Politiikka    |   Lauantaivieras

Kokoomuksen kultapoika Antti Häkkänen, 32, lupaa lisää kuria oikeusministeriöön

Tuore oikeusministeri Antti Häkkänen, 32, on kiinnostunut väkivalta- ja raiskaustuomioiden rangaistusten koventamisesta. Myös virkamiesten poliittista ohjausta on aikomus tiukentaa.

”Siinä mielessä jännittää, että vaikka olen toiminut ministeriöissä, niin kun itse toimii omalla naamalla, persoonalla ja päätösvallalla, niin onhan se ihan eri juttu.”

Näin vastaa kansanedustaja Antti Häkkänen (kok), 32, torstaiaamuna uuden eduskuntatalon kahvilassa, kun häneltä kysyy jännittääkö häntä perjantaina tapahtuva oikeusministeriksi nimittäminen.

Häkkänen on Mäntyharjulta kotoisin oleva kolmannen polven kokoomuslainen, joka poimittiin kokoomusnuorten puheenjohtajan paikalta ensin pääministeri Jyrki Kataisen ja sitten ministeri Paula Risikon erityisavustajaksi kasvamaan korkoa – ja rauhoittumaan.

Vahvat kokoomusvaikuttajat olivat jo tuolloin kiinnittäneet huomionsa Häkkäseen ja pitivät häntä varteenotettavana ehdokkaana puolueen tulevaksi puheenjohtajaksikin.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Helsingin yliopistosta valmistuneen oikeustieteen maisterin roima äänisaalis eduskuntavaaleissa ja viime kesänä puolueen varapuheenjohtajavaaleissa siivittävät entisestään uraa.

Häkkänen on kansanedustajana opittu puolueessa tuntemaan uutterana ja sananvalmiina poliitikkona, joka jaksaa perehtyä asioihin ja jonka saattaa lähettää huolettaa eri tilanteisiin puolustamaan kokoomuslaisia arvoja.

Häkkänen on sosiaalisesti lahjakas, itsevarma poliitikko.

Nimitys oikeusministeriksi ei tullut täytenä yllätyksenä.

”Ehkä vähän ilmassa on roikkunut, että näinkin saattaa käydä”, Häkkänen sanoo ja väläyttää hänelle tunnusomaisen ”en valitettavasti voi kertoa tarkemmin” -virnistyksen.


Oikeusministeriöstä puhuttaessa käy ilmi, että Häkkänen on varsin hyvin kartalla siitä, mitä kaikkea ministeriössä on vireillä.

Perusteilla olevasta, tuomioistuimen hallintoa uudistavasta tuomioistuinvirastosta kysyttäessä Häkkänen kertoo, että keskeinen kiistakysymys on viraston sijaintipaikan valinta. ”Käydään ensi viikolla läpi.”

Myös oikeusministeriön lainvalmisteluosaston rikos- ja prosessioikeuden yksikön ja sisäministeriön poliisiosaston kinat sääntelyn ripeydestä ovat Häkkäselle tuttuja, samoin kuin vaikka turvapaikanhakijoiden oikeudellisessa neuvonnassa ilmenneet lieveilmiöt.

Kun aiheita käy läpi, rivien välistä voi lukea, että edeltäjänsä Jari Lindströmin (ps) jälkeen Häkkänen pyrkii lisäämään virkamiesten poliittisen ohjauksen määrää merkittävästi.

Hallituksen ensimmäiset kaksi vuotta ovat kuluneet lainvalmistelumielessä ankeissa merkeissä.

Kun kukaan hallituspuolueiden puheenjohtajista saati muistakaan ministereistä ei ole ollut juristi, moni hallituksen linjaus on jouduttu perumaan laittomina.

Perusteena on ollut se, että moni lakiehdotus tai hallituksen linjaus on ollut perustuslain, kansainvälisten sopimusten tai tai yleisen sopimusoikeuden sääntöjen vastainen.

Nyt Häkkänen lupaa tältä osin hallituksen toimintaan muutosta. ”Katson oikein tarkkaan, että oikeusministeriön rooli lainvalmistelun yhteydessä kasvaisi.”

Poliittisen koneiston tehtävänä on laatia strateginen ohjelma, ja virkamiesten tehtävänä on kasata tutkimuskentästä parhaita keinoja ohjelman toteuttamiseksi, Häkkänen perustelee.

”Poliitikot eivät ensin linjaa keinoja, vaan tavoitteita. Keinot etsitään tutkimustiedon perusteella, ei niin, että yön myöhäisinä tunteina putkahtaa jokin keino. Ja vaikutusarviot pitää olla tehtynä ennen kuin päätöksiä tehdään.”

Häkkänen sanoo oikeusministerinä panevansa painoa esimerkiksi sille, että vallan kolmijako-oppia noudatetaan. Se tarkoittaa lainsäädäntövallan, toimenpanovallan ja tuomiovallan pitämistä tiukasti erillään.

Viranomaisten toimivaltaa ollaan paraikaa lisäämässä esimerkiksi vireillä olevassa tiedustelutoiminnan perustuslakimuutoksessa.

Lakiesityksen mukaan lupa tiedusteluoikeuksiin haettaisiin Helsingin käräjäoikeudelta, joka on poliisin telekuunteluoikeushakemuksissa toiminut käytännössä pelkkänä lupien kumileimasimena.

Jos poliisin telekuunteluhakemuksia ei koskaan hylätä niin miksi hylättäisiin tiedusteluhakemus jatkossa?

Häkkäsen selittää tiedustelulaissa olevia jännitteitä laajemmin, kahden ison trendin törmäämisellä.

Toisaalta viranomaiset tarvitsevat lisää toimivaltaa päästääkseen kiinni tietoihin, joilla pitäisi ehkäistä terroria tai paljastaa vieraan valtion tiedustelua. Samaan aikaan pitäisi turvata yksilöiden yksityisyyden ja tietosuoja digitalisoituvassa maailmassa, jossa jääkaappipakastinkin tietää liikkeemme.

”On kilpailukykyhaittakin, jos ihmiset menettää uskonsa siihen, että tietosuoja ei ole korkealla tasolla.”

Häkkäsen mukaan perusoikeuksien rajoittamisessa täytyy olla erityisen tarkka. Kansallisen turvallisuuden perustella yksilönvapauksia voidaan loukata kuten presidentti Recep Tayyip Erdoğanin Turkissa. Jotta näin ei kävisi, valta tulee hajauttaa usealle eri riippumattomalle toimijalle, Häkkänen sanoo.

”Niin, että taustalla on julkisuuden pelko. Raportit on aika ajoin jossain altistettava julkisuudelle. Ydinkysymys ei välttämättä ole se, annetaanko toimivaltuuksia, vaan miten toimivaltuuksien valvontaan luotetaan.”

Häkkänen lupaa myös selvittää oikeusministerinä perusteellisesti sen, mitä oikeusministeriö voisi tehdä niin sanotuille tekijänoikeudellisille kiristyskirjeille.

Niissä tietyt laki- ja asianajotoimistot lähettävät kymmenille tuhansille kansalaisille hyvitysvaatimuskirjeitä sillä perusteella, että kodin internetliittymän kautta on jaettu tekijänoikeudella suojattua materiaalia, esimerkiksi pieni datamäärä jotain tv-sarjaa.

Teosta vaaditaan runsasta hyvitystä uhaten muutoin mahdollisella kymmenien tuhansien oikeudenkäynti- ja korvauskuluilla. Häkkänen kertoo juristina saaneensa kansalaispostia aiheesta jo kansanedustajana.

”Tässä on periaatteellisesti monta asiaa ristiriidassa jotka saatavat räjähtää”, Häkkänen varoittaa.

Hänen mukaansa seuraavan kymmenen vuoden kuluessa on kansantaloudenkin kannalta tärkeää, että tekijänoikeuksien valvonta toimii niin, että kansalaisten yksityisyydensuojaa ei uhata.

Häkkänen on jo aiemmin vihjannut suhtautuvansa väkivalta- ja seksuaalirikosten rangaistusten koventamiseen myönteisesti.

Oikeusministeriössä on paraikaa valmistumassa selvitys kansalaisten oikeustajusta.

”Aion katsoa tämän tosi tarkkaan”, Häkkänen sanoo.

Hän kertoo aikovansa kutsua tutkijat ja ministeriön väen pikapuoliin yhteiseen palaveriin pohtimaan aihetta.

Häkkäsen vastauksista HS-vaalikoneeseen viime eduskuntavaalien alla piirtyy kuva oikeistolaisesta teräsnyrkistä silkkihansikkaassa.

Häkkänen kannattaa julkisen sektorin leikkauksia, toimintojen ulkoistamisia, vaatii yrittäjille kannustimia, vastustaa verokorotuksia ja pitää ydinvoimaa turvallisena ja edullisena. Näitä kantoja hän kannattaa vaalikonevastauksissaan yleensä annettavan asteikon ääripäissä.

”Johtopäätös on täysin virheellinen. En ajatellut vastauksia ykkösestä kymppiin -vinkkelistä”, Häkkänen sanoo nyt.

Häkkäsen mukaan vastauksista saattaa saada virheellisesti sen käsityksen, että hän on oikeistoradikaali.

”En ole sen oikeistolaisempi kuin vaikka valtiovarainministeriön [valtiosihteeri] Martti Hetemäki.”

Häkkänen korostaa jakavansa täysin hallituksen, valtiovarainministeriön virkamiesmietintöjen, Suomen Pankin, OECD:n ja komission näkemykset siitä, miten Suomen taloutta pitäisi tervehdyttää.

”Jos se on ääriajattelua, olkoon. Edustan maltillista keskustaoikeistolaista talouspoliittista linjaa. Jonkin verran on säästettävä, mutta samaan aikaan on toteutettava taloudellisia uudistuksia.”

Juttu jatkuu minivaalikoneen jälkeen.



Muissa arvokysymyksissä Häkkäsen HS-vaalikonevastaukset eivät ole yhtä ehdottomia.

Silti Häkkänen ei ollut esimerkiksi myöntyväinen siihen, että Mäntyharjun tulisi perustaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, jos valtio sitä ehdottaisi.

Häkkänen ei olisi ollut myöskään valmis myöntämään homo- ja lesbopareille samoja adoptio-oikeuksia kuin heteropareille.

Vastaanottokeskusvastaustaan Häkkänen perustelee nyt sillä, että hänestä ne kannattaa yleensä ennemmin perustaa tiiviimmin asutuille seuduille, jossa kotouttaminen onnistuu paremmin.

”Mietin täysin pragmaattisesti, kuinka taklataan tämä ongelma.”

Sukupuolineutraalin avioliittolain osalta Häkkänen kertoo olleensa aikaisempina vuosina ripauksen verran arvokonservatiivisempi kuin moni ikätoverinsa.

”Mutta en miettinyt silmänräpäystäkään tällä vaalikaudella, etteikö tämä laki pitäisi pitää voimassa”, Häkkänen selittää kantaansa kansalaisaloitteeseen, jolla hyväksytty laki yritettiin kumota.

Häkkänen vertaa arvomaailmaansa kaunopuheisesti presidentti Sauli Niinistöön. Tällä tuntuu olevan Häkkäsen mukaan ”jalat isänmaan traditioissa, mutta valmiina elämään ajan virran muutoksessa”.

Viisi kysymystä Antti Häkkäselle

Kuka on esikuvasi?

”Minulla ei esikuvia varsinaisesti ole. Poliittisena toimijana arvostan Helmut Kohlia, joka erittäin vaikeassa paikassa kylmän sodan päättyessä toimi Saksojen yhdistämisen arkkitehtinä. Hänen jälkeensä nostan korkealle Angela Merkelin, joka on ollut suurvaltojen pelissä myös Suomen kansallisen edun kannalta selkärankainen ja vaikeissa tilanteissa periaatteellinen. Pragmaattisuus on hyvästä, mutta Merkel tunnistaa periaatteet, jotka ovat kohtalon kysymyksiä.”

Kuinka paljon kotitausta on vaikuttanut?

”On aina vaikea sanoa, missä se on vaikuttanut. Ennen kaikkea kotitausta on herättänyt mielenkiintoa. Kyllähän koti, kaveripiiri ja lähipiiri muokkaavat.”

Mistä aiheesta voisit puhua vaikka koko yön?

”Kalastuksesta ja eräreissuista. Luonto tarjoaa yksin tai porukalla aina elämyksiä, mihin vuodenaikaan tahansa.”

Mikä on maailman suurin ongelma, jonka haluaisit ratkaista?

”Ilmastonmuutos ja pakolaisuus. Kansainvälisen rauhantyön, kestävän kehityksen ja ilmastosopimuksen eteen on ponnisteltava enemmän.”

Mitä teet viikonloppuna?

”Lauantaina on kaverini, lapsuuden yhden parhaan ystäväni, häät. Olen riemumielellä. Mäntyharjun Hillosensalmella, keskellä Suomen kauneinta luontoa, ollaan viettämässä hääjuhlaa. Elämässä pitää olla tasapainoa työn, perheen ja ystävien kesken. Muuten kynttilä palaa molemmista päistä.”

Kuka?

Antti Häkkänen


 Antti Häkkänen, 32, nimitettiin oikeusministeriksi perjantaina.

 Hän on kokoomuksen ensimmäisen kauden kansanedustaja Mäntyharjulta, Kaakkois-Suomen vaalipiiristä.

 Kokoomuksen varapuheenjohtaja.

 Toiminut kokoomusnuorten puheenjohtajana, pääministeri Jyrki Kataisen erityisavustajana vuosina 2013–2014 ja kunta- ja liikenneministeri Paula Risikon erityisavustajana vuosina 2014–2015.

 Valmistui oikeustieteen maisteriksi vuonna 2012 Helsingin yliopistosta.

 Valittiin Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtajaksi vuonna 2012.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kokoomus
  • Sipilän hallitus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Heti ensimmäinen yhteydenotto te-toimistosta oli uhkauskirje –Työttömiä kohdellaan kuin rikollisia

    2. 2

      Jaakko Hissa tapasi Pohjois-Korean ”Suuren johtajan” kaksi kertaa ja huomasi oudon muodonmuutoksen: ”Valkoinen puku, sikari kädessä, kuin keskiamerikkalainen porho”

    3. 3

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    4. 4

      Uusittu Napakymppi oli juuri niin köppäinen kuin edeltäjänsäkin: Kaitsun tunnari, tärisevät treffailijat ja muut olennaiset ovat mukana edelleen – ja se on ihanaa

    5. 5

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    6. 6

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    7. 7

      Baseball-ottelussa vakava onnettomuus, pelaajat järkyttyivät: Pallo osui pienen tytön kasvoihin täydellä nopeudella

    8. 8

      Internet ei saa tästä tarpeekseen: häissä pettymyksensä avoimesti osoittava pikkutyttö

    9. 9

      Fafa’s kasvoi kioskista 16 ravintolan ketjuksi – perustaja Doron Karavani yrittää nyt viedä falafelinsa Tukholmaan ja Lontooseen

    10. 10

      Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    2. 2

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    3. 3

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    4. 4

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    5. 5

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    6. 6

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    7. 7

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    8. 8

      Suomalaisen yleisin ansio on 2 500 euroa – katso palkat ammateittain ja vertaa laskurilla omaa palkkaasi muihin iän ja koulutuksen mukaan

    9. 9

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    10. 10

      Nimikiista kuumenee! Opiskelijaporukka kaappasi Tampereen yliopiston englanninkielisen osoitteen – ehdottavat yliopiston nimeksi Tampereen ei-turkulaista yliopistoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    7. 7

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    8. 8

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    11. Näytä lisää