpailulle avoimilla aloilla sekä ylipäänsä kansalaiset, jotka suhtautuvat kansainvälistymiskehitykseen myönteisesti. Sen sijaan sellaisilla aloilla työskentelevät yrittäjät ja työntekijät, joille kansainvälistyminen ja avoin kilpailu ovat uhkia, sekä ne, joilla on voimakas kansallinen identiteetti, ovat globalisaation myötävaikutuksessa syntyneessä yhteiskunnallisessa tilanteessa heikommilla”, tutkimuksessa todetaan.

Jos samaa jakoa sovelletaan puolueisiin ja niiden kannattajiin, perussuomalaiset suuntautuu voimakkaammin kohti kansallista identiteettiä, ja esimerkiksi kokoomus puolestaan suhtautuu myönteisemmin kansainvälistymiskehitykseen.

Perinteisesti ajatellaan, että johtajat ja ylemmät toimihenkilöt suuntautuvat oikeistolaisemmin kuin duunarit.

Jos tarkastellaan suhdetta talouden vapauteen vasemmistoliiton, Sdp:n ja vihreiden kannattajien keskuudessa, johtajat ja ylemmät toimihenkilöt ovat kuitenkin nyt julkistetun tutkimuksen mukaan enemmän vasemmalla kuin samojen puolueiden työntekijä-äänestäjät.

”Tiukimmin korkean verotuksen ja laajojen julkisten palveluiden valtiosta pitävät kiinni vasemmistoliittoa äänestävät ylemmät toimihenkilöt ja toimihenkilöt. Tulos kääntää päälaelleen perinteiset käsitykset ammattiluokan ja taloudellisten näkemysten välisestä yhteydestä”, tutkija Jussi Westinen kirjoittaa.

Myös yliopistokoulutuksen saaneet sijaitsevat keskiarvosta jonkin verran vasemmalle.

Ylipäätään käsitys siitä, mikä on vasemmistolaista ajattelua, on muuttunut. Esimerkiksi nuoret liittävät vanhempia ikäluokkia useammin myönteisen suhtautumisen maahanmuuttoon vasemmistolaisuuteen.

6 Äänten periytymisestä

Puoluekannatuksesta on tullut yksityisasia, jopa perheen sisällä.

Isän puoluekannan vaikutus näyttää olevan hieman vahvempi kuin äidin.

Oikeistolaiset äänet periytyvät vahvemmin kuin vasemmistolaiset. Tuloksessa kyse on ennen kaikkea kyse epäjatkuvuudesta aikaisemman kommunismin ja nykyisen punavihreyden välillä.

Niillä, jotka eivät tiedä isänsä puoluekantaa tai sitä ei ole, suosituin puolue oli perussuomalaiset.

7 Vaalipiirien yhdistämisestä

Kun Kymen ja Etelä-Savon vaalipiirit sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit yhdistettiin, selvä häviäjä oli Kymenlaakso. Vielä vuonna 2008 Kymenlaaksosta valittiin 8 kansanedustajaa, vuosi sitten keväällä enää 4.

Samaan aikaan uusissa vaalipiireissä kampanjointikulut nousivat 30–100 prosenttia, kun keskimäärin maassa nousu oli alle 10 prosenttia.

8 Vaalinuutisoinnista mediassa

Suuret välineet STT ja Helsingin Sanomat korostivat vaaliuutisoinnissaan 2015 ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä talouspolitiikkaa.

Dosentti, erikoistutkija Erkka Railon ja tohtorikoulutettava Sini Ruohosen tutkimus arvioi, että näistä kahdesta talouspolitiikalla oli suurempi vaikutus äänestyspäätöksiin.

Talouspolitiikkapainotuksen olisi voinut kuvitella hyödyttävän valtiovarainministeripuolueen istuvaa puheenjohtajaa.

Kuitenkin tutkimuksen mukaan juuri Sdp:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Antti Rinne jäi uutisissa heikompaan asemaan. Talouspolitiikkaa käsittelevissä uutisissa Sdp jäi suhteellisen vähäiselle näkyvyydelle. Pääministeripuolue kokoomus ja jopa oppositiopuolue keskusta saivat enemmän näkyvyyttä.

Tutkijat tulkitsevat, että Rinteelle ei missään vaiheessa muodostunut omistajuutta oman ministeriönsä asioihin. Heidän mukaan Sdp ja Rinne kärsivät jonkinlaisesta uskottavuusongelmasta talouspolitiikan julkisuudessa keväällä 2015. Myös valtiovarainministeriön sopeutusluvut asettivat ministeriön oman ministerin eli Antti Rinteen toistuvasti altavastaajan asemaan.

Tutkimuksen mukaan kokoomus hallitsi julkisuutta myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevissä STT:n uutisissa.

Tutkijoiden mukaan heidän analyysinsa osoittaa, että puolueet ovat eriarvoisessa asemassa politiikan julkisuudessa. Keskusta hyötyi asemastaan gallupsuosikkina, mikä toi näkyvyyttä. Kokoomus puolestaan sai nostetta pääministeripuolueasemasta. Sdp ja etenkin perussuomalaiset jäivät heikommalle näkyvyydelle.

Kuitenkin perussuomalaiset onnistuivat luomaan elävän yhteyden äänestäjiinsä esimerkiksi Facebookin kautta.

9 Sosiaalisesta mediasta

Ehdokkaiden osalta murros tapahtui jo vuoden 2011 vaaleissa, jolloin sosiaalista mediaa alettiin enemmän käyttää hyödyksi.

Vuoden 2015 vaaleissa ehdokkaista yli 70 prosenttia käytti kampanjoinnissa Facebookia, noin 60 prosentti hyödynsi verkkosivuja ja noin puolet Twitteriä. Blogi oli lähes 60 prosentilla, mutta Instagramia käytti vain hieman useampi joka kymmenes ehdokas. Luvut käyvät ilmi valtio-opin dosentti, akatemiatutkija Kim Strandbergin työstä.

Naisehdokkaat käyttivät sosiaalista mediaa aktiivisemmin kuin miehet. Toisin kuin alkuvuosina, enää sosiaalinen media ei ole mikään nuorisoehdokkaiden juttu. Eniten sosiaalisen median aktiivista käyttöä näyttää selittävän ehdokkuus isossa puolueessa sekä kansanedustaja-asema. Sosiaalinen ja usein ilmainen media ei siis välttämättä näytä tasaavan resurssieroja pienten puolueiden tai tuntemattomampien ehdokkaiden hyväksi.

Ne jotka käyttivät verkkoa paljon, käyttivät aktiivisemmin myös perinteistä mediaa.

Äänestäjillä samanlaista murrosta ei näy. Sosiaalista mediaa tai muuta verkkoa käytetään maltillisesti, käyttöasteen nousu on ollut lievää. Alle kolmannes kansalaisista lukee vaaliuutisia verkosta, noin neljännes käyttää vaalikoneita, mutta Facebookia, Twitteriä, blogeja, Youtubea tai ehdokkaiden verkkosivuja seurataan vaalimielessä vain vähän. Vaaleja ei juuri seurata verkosta, jos kansalaisella itsellään ei ole entuudestaan kiinnostusta politiikkaan tai taipumusta yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen.

10 Twitteristä

Twitter on tutkituimpia sosiaalisen median palveluita. Niinpä sitä tutkittiin myös suuressa vaalitutkimuksessa.

Kuitenkin sillä on vain vähäinen rooli kansalaisten poliittisessa viestinnässä. Vaikka näkemykset Twitterissä ovat hyvin rajatulta joukolta, tutkimuksen mukaan toimittajat mielellään nostavat tviittejä esiin esimerkkinä julkisesta mielipiteestä.

Vaikka Twitteriä pidetään demokraattisena ja sosiaalisena välineenä, kansainvälisen tutkimuksen mukaan ehdokkaat eivät käytä Twitteriä tai muitakaan sosiaalisen media välineitä kovin vuorovaikutteisesti. Keskustelun sijaan ne toimivat enemmin yksisuuntaisen massaviestinnnän alustoina.

Viime keväisessä suomalaistutkimuksessa havaittiin, että aktiivisimpia tviittaajia ovat vihreiden ja kokoomuksen ehdokkaat. Sen sijaan perussuomalaisten, Kd:n ja vasemmistoliiton ehdokkaat hyödynsivät Twitteriä vähän. Alueellisesti käyttäjiä oli vähiten Ahvenanmaan, Lapin ja Satakunnan vaalipiireistä.

”Ehdokkaiden julkaisemien twiittien määrän perusteella Twitter näyttäytyy lähinnä kokoomuksen ja vihreiden kilpakenttänä, jolla kamppaillaan suurten vaalipiirien äänistä”, viiden ihmisen yhteisessä tutkimusartikkelissa todetaan.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Eduskuntavaalit 2015
  • Eduskuntavaalit
  • Vaalit

Tilaa HS Politiikan uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi – Pysyt ajan tasalla kuntavaalien ja politiikan tärkeimmistä tapahtumista kerran viikossa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    2. 2

      Tohtori Tuulan ja tehdastyöntekijä Ritvan rakkaus oli monelle yllätys – ”Alemmassa sosiaaliluokassa ajatellaan, että herrat eivät pidä maailmaa käynnissä”

    3. 3

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    4. 4

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    5. 5

      Mika Häkkisen ja Ayrton Sennan yhteinen taival alkoi kunnon riidalla – eikä suomalainen huumori yhtään helpottanut tilannetta

    6. 6

      Harva tietää mitä tehdä, kun läheisen mieli järkkyy – ”Ei kannata sanoa, että kyllä se päivä vielä paistaa risukasaankin”

    7. 7

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    8. 8

      ”Tuhka- ja juutalaisasioiden ministeri” oli liikaa – Helsingin yliopiston ylioppilaskunta katkaisi opiskelija­yhdistyksen tuet

    9. 9

      Euroopan kovimmat reissaajat asuvat Suomessa – ”Opimme rakastamaan maita, joihin pääsee helposti”

    10. 10

      Helsingissä on huutava pula pienistä asunnoista – kuntavaali­ehdokkaat täysin eri mieltä ratkaisukeinoista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    2. 2

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    3. 3

      Harva tietää mitä tehdä, kun läheisen mieli järkkyy – ”Ei kannata sanoa, että kyllä se päivä vielä paistaa risukasaankin”

    4. 4

      ”Tuhka- ja juutalaisasioiden ministeri” oli liikaa – Helsingin yliopiston ylioppilaskunta katkaisi opiskelija­yhdistyksen tuet

    5. 5

      Poliisi varoittaa lapsia Venäjältä levinneestä ahdistavasta itsemurhapelistä – pelin osuutta itsemurhiin on myös epäilty

    6. 6

      Viisi kuollut ja 40 loukkaantunut terrori­hyökkäyksessä brittiparlamentin edustalla – hyökkääjä ajoi autolla ihmisten yli, tunkeutui parlamentin alueelle ja puukotti poliisin kuoliaaksi

    7. 7

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    8. 8

      Espoossa avattiin ruokakauppa, jossa ei ole yhtään myyjää – ”Oikeastaan tämä on kuin valtava automaatti”

    9. 9

      Tutkimus: Seksin jälkihehku liimaa pareja yhteen – vaikutuksen kesto on vakio

    10. 10

      Turkin Erdoğanin puheet kovenevat entisestään: ”Jos Eurooppa jatkaa tähän malliin, yhdenkään eurooppalaisen ei ole turvallista kävellä kaduilla”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    2. 2

      Lenkille lähtenyt helsinkiläisnainen huomasi itkevän autoilijan tien poskessa – kuljetti satamaan ja juoksi takaisin

    3. 3

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    4. 4

      Kela vaatii, että 6-vuotiaalle lapsenlapselle säästämäni rahat käytetään perheen elättämiseen

    5. 5

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    6. 6

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    7. 7

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    8. 8

      Sanna Stellanin talo paljastui homepommiksi – Vakuutus ei korvaa totaalisesta remontista senttiäkään

    9. 9

      Instagramin seuratuin ihminen poisti Instagramin puhelimestaan eikä halua enää seurata sitä, koska väsyi turhia asioita tursuavaan someen

    10. 10

      Some villiintyi Angela Merkelin Trump-ilmeistä, esittelyssä johtajien supertapaamisen suosikkimeemit

    11. Näytä lisää