Politiikka

Mitä hallituksen sote-ratkaisu merkitsee? Neljä asiantuntijaa vastasi kahdeksaan kysymykseen

Säästötavoite on asiantuntijoiden mukaan tiukka ja järjestelmä monimutkainen.

Hallitus sai keskiviikkona valmiiksi lakiluonnokset siitä, miten asiakkaat voivat valita sosiaali- ja terveyspalveluja, kun sote-uudistus astuu vihdoin voimaan vuonna 2019.

Helsingin Sanomat esitti kahdeksan kysymystä neljälle sote-asiantuntijalle.

He ovat professorit Jussi Huttunen ja Martti Kekomäki, johtaja Antti Kivelä Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta Sitrasta ja johtaja Markku Pekurinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Kysymykset ja vastaukset:
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

1. Onko tavoite pienentää menojen kasvua kolmen miljardin euron edestä realistinen, jos palveluiden parantuessa myös niiden käyttö lisääntyy?

Huttunen: ”Säästötavoite ei ole realistinen. Uskallan sanoa varmasti, että tällä järjestelmällä ei päästä lähellekään tavoitetta.”

”Mikäli kustannuksia halutaan vähentää, se joudutaan tekemään palveluja heikentämällä. Hallintomallista tuli paljon mutkikkaampi kuin oli alun perin tarkoitus, ja yhteistyö palvelujen tuottajien välillä vaikeutuu.”

Kekomäki: ”En usko, että säästöihin päästään. Tavoite on epärealistinen, koska hallitus on kaikonnut muutamista periaatteista.”

”Otetaan esimerkiksi kilpailutus. Se estää tulevien toimijoiden välillä sellaisen yhteistyön, joka olisi tuonut kokonaisuutena säästöjä.”

”Julkisen puolen toimijoilla varmaan olisi yhteistyöhalua, mutta ei niillä, joilla tavoite on rahan tekeminen. Voittajia ovat juristit ja mielikuvamarkkinoijat, jotka haalivat terveimmät ihmiset vakuutuspooleihin.”

Kivelä: ”Vaikea sanoa, tehostuuko toiminta toivotulla tavalla. Nythän on saatu vasta raamit, jotka ovat kohtalaisen hyvät. Voi olla, että kustannukset kasvavat, mutta voi myös olla, että tavoite toteutuu, jos toimeenpanossa onnistutaan.”

Pekurinen: ”Tavoite on tavattoman tiukka, kun järjestelmästä tulee monimutkainen. Maakunnan on vaikea ohjata ja hallita kokonaisuutta.”

2. Rahoituksesta neljä viidesosaa tulee kiinteänä summana asukkaiden mukaan. Miten varmistetaan, että sote-keskukset eivät valikoi asiakkaitaan?

Huttunen: ”Tämä on yksi kriittisimpiä ja tärkeimpiä kysymyksiä uudistuksessa, mutta vielä emme tiedä pystytäänkö valikointi estämään.”

”Se riippuu jatkotyöstä, ja tältä osin asia on kesken. Alun pitäen on haluttu varmistaa, että tulevat toimijat eivät pysty valikoimaan, alihoitamaan tai siirtämään ei-toivottuja potilailta muualle.”

Kekomäki: ”Valikointi voidaan yrittää estää kieltämällä syrjimästä ketään, mutta kielto ei välttämättä ole toimiva.”

”Valikointi voi alkaa jo työterveyshuollon piiristä. Siellä ovat ne terveimmät asiakkaat, joita kansainvälisten pääomasijoittajien yhtiöt alkavat hakea itselleen.”

Kivelä: ”Maakuntajärjestäjällä täytyy olla aito yhteys asiakkaisiin yli palveluntuottajien.

”Jos saadaan palautetta, että tuottaja hyljeksii joitakin asiakasryhmiä, se pitää poistaa rekisteristä. Pitää olla myös riittävän kovia sanktioita.”

Pekurinen: ”Periaatteessa valikoinnin ei pitäisi olla mahdollista. Ihmisethän ilmoittautuvat sote-keskukseen valtakunnallisen valinnanvapauden tiedonhallintapalvelun kautta.”

3. Onko vaarana, että huonosti voiville alueille syntyy vain julkisia sote-keskuksia?

Huttunen: ”Vaara on olemassa, ja hallitus myöntää sen itsekin. On selvää, että yksityisellä sektorilla ei ole suurta mielenkiintoa pieniä paikkakuntia ja haja-asutusalueita kohtaan.”

”Tämä on toinen merkittävä kysymys, kun uudistusta ryhdytään panemaan toimeen.”

Kekomäki: ”Ei se ole mikään vaara, jos julkiset palvelut toimivat hyvin, kuten meillä on.”

”Kansainvälisten selvitysten mukaan Suomi on kärjessä, kun mitataan hyvinvointivaroilla tuotettua arvoa, mutta tuo arvo jakautuu hyvin epätasa-arvoisesti, epätasaisemmin kuin muissa Euroopan maissa tai Yhdysvalloissa.”

Kivelä: ”Vuodenvaihteessa viidellä alueella alkavat kokeilut tuovat tietoa siitä, syntyykö palveluntarjoajia myös pienille alueille. Esimerkiksi Ylä-Savossa näyttää, että myös Kiuruvedelle olisi niitä syntymässä.”

”Voi olla myös monimuotoisia, esimerkiksi liikkuvia tai kauppojen yhteyteen perustettavia palveluita. Myös maakunnan antamalla hinnoittelulla voidaan siihen vaikuttaa.”

Pekurinen: ”Harvaan asutuilla alueilla on vähemmän tarjontaa, koska siellä on vähemmän asukkaita. On mahdollista, että maakunnan yhtiö tuottaa siellä palvelut.”

4. Onko mallissa vaaraa ”ylihoidosta”, joka tulisi kalliiksi? Miten estetään, että potilaita ei hoideta liikaa laskuttamisen toivossa?

Huttunen: ”Tämä on myös avoinna olevia asioita ja tärkeä sellainen.”

”Ylihoidon mahdollisuus voidaan estää oikealla korvausjärjestelmällä, eli miten ja paljonko toimijoille maksetaan palveluista. Hallituksen papereista ei vielä käy selville miten tämä aiotaan tehdä.”

Kekomäki: ”Sanoisin, että alihoito on todellinen riski.”

”Se voi toteutua, jos ei ole tietojärjestelmää, jonka pohjalta ihmisiä voidaan kohdella tasavertaisesti, eli että he saavat samantasoisen hoidon riippumatta olosuhteista, kuten varallisuudesta, asuinpaikasta ja niin edelleen.”

Kivelä: ”Onhan se riski, mutta maakuntajärjestäjän velvollisuus on seurata, jos ruvetaan laskuttamaan liikaa.”

Pekurinen: ”Sote-keskuksethan saavat valtaosan tuloistaan asukasmääriin ja esimerkiksi heidän ikäänsä perustuvan kiinteän korvauksen perusteella eli se ei riipu tuotettavien palveluiden määrästä, joten ylihoidon riski on pieni.”

5. Millainen on pienten palveluntuottajien rooli uudessa järjestelmässä? Suosiiko se suuria palveluntuottajia?

Huttunen: ”Suunta näkyy olevan, että pyritään isoihin hoitokeskuksiin, mikä suosii isoja toimijoita. Hyvin resursoidut, isot keskukset voivat olla hyvä asia potilaille, mutta eivät pienille yrityksille.”

Kekomäki: ”Tavoitteeksi laitettiin, että pienille toimijoille järjestyisi elintilaa, mutta ei se onnistu täällä sen paremmin kuin missään muuallakaan.”

”Suurista tulee suurempia. Juurihan meilläkin Diacor ostettiin pois markkinoilta. Muille käy samalla lailla.”

Kivelä: ”Ei voida kategorisesti sanoa, etteivät pienet tuottajat pärjäisi. Eihän verkostomaista toimintaa kielletä.”

Pekurinen: ”Ilman muuta järjestelmä suosii suuria, sillä sote-keskuksen palveluiden tarjonta on aika laaja.”

6. Milloin uudistuksen ensimmäiset vaikutukset näkyvät tavallisille ihmisille ja miten?

Huttunen: ”Uudistus alkaa näkyä vuoden 2019 alusta. Muutos on niin suuri, että aluksi voi tulla runsaasti kielteisiä kokemuksia. Muutoskautta voi kestää parikin vuotta.”

Kekomäki: ”Jos toimitaan oikein, ei tavallinen asiakas välttämättä koe mitään negatiivista. Pitkälle on kyse siitä, että ryhtyvätkö maakunnat kohentamaan julkista terveydenhoitoa lisäämällä lääkärikuntansa määrää.”

”Kymmenen viime vuoden aikana julkisen perusterveydenhuollon lääkärit ovat vähentyneet noin viisi prosenttia. Yksityisellä puolella ja työterveyshuollossa kasvua on ollut 60 prosenttia.”

Kivelä: ”Kyllä viidellä kokeilualueella ja muuallakin vaikutukset alkavat näkyä jo ennen vuotta 2019, kun palvelutuottajat alkavat lähestyä asiakkaita ja parantaa palveluita.”

Pekurinen: ”Se riippuu siitä, millä aikataululla maakunnat päättävät käynnistää valinnanvapauden; siinähän on kahden vuoden siirtymäaika. Mutta kyllä vaikutukset näkyvät vuosina 2019–2020.”

7. Millaista valinnanvaraa ihmisille käytännössä tulee ja miten valinnat ovat rajattuja?

Huttunen: ”Valinnan mahdollisuus on Suomessa jo nytkin kansainvälisesti vertaillen hyvä, mutta uudistus laajentaa sitä edelleen. Kun potilas on tehnyt valintansa, siihen pitää sitoutua vuodeksi.”

Kekomäki: ”Valinnanvaraa löytyy varmasti hoitopaikan valinnassa, kuten tähänkin saakka. Mutta pitää huomata, että valita voi jatkossakin vain hoitopaikan, ei lääkäriä. Mikään ei muutu tässä mielessä.”

Kivelä: ”Sote-keskuksen saa valita kerran vuodessa, ja perustellusta syystä sen voi vaihtaa useamminkin. Mutta tapahtuuko se aina vuodenvaihteessa, jolloin tulisi hirveä hässäkkä?”

”Tosi iso asia on, että voi valita oman palveluiden tuottajan, jolloin voidaan päästä pitempiin henkilökohtaisiin hoitosuhteisiin. Tässä mallissahan pääsee valitsemaan lähes kaikkia hoitoja syöpähoitoja myöten.”

Pekurinen: ”Valinnanmahdollisuuksia tulee paljon. Ensinnäkin on perustason suoravalinta sote-keskuksessa, joka voi olla maakunnan yhtiö, yksityinen yrittäjä tai järjestö. Sitten voi valita maakunnan liikelaitoksessa erityistason palveluita.”

8. Mitä ovat asiakassetelit ja maksusetelit?

Huttunen: ”Setelit ovat hyvä asia, jos niitä käytetään oikein. Niihin sisältyy myös riski kustannusten lisääntymisestä, jos pelisäännöistä ei tehdä selkeitä.”

Kekomäki: ”Setelit voivat olla hyvä asia, kun niitä käytetään oikein. Esimerkiksi tekonivelleikkauksissa hoidon määrää maksaja, ei tuottaja. Sitten tarvitaan työlle kaiken kattava hinta ja pitkä takuu, jonka ajan toimet tehdään samaan hintaan.”

Kivelä: ”Ne ovat palvelusetelin eri muotoja, joita kansalaisille tarjotaan hoitoprosessin eri vaiheissa.”

”Ne on sidottu tiettyihin toimenpiteisiin, kun taas ikäihmisiä ja vammaisia varten tulee oma henkilökohtainen vuotuinen budjetti.”

Pekurinen: ”Maksusetelin saa sote-keskuksessa esimerkiksi fysioterapiaa varten ja asiakassetelin saa maakunnan liikelaitoksesta vaikka kaihileikkausta varten.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Sote-uudistus
  • Hallitus
  • Terveydenhoito

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    2. 2

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    3. 3

      Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

    4. 4

      Kuvia Suomesta 21: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    5. 5

      Yritykset maksoivat HOK-Elannon ex-kiinteistöjohtajan perheen hevosharrastuksen kuluja lähes 800 000 euroa – Syytetty: ”Tavanomaista ja hyväksyttyä huippu-urheilun sponsorointia”

    6. 6

      Jopa miljardi kiloa viljaa uhkaa jäädä korjaamatta – Kallistuuko ruoka? Pitääkö viljaa tuoda ulkomailta? Mikä pelastaisi sadon?

    7. 7

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    8. 8

      Tamperelainen tanssinopettaja teki historiaa MM-tatamilla: ”Tiesin, miten pitkäksi aikaa saa mielihyvää, kun onnistuu tällaisessa paikassa”

    9. 9

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    10. 10

      Sähkö­polkupyörä säästää ympäristöä ja sen yleistymistä kannattaa tukea – kuten Ruotsi päätti tehdä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    3. 3

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    4. 4

      Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

    5. 5

      ”Olga” tarjosi kaksiota Helsingin Sörnäisistä 500 eurolla kuussa – Näin tehdään vuokra-asuntohuijaus

    6. 6

      Vihreiden nousukiito hiipui: puolue putosi HS-gallupissa kolmanneksi – perussuomalaisten kannatus jatkaa kasvuaan

    7. 7

      Meidän kaikkien kannattaisi seurata reissuillamme tarkemmin, mitä riksakuskit älypuhelimillaan tekevät

    8. 8

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    9. 9

      Huippulääkäri Sakari Orava kertoo meheviä tarinoita urheilutähtien maailmasta: Beckhamit popsivat pizzaa, toiset huusivat mamma miaa ja suihkuhuone vilisi torakoita

    10. 10

      Helsinki aikoo vaikeuttaa Tuusulanväylän ruuhkasumpussa autoilua entisestään – ”Kauhealta se kuulostaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    4. 4

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    7. 7

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    10. 10

      Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

    11. Näytä lisää