Politiikka

Ylioppilastutkintoon halutaan isoja muutoksia: neljän tunnin koeaika, suullista testaamista ja vaativampia aineyhdistelmiä

Hylätyn ja hyväksytyn kokeen voisi myös uusia entistä useammin, mutta toisaalta tutkintoa halutaan hieman vaikeuttaa.

Ylioppilastutkintoa esitetään uudistettavaksi monin tavoin. Hylätyn ja hyväksytyn kokeen voisi uusia entistä useammin, mutta toisaalta tutkintoa halutaan hieman vaikeuttaa eli kannustaa kokelaita vaativampiin aineyhdistelmiin. Myös suullista kielitaitoa on määrä testata.

Asiaa pohtinut työryhmä jätti muutosehdotuksensa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok) tiistaina. Voimaan uudistukset tulisivat säädösmuutosten jälkeen ja aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua eli vuonna 2021.

Ehdotusten lähtökohtana on ollut vahvistaa ylioppilastutkintoa lukion päättötutkintona ja lisätä tutkinnon hyödynnettävyyttä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa.

Maan hallituksista moni on pyrkinyt vähentämään korkeakoulujen pääsykokeita ja etenkin sellaisia, jotka vaativat pitkää valmentautumista. Opiskelijavalinta kuuluu kuitenkin etenkin yliopistojen autonomiaan, joten asiassa on edetty nihkeästi, mutta nyt kokeista luopumista on alettu edistää erillisen rahoituksen voimin.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Viime marraskuussa opetusministeriön työryhmä ehdotti, että jo ensi vuonna korkeakoulujen opiskelijavalinnat tehtäisiin pääosin todistusten perusteella. Entuudestaan todistusten perusteella on valittu esimerkiksi joillekin tekniikan ja luonnontieteiden aloille. Nyt myös kauppatiede valitsee jo osan uusista opiskelijoista todistuksin, ja ensi vuonna osuus kasvaa.

Tiistaina luovutettavan esityksen mukaan ylioppilastutkinnon rakenne säilyisi valinnaisena niin, että vastakin vain äidinkieli olisi kaikille yhteinen eli pakollinen. Lisäksi opiskelijan tulisi suorittaa kolme muuta koetta tai koeparia. Ainevalikoimasta riippuen vähimmäiskoemäärä olisi yhteensä neljä tai viisi.

Valikoima muuttuisi niin, että kun nyt muut kolme koetta voi valita matematiikan, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen ja reaaliaineen joukosta, olisi pakollisten joukossa vastedes yhden reaalin sijaan joko kaksi reaaliaineen koetta tai yksi reaaliaineen koe ja yksi vieraan kielen koe.

Lisäksi yhden tai useamman kokeen voisi suorittaa ylimääräisenä.

Muutoksella tavoitellaan raportin mukaan ”aiempaa tasapainoisempaa kokonaisuutta”.

”Työryhmä halusi kannustaa kokelaita siihen, etteivät he kovin herkästi jättäisi kirjoittamatta esimerkiksi matematiikkaa tai toista kotimaista kieltä. Eli jos valitsee reaalin pakollisten joukkoon, niitä joutuukin kirjoittamaan kaksi tai jonkin kieliaineen kokeen lisäksi”, selvittää opetusneuvos Tiina Tähkä Opetushallituksesta. Hän toimi työryhmän sihteerinä.

Tavoitteena on lisätä matematiikan ja toisen kotimaisen kielen kielen kokeiden suorittamismääriä ja kannustaa opiskelijoita opiskelemaan monipuolisesti lyhyitä kieltä ja reaaliaineita.

Kaikkiin kokeisiin on määrä laatia myös oppiainerajat ylittäviä tehtäviä. Niiden laadinnassa otetaan huomioon myös aihekokonaisuudet.

Kokelaat eivät enää sitovasti valitsisi kokeita pakollisiksi tai ylimääräisiksi ilmoittautumisen yhteydessä.

Myöskään kokelaan ilmoittautumista eritasoisiin kokeisiin samassa tutkintoaineessa ei rajoitettaisi. Tutkintoon voisi kuitenkin sisällyttää vain yhden kokeen samassa oppiaineessa. Muista kokeista kokelas saisi erillistodistuksen.

Hylättyjä kokeita voisi uusia nykyisen kahden kerran sijaan kolme kertaa. Hyväksytyn kokeen voisi uusia jatkossa nykyisen yhden koekerran sijaan kaksi kertaa.

Hylättyyn tutkintoon sisältyneet hyväksytyt kokeet voitaisiin sisällyttää aloitettavaan uuteen tutkintoon kolmen vuoden ajan aiemmin suoritetun kokeen hyväksymisen ajankohdasta.

Sen sijaan nykyinen hylätyn kokeen kompensaatiomahdollisuus poistettaisiin samalla, kun uusimismahdollisuuksia lisätään.

Käytännön koemuutokset tiivistäisivät aikatauluja. Kokeiden pituus lyhennetään kuudesta tunnista neljään tuntiin ja äidinkielen koe muutetaan kahdesta päivästä yksipäiväiseksi.

Tutkinnon sähköistäminen on jo meneillään, ja ensimmäiset sähköiset kokeet pidettiin syksyllä 2016. Uusia aineita tulee mukaan vähitellen niin, että vuonna 2019 koko tutkinto toteutetaan tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen.

Tutkintoa on määrä kehittää kohden avoimia digitaalisia oppimisympäristöjä, joissa on mahdollisuus hyödyntää monipuolisesti taustamateriaaleja. Osassa kokeesta voisi hyödyntää internetyhteyttä.

Lukiolaisten liitto kritisoi ylioppilastutkintoon suunniteltuja muutoksia. Liitto toivoo, että ylioppilaskokeen uusimisrajoitteet poistetaan ja välipäivät säilytetään.

Fakta

Tärkeimmät ehdotukset


 Kaikkien tulisi suorittaa vastakin äidinkielen ja kirjallisuuden koe.

  Lisäksi tulisi valita kolme koetta tai koeparia näistä aineista: matematiikka, toinen kotimainen kieli, vieras kieli sekä kaksi reaaliaineen koetta tai yksi reaaliaineen koe ja yksi vieraan kielen koe.

 Hylättyjä kokeita voisi uusia nykyisen kahden kerran sijaan kolme kertaa.

 Hyväksytyn kokeen voisi uusia jatkossa nykyisen yhden kerran sijaan kaksi kertaa.

 Kokeiden pituus lyhennetään kuudesta tunnista neljään.

 Äidinkielen koe muutetaan kaksipäiväisestä yksipäiväiseksi.

 Kieliin tulisi suullinen koe aikaisintaan vuonna 2022.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Ylioppilastutkinto
  • Koulutus
  • Lukio

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Poliisi: Kaksi henkilöä todennäköisesti puukottanut itseään vatsaan Eduskuntatalon edessä – HS seuraa

    2. 2

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    3. 3

      Kymmenet papit julistavat kasvoillaan vihkivänsä homoja, lesboja ja muunsukupuolisia, Helsingistä mukana kokonainen seurakunta – ”Tämä on eräänlainen kaapistatulo”

    4. 4

      Facebookin isoin suomenkielinen feminismiryhmä kielsi islam- ja muslimiaiheiset keskustelut – Nyt ryhmän perustajat kertovat, miksi

    5. 5

      ”Enkelihoito voi johtaa ojasta allikkoon” – Yhä useampi haluaa hoitaa mieltään, mutta epämääräiset pikaterapiat harmittavat psykologeja

    6. 6

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    7. 7

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    8. 8

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    9. 9

      Kansanedustaja Tom Packalén näki puukotuksen jälkitilanteen: ”Kaveri oli hoidettavana ambulanssissa”

    10. 10

      Donald Trump ja Kim Jong-un solvaavat toisiaan kilpaa – ensin Kim haukkui Trumpia ”mielenvikaiseksi höppänäksi”, nyt Trump sanoi Kimiä ”mielipuoleksi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    2. 2

      Heti ensimmäinen yhteydenotto te-toimistosta oli uhkauskirje – Työttömiä kohdellaan kuin rikollisia

    3. 3

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    4. 4

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    5. 5

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne oli sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    6. 6

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    7. 7

      Nimikiista kuumenee! Opiskelijaporukka kaappasi Tampereen yliopiston englanninkielisen osoitteen – ehdottavat yliopiston nimeksi Tampereen ei-turkulaista yliopistoa

    8. 8

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    9. 9

      Kielipetturiksi leimattu Ahvenanmaan edustaja Britt Lundberg: ”Ajoin läpi suomenkielisiä helpottavan kompromissin”

    10. 10

      Poliisi: Kaksi henkilöä todennäköisesti puukottanut itseään vatsaan Eduskuntatalon edessä – HS seuraa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    7. 7

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

    11. Näytä lisää