Valikko
Politiikka    |   HS-analyysi

Voiko äänestysvilkkauteen vaikuttaa? – Ainakin puolueiden kannattaisi näyttää väriä

Mitä poliitikot ja toimittajat voisivat tehdä, jotta ihmiset voisivat ymmärtää politiikkaa paremmin, kysyy HS:n politiikan toimituksen esimies Piia Elonen.

Runsas viikko sitten perjantaina julkistettiin suurtutkimus vaaleista. Tutkimusohjelma on jatkunut jo 15 vuotta, ja HS uutisoi näyttävästi tuoreimmista tutkimustuloksista (HS 16.7.).

Tutkimuksessa katsottiin tietysti taaksepäin, eduskuntavaaleihin keväällä 2015.

Tutkimuksesta jäi kuitenkin ajatuksia, jotka voi ottaa mukaansa myös loppuvaalikaudeksi, tuleviksi kolmeksi vuodeksi.

Kaksi tutkimuksen 21 luvusta käsitteli erityisesti äänestysaktiivisuutta. Viime eduskuntavaaleissa yli miljoona suomalaisista jätti käyttämättä oikeutensa äänestää.

Tutkimuksessa pohdittiin syitä sille, miksi ihmiset eivät äänestä. Yleisin selityshän tuntuu olevan, että ihmiset ovat vain jotenkin laiskoja ja tyhmiä. On oma vika, jos ei kiinnosta äänestää.

Myös tutkimuksen mukaan ihmiseen itseensä liittyvät syyt selittävät vahvasti, äänestääkö ihminen vai ei. Esimerkiksi koulutus ja tulojen määrä vaikuttavat, ei niinkään laiskuus. Myös sillä on väliä, millaisten ihmisten kanssa on kasvanut: onko mukaan tarttunut intoa äänestää, tietoa yhteiskunnasta, kiinnostusta politiikkaan.

Kuitenkin myös laajemmin yhteiskuntaan liittyvät syyt selittävät sitä, miksi niin iso osa suomalaisista ei halua vaikuttaa omiin asioihinsa vaalien kautta.

Jotta ihmisen kannattaa äänestää, hänellä täytyy olla käsitys siitä, että hänen äänellään on myös jokin merkitys, että se vaikuttaa johonkin.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät pidä itseään kovin pätevinä politiikan tuntijoina. Vain kolmannes ymmärtää omasta mielestään hyvin politiikkaa. Hieman isompi osuus uskoo voivansa vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon.

Ensimmäisen asian suhteen tunnen piston sydämessäni. Selvästikään toimittajat eivät puurra tarpeeksi selittääkseen politiikkaa ymmärrettävästi. Jälkimmäisen kohdan kohdalla poliitikkojen on syytä mennä itseensä.

Kansainvälisesti vertaillen suomalaisten ymmärrys politiikasta on erityisen heikkoa. Suomalaiset kokevat itsensä tietämättömämmiksi kuin useimpien muiden Euroopan maiden kansalaiset. Lauri Karvosen parin vuoden takaisten tutkimusten mukaan vain Kreikassa, Unkarissa, Ukrainassa ja Turkissa ihmiset kokevat ymmärtävänsä politiikkaa huonommin kuin suomalaiset.

Tämä ei tarkoita, että suomalaiset olisivat jotenkin muita tyhmempiä. Mahdollisen äänestäjän ei vain ole ihan helppo löytää arvojaan ja näkemyksiään vastaavaa puoluetta Suomen järjestelmässä, jossa puolueita ja ehdokkaita on useita.

Tilannetta ei helpota suomalainen tapa muodostaa todella laveita – jopa kuuden puolueen – hallituspohjia.

Vai kuvitteleeko joku, että kaikki keskustaa vaalivoittoon äänestäneet halusivat hallitukseen kokoomuksen? Moni haaveili demareiden kanssa muodostettavasta punamullasta. Halusivatko EU-myönteiset kokoomusäänestäjät hallituksen kakkospuolueeksi perussuomalaiset? Tai toisin päin?

Viisi vuotta sitten äänestäjä sai jopa vielä vähemmän sitä mitä tilasi: kokoomusäänestäjät hallitukseen sekä Sdp:n että vasemmistoliiton, ja vasemmistolaiset äänestäjät puolestaan pääministeripuolueeksi kokoomuksen ja kylkeen vielä Rkp:n.

Puolueet ovat ennen vaaleja olleet haluttomia kertomaan, kenen kanssa ne aikovat hallitusyhteistyötä tehdä. Usein vaitonaisia on oltu siitäkin, millaista hallituspolitiikkaa puolue on valmis tekemään. Vaaliohjelmat jäävät usein ympäripyöreiksi ja liiallista konkretiaan tai yksityiskohtiin menemistä varotaan.

Tuoreen vaalitutkimuksen mukaan äänestysprosentti on jopa huikeat yli 30 prosenttiyksikköä suurempi heillä, jotka kokevat äänestämisen olevan tehokas vaikutuskeino – verrattuna heihin, jotka ovat väitteen kanssa jokseenkin tai täysin eri mieltä.

Tämä on toimittajien ja poliitikkojen syytä pitää mielessä. Ei kai voi olla kenenkään etu antaa kansalaiselle kuvaa, ettei hänen äänellään ole väliä. Että hallituksen politiikka saattaa olla ihan mitä sattuu eikä sillä ole kau­heasti yhteyttä siihen, mitä vaalikampanjan aikana on sanottu.

Erityisen kiinnostavia ovat tutkimuksen havainnot heistä, jotka jättivät äänestämättä. Äänestämättä jättäneiden tietotaso ei itse asiassa ole erityisen heikko, mutta politiikka tuntuu heistä hankalalta ymmärtää, eivätkä he koe voivansa siihen vaikuttaa – eikä se heitä kiinnostakaan.

Tutkijat Lauri Rapeli ja Sami Borg tulkitsevat tämän kertovan vahvasta ulkopuolisuuden tunteesta.

Edustuksellisessa demokra­tiassa tietysti käykin helposti niin niin, että poliitikot miettivät niiden toiveita ja etua, joiden he tietävät äänestävän: siis hyvin koulutettujen, hyväosaisten ja -tuloisten sekä iäkkäämpien suomalaisten. Jos esimerkiksi asumistukea on paineita leikata, mutta kotitalousvähennystä on laajennettu useaan otteeseen, voiko sillä olla yhteyttä siihen, että asunnon omistavat äänestävät useammin kuin vuokralla asuvat?

Erityisen vähän omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa uskovat perussuomalaisten äänestäjät. Valitettavasti puolueen hallitustaival ei ole toiminut vastaväitteenä näille uskomuksille.

Äänestämällä perussuomalaisia sai Kreikan tukipaketin, turvapaikanhakijatulvan ja duunarin elämää kurjistavia lakiehdotuksia. Jonkinlainen realismi kevään 2015 vaalikeskusteluissa olisi voinut helpottaa tätä ristiriitaa. Se olisi toki voinut vähentää äänisaalista, mutta helpottaa nykyisen hallituspolitiikan selittämistä.

Kun ennen vaaleja sanotaan, että Kreikan piikki on kiinni, ja sitten hallituksessa kuitataan oliivipuun alle uusi lainapaketti, se ei perussuomalaisia äänestäneen kannalta ole kovin kannustavaa. Tai miksi Juha Sipilä keskittyi lupaamaan ministerimäärän vähentämistä, muttei puhunut ennen vaaleja mitään siitä, että hallituksessa keskusta on valmis leikkaamaan lomia, sairausajan palkkaa ja lomarahoja.

Ylipäätään puolueiden kannattaisi näyttää enemmän väriä. Keskittyä yksimielisyyden sijaan korostamaan sitä, mistä ovat eri mieltä. Korostamaan ideologisia erojaan. Puhumaan keskeneräisistä asioista.

Tämä pätee myös vaalien välillä ja hallituksen sisällä. Hallituspuolueet voisivat kertoa myös siitä, mistä ovat hallituksessa olleet eri mieltä, ja minkä puolueen vaatimuksesta tietyt päätökset on tehty ja toiset taas jätetty tekemättä.

Silloin kansalainen hahmottaisi paremmin, että puolueissa todella on eroja. Äänellä on väliä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Eduskuntavaalit 2015
  • Eduskuntavaalit
  • Vaalit

Tilaa HS Politiikan uutiskirje ilmaiseksi sähköpostiisi – Pysyt ajan tasalla kuntavaalien ja politiikan tärkeimmistä tapahtumista kerran viikossa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    2. 2

      Rekkojen ulosajot ovat päivittäinen ongelma valtatiellä 21 – Taksikuski: ”Tie on aivan katastrofaalinen, aina joku auto penkkaan pyllähtäneenä”

    3. 3

      Kalliolaiskaksion hinnalla ostaisi Tallinnasta lukaalin, Lontoosta rahalla ei saisi yksiötäkään – HS vertaili, mitä saa 250 000 eurolla viiden eurooppalaisen pääkaupungin ”Kalliosta”

    4. 4

      Tampereella myydään marmorista miljoonataloa, jota on tirkistelty hakupalveluissa jo satatuhatta kertaa – HS kävi katsomassa Kruunukalusteen perustajien elämäntyötä

    5. 5

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    6. 6

      Alko harppaa ajassa taaksepäin Töölössä – pullot pyydettävä syksystä lähtien myyjien selän takaa palvelutiskiltä

    7. 7

      Suomi on kaukana tasa-arvosta, sanoo tutkija – ”Rakenteellisia esteitä on vaikea nähdä, jos niitä ei itse kohtaa”

    8. 8

      Tuuli kääntyy Euroopassa

    9. 9

      Kellojen siirto johtuu uusiseelantilaisesta postimiehestä, joka rakasti perhosia

    10. 10

      ”Tilanne on osittain lähtenyt lapasesta Helsingin kouluissa” – Lisää kuria kouluihin, vaativat oikean laidan ehdokkaat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    2. 2

      Alko harppaa ajassa taaksepäin Töölössä – pullot pyydettävä syksystä lähtien myyjien selän takaa palvelutiskiltä

    3. 3

      Suomi on jo riittävän tasa-arvoinen, sanoo BMW:n ex-johtaja Mia Miettinen – ”Minulle ei ole koskaan ollut ongelma tehdä uraa ja samalla silittää mieheni paidat”

    4. 4

      USA:n oikeiston bluffi paljastui

    5. 5

      Tässäkö on Suomen vanhin käytössä oleva kännykkä? Mikkoset soittelevat 15 vuotta vanhalla oranssilla Nokialla – ja sen akku kestää viikon

    6. 6

      Tampereella myydään marmorista miljoonataloa, jota on tirkistelty hakupalveluissa jo satatuhatta kertaa – HS kävi katsomassa Kruunukalusteen perustajien elämäntyötä

    7. 7

      Lupsakka puolalaiskuvaaja tallensi kuviinsa koko savolaisen ihmiskirjon sylivauvasta keppikerjäläiseen – katso upeat kuvat yli sadan vuoden takaa

    8. 8

      HS Alman loppuunmyydyllä keikalla Lontoossa – ”Ilman BBC:tä olisin jossain Suomessa pelailemassa siskoni kanssa”

    9. 9

      Suomi on kaukana tasa-arvosta, sanoo tutkija – ”Rakenteellisia esteitä on vaikea nähdä, jos niitä ei itse kohtaa”

    10. 10

      Tove Janssonin perilliset lähettivät korvaus­vaatimuksen Image-lehdelle Tom of Finland -henkisten muumien käyttämisestä – päätoimittaja toivoo sopua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    4. 4

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    5. 5

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    6. 6

      Lenkille lähtenyt helsinkiläisnainen huomasi itkevän autoilijan tien poskessa – kuljetti satamaan ja juoksi takaisin

    7. 7

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    8. 8

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    9. 9

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    10. 10

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    11. Näytä lisää