Politiikka

Miksi somekampanjointi muuttui tylsäksi ja vähemmän keskustelevaksi? Tältä näytti yksi päivä sosiaalisen median vaalikentillä

Sosiaalinen media on tullut olennaiseksi osaksi kaikkien puolueiden kampanjoita. Samalla se on muuttunut vähemmän keskustelevaksi.

Perjantaiaamuna lumi satoi sosiaalisen median vaalikentille.

Pääkaupunkiseutu oli yön aikana peittynyt lumeen, eikä sitä voinut olla huomaamatta kuntavaaliehdokkaiden päivityksistä. ”Räntää tulee, mutta tosi hyvin meni tulevan pormestari @annisinnemaki'n ja erään köyhyystutkijan esitettä”, päivitti vihreiden Maria Ohisalo.



Kokoomuslainen Panu Mäenpää puolestaan tamppasi lumeen ehdokasnumeronsa ja latasi kuvan Twitteriin ja Instagramiin. ”Sää tarjosi mahdollisuuden markkinointiin!” hän kirjoitti.



Internetin yhteisöpalvelut, etunenässä Facebook, ovat kuuluneet suomalaisten arkipäivään noin kymmenen vuotta. Samalla Suomessa on ehditty käymään jo useammat vaalit, joissa ehdokkaat ovat kampanjoineet paitsi toreilla, myös sosiaalisessa mediassa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Samalla kuitenkin somekampanjointi on muuttunut.

Aiemmin somepoliitikot olivat pitkien blogitekstien kirjoittajia ja yhteisönrakentajia. 2000-luvun alussa Osmo Soininvaara (vihr) ja Jussi Halla-aho (ps) loivat blogiensa ympärille keskustelevan yhteisön. Myöhemmin vihreät urbanistit rakensivat kannattajapohjansa Facebookissa ja nuori Eero Vainio järjesti pienen some-vallankumouksen Sdp:n puoluekokouksessa.

Somekampanjan saattoi tehdä nollabudjetilla, kun vain tiesi mitä teki.

Nyt sama ei enää onnistu, sanoo väitöskirjatutkija Mari Marttila Helsingin yliopistolta. Hän seuraa poliitikkojen sosiaalisen median käyttöä päivittäin.

Marttilan mukaan sosiaalisen median käyttö on ammattimaistunut ja siitä on tullut yksi kampanjointikanava muiden joukossa. Mukaan ovat tulleet viestintätoimistot ja muut ammattimaiset sisällöntuottajat.

Viimeistään vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ehdokkaat ja puolueet omaksuivat sosiaalisen median ilmaisutavat: toisaalta oli ilahduttavia meemejä, toisaalta ostettua mainontaa. Postauksista tuli vähemmän keskustelua ja enemmän markkinointia: ”digitaalisia flaijereita”, kuten Marttila sanoo.

Kuntavaaleissa kampanjoita toki käydään halvemmalla kuin valtakunnallisissa vaaleissa, mutta kärkiehdokkailla on kuitenkin selvästi apunaan ammattilaisia. Esimerkiksi ehdokasvideot ovat yleistyneet, sillä ne leviävät Facebookissa pelkkää tekstiä paremmin. Monesta videosta näkee, ettei niitä ole tehty kaveriavulla.

Eivät poliitikot perjantaina tietenkään ainoastaan lumesta puhuneet.

Aamulla erityisesti kokoomuslaiset iloitsivat Ylen uudesta gallupista, joka asetti puolueen niukkaan johtoon ohi Sdp:n. Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kokoomuksen Twitter-tileiltä linkki jaettiin samalla saatteella: ”Kyllä kansa tietää.”



Iltapäivällä vauhtia poliitikkoihin pani Etla, Elinkeinoelämän keskusliittoa lähellä oleva tutkimuslaitos, joka ehdotti selvitystä korkeakoulujen lukukausimaksuista. Asia söi tunneiksi hapen muilta poliittisilta keskusteluilta, ja vaikkei asiasta kuntavaaleissa päätetä, se liitettiin vaaleihin.

Esimerkiksi vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö julkaisi aiheesta Facebookissa pitkän kirjoituksen, joka päättyi kehotukseen: ” Kuntavaaleissa voit äänestämällä vihreitä antaa äänesi koulutukselle ja koulutuksen tasa-arvolle.” Postaus sai nopeasti toistasataa jakoa ja tuhansia reaktioita.

Toisen keskustelun pani liikkeelle sisäministeri Paula Risikko (kok), joka ehdotti, että kunnat voisivatkin pysyä palveluntuottajina soteuudistuksen jälkeen. Hallituskumppani keskustan riveistä kuului heti: ”Kuntavaaliehdokkaana sanon selkeästi ’ei’ tälle kokoomuksen ehdotukselle”, Petri Neittaanmäki twiittasi.

Tosin näistäkin aiheista keskustelua käytiin vain vähän: enemmän kyse oli vain siitä, että ehdokkaat lausuivat mielipiteensä. Keskustelu on paljolti siirtynyt pikaviestipalveluihin ja suljettuihin ryhmiin.

Sosiaalisen median kanavista Twitter saa usein paljon huomiota, mutta kannattajia etsivälle poliitikolle se on marginaalinen, sanoo Mari Marttila. Twitterissä viestinsä voi saada päättäjien ja toimittajien kuuluviin, mutta tavalliset äänestäjät tavoittaa parhaiten Facebookissa. Facebook-tili on joka toisella suomalaiselle, ja puolueet tietävät tämän.

Instagram ja videoon keskittyvä Snapchat puolestaan voivat olla tärkeitä niille, jotka tavoittelevat nuorta äänestäjäkuntaa, sanoo Marttila. Näissä kanavissa kuitenkin korostuu pitkäjänteinen työ, sillä viestin saa maksamatta leviämään vain seuraajilleen, toisin kuin Facebookissa ja Twitterissä.

Eri kanavissa toimii erityyppinen sisältö, mutta usein hyvää somesisältöä yhdistää yksi asia: huumori. Se on tosin riskialtista, sanoo Marttila: pitää pystyä välttämään se, että leimautuu pelkäksi vitsiksi.

Näissä kuntavaaleissa ei ole nähty yhtä iskeviä meemejä kuin eduskuntavaaleissa. Meemi on käyttäjien jakama usein vitsikäs kuva tai muu sisältö.

Facebookissa ilmiöksi on kuitenkin noussut ”Suomen karuimmat vaalikuvat”-ryhmä, jossa on yli kymmenentuhatta jäsentä. Perjantaina ryhmässä iloittiin muun muassa vaasalaisen piraattipuolueen ehdokkaan mainoksesta, jossa ehdotettiin Seinäjoen tuhoamista laserilla.

”Olen huomannut, että ehdokkaat tekevät ihan tahallaan kuvia, joilla pääsevät mukaan tähän hassutteluun”, Marttila sanoo.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    2. 2

      Uusittu Napakymppi oli juuri niin köppäinen kuin edeltäjänsäkin: Kaitsun tunnari, tärisevät treffailijat ja muut olennaiset ovat mukana edelleen – ja se on ihanaa

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    5. 5

      Nimikiista kuumenee! Opiskelijaporukka kaappasi Tampereen yliopiston englanninkielisen osoitteen – ehdottavat yliopiston nimeksi Tampereen ei-turkulaista yliopistoa

    6. 6

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    7. 7

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    8. 8

      Kielipetturiksi leimattu Ahvenanmaan edustaja Britt Lundberg: ”Ajoin läpi suomenkielisiä helpottavan kompromissin”

    9. 9

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    10. 10

      Suomalaisen yleisin ansio on 2 500 euroa – katso palkat ammateittain ja vertaa laskurilla omaa palkkaasi muihin iän ja koulutuksen mukaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    2. 2

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    3. 3

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    4. 4

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    5. 5

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    6. 6

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    7. 7

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    8. 8

      Suomalaisen yleisin ansio on 2 500 euroa – katso palkat ammateittain ja vertaa laskurilla omaa palkkaasi muihin iän ja koulutuksen mukaan

    9. 9

      Vuosikymmeniä vaivannut mysteeri ratkesi: lähes kukaan ei lapsena pitänyt mustaa miestä tummaihoisena – ”Vanhemmat siirtävät omia pelkojaan lapsilleen”, sanoo psykologi

    10. 10

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    5. 5

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    6. 6

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    11. Näytä lisää