Politiikka

Keskustalaisen ministerin ajama maakuntauudistus keskittää valtaa isoihin kaupunkeihin – katso, saisiko oma kuntasi sote-valtaa

Hallituksen maakuntauudistus voi HS:n selvityksen mukaan jättää puolet Suomen kunnista ilman omaa maakuntavaltuutettua. Se voi olla perustus­laillinen ongelma. Esimerkiksi Uudellamaalla Hyvinkää pelkää Helsingin vievän maakuntavallan.

Hallituksen ajama maakuntauudistus keskittää vallan Suomen suurkaupunkeihin.

HS:n kuntavaalituloksen pohjalta laskema simulaatio osoittaa, että jatkossa muun muassa maakuntien sosiaali- ja terveyspalveluista päättävät pääosin alueellisista keskuskaupungeista valittavat poliitikot. HS jakaa kaiken simulaatiossa käytetyn datan sekä simulaation lähdekoodin. Ne löytyvät HS:n datablogista.

Esimerkiksi Oulusta valittaisiin 82 prosenttia Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston jäsenistä, jos kuntavaalien äänestystulos siirrettäisiin sellaisenaan maakuntavaaleihin.

Simulaatio on suuntaa antava. Se on tehty siirtämällä kuntavaalien ehdokasasetelma ja ehdokkaiden saamat äänet sellaisenaan maakuntavaaleihin.

Todellisuudessa tilanne on erilainen, sillä maakuntavaaleissa vaalipiiri koostuu huomattavasti kuntavaaleja suuremmasta alueesta. Maakuntavaaleissa esimerkiksi helsinkiläinen voisi äänestää espoolaista ehdokasta.

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun keskeisin virkamies, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti pitää HS:n simulaation tulosta oikeansuuntaisena.

”En ole yhtään yllättynyt, että keskuskaupunkien asema on vahva”, Pöysti sanoo.

”Tulos kertoo siitä, että kaupunkien ei tarvitse olla huolissaan maakuntauudistuksesta. Ne tulevat olemaan siinä vahvoja.”

Heikommin uudistus kohtelee keskuskaupunkien kehyskuntia. HS:n laskelman mukaan peräti 150 kuntaa eli siis yli puolet Manner-Suomen kunnista jäisi ilman omaa edustusta maakuntavaltuustoissa.

Suomeen valitaan ensi tammikuussa 18 maakuntavaltuustoa. Ne aloittavat toimintansa ensi maaliskuussa. Valtuustot päättävät tulevaisuudessa muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä, pelastustoimesta sekä maakuntien elinkeinoasioista.

Hyvä kysymys on, onko tilanne perustuslain mukainen, jos puolet kunnista ei ole päättämässä esimerkiksi sote-palveluiden järjestämisestä.

”Tämä on yksi asia ja ongelma, jota perustuslakivaliokunta vielä pohtii. En osaa vielä sanoa, mikä näkemyksemme on, koska tämä pohdinta alkaa vasta nyt”, sanoo perustuslakivaliokuntaa johtava Annika Lapintie (vas).

Valiokunnan tehtävänä on arvioida, ovatko hallituksen ajamat lakihankkeet perustuslain mukaisia. Lapintie sanoo, että perustuslakivaliokunta pyrkii antamaan lausuntonsa maakunta- ja sote-uudistuksesta vielä ennen eduskunnan kesätaukoa.

 

Hyvinkää toivoo, että hallitus jakaisi Uudenmaan kahteen vaalipiiriin

HS:n simulaation mukaan suurin ilman omaa edustajaa jäävä kaupunki olisi 46 600 asukkaan Hyvinkää. Kauhu on tunne, jolla Hyvinkäällä seurataan hallituksen valmisteleman maakunta- sekä sosiaali- ja terveysuudistuksen etenemistä.

”Uudistus on päätetty viedä nopeassa aikataulussa läpi. Kun asioita runtataan tällä tapaa läpi, niin aina siinä jollekin mustelmia tulee. Se on ihan selvää”, sanoo Hyvinkään kaupunginjohtaja Jyrki Mattila.

Hyvinkää kuuluu Uudenmaan maakuntaan. HS:n simulaation mukaan valta keskittyisi Uudellamaalla voimakkaasti Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. Ne saisivat yhteensä yli 90 prosenttia maakunnan paikoista, jos vaaleissa äänestettäisiin kuntavaalien mukaisesti.

”Jos Uusimaa on yhtä vaalipiiriä, niin siitä tulee ihan selvä demokratiavaje. Edustuksellisuus pitäisi turvata myös alueen sisällä. Etenkin tällaisella Uudenmaan kokoisella alueella, jossa on yli 1,6 miljoonaa asukasta. Pienemmissä maakunnissa on alle 100 000 asukasta”, Mattila sanoo.


Mattila sanoo, ettei halua luoda vastakkainasettelua pääkaupunkiseudun kanssa. Hänen mielestään oikeudenmukaisin ja demokraattisin toimintatapa olisi silti jakaa Uusimaa vähintään kahteen vaalipiiriin. Toisen muodostaisivat pääkaupunkiseudun kunnat, toisen osan Uudenmaan loput kunnat.

”Kansalaisilla pitäisi olla luottamus siihen, että päätöksenteko ja hallinto ovat oikeudenmukaisia. Jos edustajaa ei ole riittävän lähellä, tai jos syntyy tuntemus siitä, että ne ovat eri maailmasta, niin silloin luottamus koko järjestelmään horjuu”, Mattila sanoo.

”Tämän maailman realiteetit ovat sellaisia, että jos ei istuta päätöksiä tekevissä pöydissä, niin on aika mahdotonta tuoda oman alueen erityispiirteitä esiin.”

Uudistuksesta vastaava kuntaministeri Anu Vehviläinen (kesk) sanoo, että hallitus ymmärtää Hyvinkään kaltaisten kuntien huolen.

”Siitä tulee todella iso vaalipiiri ja ymmärrän sen, että kannetaan huolta siitä, miten koko Uudenmaan ääni maakuntavaltuustossa kuuluu. Asia on eduskunnan käsissä ja uskon, että perustuslakivaliokunta arvioi vielä tätä demokratiapuolta.”

Vehviläisen viesti Hyvinkäälle on kuitenkin selvä: ainakaan hallitus ei enää ryhdy pilkkomaan Uuttamaata kahteen vaalipiiriin.

”Tiedostimme hallituksessa asian, mutta luotimme oikeusministeriön arvioon siitä, ettei maakuntien sisäisten vaalipiirien yhteensovittaminen ole ihan helppoa.”

Alivaltiosihteeri Pöysti on ministeriä suorasukaisempi. Hän sanoo, ettei kaikille kunnille edes pyritä takaamaan paikkoja maakuntavaltuustoista.

”Ideana on, että maakunta on oma poliittinen entiteettinsä [toimija] ja kokonaisuutensa. Kuntapohjaisesta edustavuudesta on tarkoitus päästä irti”, Pöysti sanoo.

”Kun keskuskaupungilla on maakunnan väestöstä dominoiva osuus, kuten monissa maakunnissa on, niin siihen asti on perusteltua, että sieltä tulee myös enemmän valtuutettuja. Tosin nyt tuo ilmiö näyttää jonkin verran kertautuvan, ja paikkaosuus menee yli väestömäärästä.”

Esimerkiksi Helsingin kohdalla tilanne kertautuu selvästi. Helsingin osuus Uudenmaan asukasluvusta on noin 39 prosenttia. HS:n laskelman mukaan Helsinki olisi kuitenkin saamassa noin 63 prosenttia oman maakuntansa valtuutetuista.

”Tämä vaatii nyt meiltä uudenlaista ajattelua. Puolueilla on iso vastuu siinä, että maakunnan ehdokaslista on alueellisesti kattava ja, että listalla on vetovoimaisia ehdokkaita isojen kaupunkien ulkopuolelta. Se on iso haaste”, Vehviläinen sanoo.

”Uskoisin, että kun tilanne tiedetään, niin keskuskaupunkien ulkopuolisissa kunnissa syntyy vahvoja paikallisia poliitikkoja. He menevät kaupunkien kärkipoliitikkojen perässä läpi”, Pöysti puolestaan arvioi.

HS:n simulaation mukaan keskusta olisi 24,3 prosentin kannatuksellaan Suomen suurin maakuntapuolue. Sdp olisi 20,9 prosentin kannatuksellaan toiseksi ja kokoomus 18,9 prosentin kannatuksellaan kolmanneksi suurin. Huhtikuun kuntavaaleissa kokoomus oli valtakunnallisessa mittauksessa suurin, Sdp toiseksi ja keskusta kolmanneksi suurin puolue. Maakunta-asetelma kääntäisi tilanteen päälaelleen.

Ettei tässä vain olisi valtapoliittisia tarkoitusperiä?

”Varmaan tuo olisi keskustalaisittain toivottava tilanne. Tässä on kuitenkin kädet niin savessa tämän homman kanssa, ettei ole hirveästi ehtinyt miettimään valtapoliittisia asetelmia. Enemmänkin toivon, että tästä tulee hyvä”, Vehviläinen sanoo.

Miten paikkamäärät jakautuvat alueittain? Se selviää oheisesta laskurista.


Oikaisu 6.5. kello 11.30: Jutussa olleessa grafiikassa luki aiemmin virheellisesti, että Pohjois-Pohjanmaalla paikkoja olisi yhteensä 59. Todellisuudessa niitä on 79. Oikaisu 8.5. kello 17.00: Tulosta korjattu, koska osa kunnista oli väärissä maakunnissa.

Fakta

HS simuloi maakuntavaalit


 HS:n datadeski simuloi maakuntavaalien tuloksen kuntavaalien äänestyskäyttäytymisen perusteella.

 Kuntavaaleissa annetut äänet sijoitettiin maakuntavaalien vaalipiireihin. Näistä laskettiin puolue- ja ehdokaskohtaiset tulokset aidon vaalijärjestelmän mukaan.

 Simulaation lähdekoodi ja lähdeaineisto on ladattavissa osoitteesta HS.fi/blogi/datablogi.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Maakuntauudistus
  • Sote-uudistus
  • Uusimaa
  • Hyvinkää

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    2. 2

      21-vuotias nainen raiskattiin pihalla Torniossa

    3. 3

      Helsingissä on tehty silpomisepäilyjen takia kiireellisiä sijoituksia – Lapsena silvottu kertoo: ”Menetin niin paljon verta, että melkein kuolin”

    4. 4

      Voiko terroritekoja estää ennalta? HS selvitti, mitä Suomessa olisi tehtävissä uusien iskujen estämiseksi

    5. 5

      Hasan juoksi Turun puukottajan perään ja sai itse puukosta kaulaan – ”Hänen silmissään näkyi vain tyhjyyttä”

    6. 6

      Miksi tästä piti tehdä niin vaikeaa? Näin hahmotat paremmin uuden 327-ratikan reitin

    7. 7

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    8. 8

      Turun puukotusten pääepäilty ”ei ollut erityisen uskovainen”, kertoo hänet tunteva turkulais­yrittäjä

    9. 9

      Turun puukkoiskun jälkeen meiltä kysytään reiluutta ja valppautta

    10. 10

      Yllätys autoalalta: vielä joku kehittää polttomoottoriakin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    2. 2

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    3. 3

      Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörä­tuolissa muisto­hetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa”

    4. 4

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    5. 5

      21-vuotias nainen raiskattiin pihalla Torniossa

    6. 6

      Suomen viranomaiset joutuivat testiin, joka monessa maassa on jo koettu – poliisi toimi eurooppalaisia kollegoitaan varovaisemmin

    7. 7

      Turun puukotusten pääepäilty ”ei ollut erityisen uskovainen”, kertoo hänet tunteva turkulais­yrittäjä

    8. 8

      Krp: Turun puukotuksien pääepäiltyä päästiin kuulemaan – esitetään vangittavaksi huomenna

    9. 9

      Ulkomailla moni hämmästyisi, jos kuulisi suomalaisten syvästä rakkaudesta Pentti Linkolaan – paitsi uusnatsit ja hörhöt

    10. 10

      Laura Huhtasaari puhuu kovia mutta hymyilee kivasti ja korostaa äitiyttään – imago on kopioitu Marine Le Peniltä ja muilta oikeistopopulisti­naisilta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    9. 9

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    10. 10

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    11. Näytä lisää