Politiikka

HS kertoo 20+1 hyvää syytä, miksi äänestää kuntavaaleissa – ”Loppujen lopuksi on vähän hyviä syitä, miksi kannattaa jättää äänestämättä”

Huhtikuun kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa tänään keskiviikkona.

Huhtikuun 9. päivänä pidettävien kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa tänään keskiviikkona ja jatkuu 4. huhtikuuta asti.

Vaaleissa valitaan kuntiin neljäksi vuodeksi valtuuston jäsenet ja varajäsenet. Koko maassa on asetettu yli 33 000 kuntavaaliehdokasta, joista valtuutettuja valitaan yhteensä 8 999. He aloittavat luottamustehtävässään 1. kesäkuuta.

Kenenkään paikka ei ole varma, ennen kuin heitä on äänestetty. HS kokosi 21 syytä, miksi kannattaa äänestää – vaaleissa ylipäätään ja kuntavaaleissa erityisesti. Kirjoitukseen on haastateltu taustaksi Johanna Suurpäätä oikeusministeriöstä, Eero Rämöä Allianssi ry:stä ja Ville Pitkästä Ajatuspaja e2:sta.

Miksi pitäisi äänestää?

1 Äänestäminen on kansalaisoikeus, jota usein pidetään myös kansalaisvelvollisuutena.

Johanna Suurpää, oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön johtaja: ”Painottaisin oikeutta enemmän kuin velvollisuutta. Suomessa ei ole äänestyspakkoa kuten esimerkiksi Belgiassa.”

2 Ihmisen pitää äänestää jo pelkästään periaatteesta. Se on osoitus siitä, että uskoo kansainvaltaiseen demokratiaan ja puolustaa sitä. Korkea äänestysprosentti on arvo sinänsä, tunnustus demokratialle.

3 Äänestäminen on yksi keino vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen.

4 Kaikkien pitää äänestää, jotta mikään yksittäinen äänestäjäryhmä ei saisi suhteessa liian isoa valtaa.

Eero Rämö, Allianssin eli nuorisojärjestöjen yhteisjärjestön puheenjohtaja:

”Viime kuntavaaleissa 30 prosenttia alle 30-vuotiaista äänesti. Jos mikään muu ei motivoi, niin kannattaa katsoa ehdokaslistaa ja miettiä, ketä et ainakaan haluaisi päättämään asioistasi. Sen kautta huomaa, että nyt minun on pakko valita täältä joku parempi.”

5 Äänestämällä saa oikeuden urputtaa seuraavat neljä vuotta poliittisista päätöksistä, jos on edes yrittänyt vaikuttaa.

6 Jos ei äänestä, antaa äänioikeutensa jollekin toiselle.

Johanna Suurpää: ”Kaikki ryhmät eivät äänestä meillä tasaisesti, ja jos kehitys jatkuu, se saattaa vääristää demokratiaa. Vähemmän äänestäviä ryhmiä ovat heikommin toimeentulevat, nuoret, maahanmuuttajataustaiset. Erityisen hyvin äänestävät hyvin toimeentulevat ja suuriin ikäluokkiin kuuluvat.”

7 Äänestäminen on Suomessa teknisesti helppoa.

Jos ei tiedä, ehtiikö itse vaalipäivänä äänestää, voi äänestää ennakkoon. Ohjeita siihen löytyy ohessa.

Varsinaisena vaalipäivänä voi äänestää vain siinä kunnassa ja sillä äänestyspaikalla, joka on merkitty postissa tulleeseen ilmoituskorttiin. Jokin henkilötodistus pitää ottaa mukaan. Paikan päällä neuvotaan, missä järjestyksessä edetään, ja ehdokaslistat numeroineen löytyvät äänestyskopin seinältä.

8 Äänestää voi siitä ilosta, että Suomessa on äänioikeus ja vapaat vaalit.

Brittiläisen The Economist-lehden tutkimusyksikön EIU:n mukaan maailmassa oli vuonna 2016 vain 19 maata, jotka voidaan laskea ”täysiksi demokratioiksi”. Suomi kuului joukkoon. Mittareina ovat muun muassa vaalijärjestelmä, poliittinen osallistuminen ja kansalaisoikeuksien toteutuminen.

9 Äänestäminen ei vaadi syvää asiantuntemusta politiikasta, riittää kun ottaa vähän selvää puolueesta ja ehdokkaasta.

Helsingin Sanomilla ja monilla muilla medioilla on vaalikoneita, joiden avulla voi vertailla ehdokkaita ja heidän mielipiteitään.

10 Äänestämällä voi protestoida tehokkaammin kuin olemalla äänestämättä.

11 Äänestää pitää siksi, että yhdelläkin äänellä on väliä, kun tuloksia lasketaan.

Vaalitulokset ovat usein täpäriä. Ei kannata ajatella, että oma ehdokas on varma läpimenijä.

12 Äänestämällä saa hyvän keinon lähestyä valitsemaasi poliitikkoa, jos aihetta ilmenee: ”Hei, olen äänestäjäsi ja…”

13 Äänestää pitää siksi, että päättäjät tarvitsevat kansalta kunnon valtuutuksen tehdä vaikeitakin päätöksiä isojen muutosten yhteiskunnassa.

Ville Pitkänen, demokratiatutkija Ajatuspaja e2:ssa: ”Meidän järjestelmäämme sisältyy ajatus, että verrattain suuri osa käyttäisi oikeuttaan äänestää. Tarkka raja on määrittelykysymys, mutta jos äänestysprosentti laskee esimerkiksi alle 50:n, voi pohtia, kuinka edustava systeemi on.”

14 Äänestää pitää siksi, että politiikka ei ole luonnonilmiö vaan ihmisten toimintaa, jonka laatu riippuu siitä, ketkä on äänestetty valtaan.

15 Äänestää pitää siksi, että Suomessa on edustuksellinen demokratia, joka perustuu äänestämiseen, eikä parempaakaan järjestelmää ole vielä kehitetty.

Ville Pitkänen: ”Edustuksellisessa demokratiassa valitaan ihmisiä säännöllisin väliajoin tekemään päätöksiä. Vaali käydään joka tapauksessa ja valta jaetaan. Jokaisen on mietittävä, haluaako olla siinä prosessissa mukana.”

16 Inhoatko jotakin aatesuuntaa tai puoluetta? Jos jätät äänestämättä sen vastavoimaa, sitä helpompi inhokkisi on päästä valtaan.

17 Kuntavaaleissa pitää äänestää erityisesti siksi, että kunta päättää tavallisen ihmisen kannalta tärkeimmistä arjen asioista, kuten koulujen määristä, opetusryhmien koosta, kaupungin kaavoituksesta ja liikuntapaikoista.

18 Äänestää pitää, vaikka olisit kiinnostunut puolueiden ulkopuolisesta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Muutoksiin tarvitaan myös puolueita ja niiden ehdokkaita, koska he päättävät rahasta, esimerkiksi valtion ja kuntien veroista ja budjeteista.

19 Kuntavaaleissa on enemmän ehdokkaita kuin muissa vaaleissa. Hyvässä lykyssä tunnet jonkun ehdokkaan henkilökohtaisesti.

20 Äänestämisestä tulee hyvä mieli ja tuntee itsensä kunnon kansalaiseksi.

Ville Pitkänen: ”Kansalaisjärjestöjen ja yhden asian liikkeiden kautta voi vaikuttaa, mutta iso osa tärkeistä, arkeen vaikuttavista päätöksistä hoidetaan olemassa olevien instituutioiden kautta. Siellä valtakeskittymät viime kädessä ovat.”

+1 On loppujen lopuksi vähän hyviä syitä, miksi kannattaa jättää äänestämättä.

Pormestariasetelma näyttää nostavan helsinkiläisten äänestysintoa, Vantaalla äänestysprosentti voi jäädä todella alas

Kokoomuksen ja vihreiden tiukka kamppailu Helsingin suurimman puolueen asemasta näyttää nostavan helsinkiläisten äänestysinnon hieman edellisiä kuntavaaleja korkeammaksi. Asia selviää tuoreesta HS-gallupista.

Äänestysinnokkuutta mitattiin kysymällä, kuinka moni aikoo äänestää varmasti kuntavaaleissa. Maaliskuussa tehtyyn kyselyyn vastanneista helsinkiläisistä 72 prosenttia sanoi äänestävänsä varmasti näissä vaaleissa. Syksyllä 2012 vastaava luku oli 68 prosenttia.

Näin suuriin lukuihin ei todellisuudessa päästy, sillä Helsingin äänestysprosentti syksyn 2012 kuntavaaleissa oli 57,4 prosenttia. Jos kehitys on sama myös näissä vaaleissa, Helsingin äänestysprosentti on huhtikuun vaaleissa hieman yli 60 prosentin kieppeillä.

”Helsingissä pormestariasetelma voi olla sellainen tekijä, joka innostaa äänestämään. Vasta vaalipäivänä kuitenkin nähdään, saako se lopulta ihmiset uurnille”, arvioi kyselytutkimuksen tehneen Kantar TNS:n johtaja Sakari Nurmela.

Helsingin kaupunginvaltuusto valitsee kesäkuussa Helsingille ensimmäisen pormestarin. Tutustu pormestariehdokkaisiin ja heidän näkemyksiinsä HS:n pormestarikoneessa.

Äänestämisaikeita koskeva selvitettiin myös Espoossa ja Vantaalla. Vuonna 2012 Espoon ”varmojen äänestäjien” osuus oli 71 prosenttia. Lopullinen äänestysprosentti painui 59,3 prosenttiin.

Vantaalla 65 prosenttia vastaajista sanoi syksyllä 2012 käyvänsä varmasti äänestämässä, mutta lopulta äänestysprosentti valahti Suomen alhaisimmaksi eli 51 prosenttiin.

Miksi ihmiset sanovat äänestävänsä, jos eivät kuitenkaan niin tee?

Kyse on kansainvälisestä ilmiöstä, joka koskee niin vaaleja kuin monia muitakin kyselytutkimuksilla mitattavia ilmiöitä, selittää Åbo Akademin julkishallinnon akatemialehtori Sari Pikkala.

”Jos kysytään ihmisiltä ruokailutottumuksista, liikunnasta tai alkoholinkäytöstä, niin ihmisillä on taipumusta kaunistella vastauksiaan yleisesti hyväksyttävään suuntaan”, Pikkala sanoo.

”Äänestämiselläkin on vielä tällaista normiluonnetta. Kun oletetaan, että se on hyvää ja toivottavaa toimintaa, niin se tuppaa olemaan aina korkeampaa tällaisissa survey-tutkimuksissa kuin todellisuudessa.”

Kiinnostavaa ihmisten äänestysaikeita koskevien vastausten perusteella on, että Helsingin äänestysprosentti saattaa nousta näissä kuntavaaleissa Espoota korkeammaksi. Se olisi poikkeuksellista, sillä Espoon prosentti on ollut ainakin vuoden 1976 vaaleista Helsinkiä suurempi.

Helsinkiläisistä 72 prosenttia sanoo äänestävänsä nyt varmasti, kun Espoossa osuus on 67 prosenttia. Jos todellinen äänestysaktiivisuus laskee samassa suhteessa kuin viime vaaleissa, Helsingin äänestysprosentti nousee hieman yli 60 prosenttiin ja Espoossa laskee 55 prosentin tienoille.

Vantaalla vaarana on, että äänestysprosentti laskee alle 50 prosenttiin. Vantaalaisista 62 prosenttia sanoi maaliskuussa äänestävänsä huhtikuun vaaleissa varmasti. Jos todellisuudessa äänestävien osuus laskee samassa suhteessa viime kuntavaalien kanssa, mahdollista on, että Vantaan äänestysprosentti laskee noin 48 prosenttiin.

Äänestysprosentti on jäänyt Vantaalla viimeisen 40 vuoden aikana kuntavaaleissa vain kerran alle 50:n. Vuonna 2000 äänestysprosentti oli vain 45,6.

Åbo Akademin Pikkalan mielestä 50 prosentin äänestysaktiivisuudella saatu mandaatti on ohut.

”Surullista alhaisessa äänestysprosentissa on myös se, ettei se äänestämättömyys jakaudu tasaisesti vaan sillä on yhteyttä yleiseen yhteiskunnalliseen huono-osaisuuteen. Jos äänestämättömyys jakautuisi tasaisesti eri väestöryhmien kesken, niin se olisi pienempi paha”, hän sanoo.

Pikkalan mielestä medialla ja tutkijoilla on suuri rooli siinä, millaiseksi ihmisten vaaleja kohtaan osoittama mielenkiinto muuttuu.

”Jos vaalit kehystetään niin, että äänestysprosentti laskee alle 50 prosentin, niin hyvin äkkiä se muuttuu itseään toteuttavaksi ennusteeksi. Toivoisin vastuuta sekä tutkijakollegoilta että medialta, ettei sitä lähdetä etukäteen laskemaan”, hän sanoo.


59 ennakko­äänestyspaikkaa

Pääkaupunkiseudulla voi äänestää alla luetelluissa paikoissa. Tarkemmat aukioloajat ovat tarkistettavissa kaupunkien verkkosivuilta.

Helsinki

Arabianrannan kirjasto,
Hämeentie 135 A

Etelä-Haagan kirjasto,
Isonnevantie 16

Etu-Vallila, Posti,  Sturenkatu 21

Hakaniemi, Posti, Säästöpankinranta 2

Herttoniemi, Posti,  Linnanrakentajantie 4

Itäkeskuksen kirjasto, kulttuuri­keskus Stoa, Turunlinnantie 1

Itäkeskus, Posti,  Tallinnanaukio 6

Jakomäen kirjasto,
Jakomäenpolku

Kaupungintalo,
Pohjoisesplanadi 11–13

Kannelmäki, kauppakeskus Kaari, Kantelettarentie 1

Kasarmitori, Posti,  Kasarmikatu 19

Konala, kauppakeskus Ristikko,  Ajomiehentie 1

Kontulan kirjasto,  Ostostie 4

Laajasalon kirjasto,
Koulutanhua 2

Lauttasaaren kirjasto,
Pajalahdentie 10 a

Malmi, kauppakeskus Malmin Nova,  Ala-Malmintori 5

Maunulan kirjasto,
Maunula-talo, Metsäpurontie 4

Meri-Rastilan nuorisotalo Merirasti, Jaluspolku 3

Munkkivuori, Posti,  Raumantie 1

Myllypuron mediakirjasto, Myllypuron ostoskeskus,
Kiviparintie 2 J

Oulunkylän kirjasto,
Kylänvanhimmantie 27

Paloheinän kirjasto,
Paloheinäntie 22

Pasilan pääkirjasto (2. krs),
Kellosilta 9

Pihlajamäen nuorisotalo,
Moreenitie 2

Pitäjänmäen kirjasto,
Jousipolku 1

Pohjois-Haagan kirjasto,
Kaupintie 4

Postitalo, Posti,  Mannerheiminaukio 1 B

Punavuori, Posti,  Annankatu 8

Ruoholahti, kauppakeskus Ruoholahti,  Itämerenkatu 21-23

Suutarilan kirjasto,
Seulastentie 11

Tapulikaupungin kirjasto,
Ajurinaukio 5

Töölön kirjasto,
Topeliuksenkatu 6

Vallilan kirjasto, Päijänteentie 5

Viikin kirjasto,
infokeskus Korona, Viikinkaari 11

Vuosaaren kirjasto,
Vuotalo, Mosaiikkitori 2

Espoo

Matinkylän yhteispalvelupiste,

Ison Omenan palvelutori, Suomenlahdentie 1

Espoonlahden yhteispalvelupiste, kauppakeskus Lippulaiva 2. krs, Espoonlahdenkatu 4

Espoon keskuksen yhteispalvelu­piste, Espoontorin kauppakeskus 2. krs, Kamreerintie 3

Leppävaaran yhteispalvelupiste, Sellon kirjasto, Leppävaarankatu 9

Kalajärven yhteispalvelupiste, Ruskaniitty 4

Soukan palvelutalo,
Soukankaari 7

Viherlaakson kirjasto,
Viherlaaksontori

Aalto-yliopiston oppimiskeskus, Otaniementie 9

Kauklahden kirjasto, Hansakallio 2

Prisma Olari, Komeetankatu 2

Tapiola, Posti, kauppakeskus Heikintori,  Kauppamiehentie 1

Kauniainen

Kaupungintalo, Kauniaistentie 10

Vantaa

Hakunilan kirjasto, Kimokuja 5

Länsimäen kirjasto,
Suunnistajankuja 2

Tikkurilan Vantaa-info, Ratatie 11

Kansalaistoiminnan keskus Leinikki, Leinikkitie 22

Koivukylän kirjasto, Hakopolku 2

Monitoimikeskus Lumo,
Urpiaisentie 14

Kauppakeskus Jumbo,
Vantaanportinkatu 3

Helsinki-Vantaan lentoasema, Terminaali T2

Myyrmäkitalo, Kilterinraitti 6

Martinlaakson kirjasto,
Laajaniityntie 3

Pähkinärinteen palvelutalo, Kastanjakuja 1 A

Asukastila Rubiini, Rubiinikehä 2 B

Korjaus 29.3. klo 8.30: Lisätty Hakaniemen posti.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuntavaalit 2017
  • Äänestäminen
  • Helsinki
  • Espoo
  • Vantaa
  • Kauniainen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    2. 2

      Charlottesvillessä kokoontui satoja hampaisiin asti aseistautuneita natseja keskellä kirkasta päivää – ja Yhdysvaltain presidentti vähättelee asiaa

    3. 3

      ”Kuljettaja palkitsi asiakkaan mussuttamalla kirosanoja koko matkan” – Teemu Niemelä nostaa Helsingin taksien tökeröimmät töppäilyt laaturaportteihinsa

    4. 4

      Suomalaiset Barcelonassa: Metron välttelyä, kotiin jäämistä, poliiseja hiljaisilla kaduilla – ”Nyt se sitten tapahtui”

    5. 5

      Kukkakaaleja jätetään nyt peltoon mätänemään, vaikka sesonki on parhaimmillaan – viljelijälle sadon korjaaminen olisi tappiollista

    6. 6

      Otto-automaatit häädetään ABC-asemilta, Prismoista ja Alepoista, S-ryhmä tuo tilalle Nosto-automaatit – katso kartalta katoavat Otot

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Kuolleiden määrä nousi 14:ään – poliisi etsii 17-vuotiasta pääepäiltyä

    8. 8

      Lintilä: Koulujen loma-aikojen siirtämistä myöhemmäksi pitää harkita

    9. 9

      Olen törmännyt sovinismiin 68-vuotiaan elämäni jokaisessa vaiheessa – naisten pilkkaamisessa ei ole mitään hauskaa

    10. 10

      Väkivaltainen moottoripyöräjengi rantautui Suomeen vuoden alussa – nyt Satudarah MC on epäiltynä lukuisista törkeistä rikoksista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Kuolleiden määrä nousi 14:ään – poliisi etsii 17-vuotiasta pääepäiltyä

    2. 2

      Charlottesvillessä kokoontui satoja hampaisiin asti aseistautuneita natseja keskellä kirkasta päivää – ja Yhdysvaltain presidentti vähättelee asiaa

    3. 3

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    4. 4

      Lahtelainen Aino-Maija Makkula, 19, pelastui täpärästi pakettiauton alta Barcelonassa – ”Tuntui epätodelliselta”

    5. 5

      Tutkija tyrmää Pentti Linkolan ”todellisuuspakoiset” ajatukset: ”Niitä ovat viljelleet äärioikeistolaiset tai uskonnolliset fundamentalistit”

    6. 6

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    7. 7

      Otto-automaatit häädetään ABC-asemilta, Prismoista ja Alepoista, S-ryhmä tuo tilalle Nosto-automaatit – katso kartalta katoavat Otot

    8. 8

      Trumpin väkivalta­lausunnot ajoivat hänet nurkkaan – yritysjohtajat pakenevat presidentin ympäriltä, republikaanit moittivat ja hallintoa kuvataan ”halvaantuneeksi”

    9. 9

      Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi ja sitten matemaattisen kaavan mukaan

    10. 10

      Poliisi: Hengitysoireita aiheuttanut aine Mannerheimin­tiellä saattoi olla peräisin ruokapalosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    3. 3

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    4. 4

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Kuolleiden määrä nousi 14:ään – poliisi etsii 17-vuotiasta pääepäiltyä

    5. 5

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    6. 6

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    7. 7

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    8. 8

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    9. 9

      Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

    10. 10

      On yksinkertaisesti väärin olla rikas

    11. Näytä lisää