Politiikka

Vihreiden tyyli muuttuu, kun yksi heistä astuu puolueen johtoon – HS esittelee puheen­johtaja­ehdokkaat ja heidän arvonsa

HS esittelee kuusi ehdokasta puheenjohtajaksi. Vihreiden erikoisuus on neuvoa-antava jäsenäänestys, jonka tulos ei ole pelkkä neuvo.

Vihreiden puheenjohtajan Ville Niinistön seuraaja hyppää suuriin saappaisiin ja näkyvälle paikalle vetämään puolueen oppositiopolitiikkaa.

Ehdokkaita ilmaantui määräaikaan mennessä kuusi. Niinistön seuraajaksi tarjolla on laaja kirjo miehiä, naisia, maaseutuvihreitä ja citypoliitikkoja: Touko Aalto, Mika Flöjt, Emma Kari, Krista Mikkonen, Maria Ohisalo ja Olli-Poika Parviainen.

HS kävi läpi puheenjohtajaehdokkaiden ennen kuntavaaleja antamat vaalikonevastaukset ja kysyi niiden lisäksi joitakin yleispoliittisia kysymyksiä ehdokkaiden erojen selvittämiseksi.


Puheenjohtajakisassa on kaksi poikkeavaa piirrettä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Ensinnäkään kukaan ei ole haastamassa Ville Niinistöä. Hän siirtyy riviin vihreiden rotaation takia, joka herättää muissa puolueissa lähinnä säälinsekaista ihmetystä.

Harvalla puolueella on kanttia luopua puheenjohtajasta, joka on juuri johdattanut puolueen isoon vaalivoittoon. Rotaatio on sovittu puolueen säännöissä, joten armoa ei tunneta.

Puheenjohtajaehdokkaista ei löydy ketään, jolla olisi tarve esiintyä selvänä vaihtoehtona Niinistölle.

Sen sijaan HS:n haastatteluissa käy ilmi, että vihreiden nykyisen oppositiolinjan sävy voi muuttua. Eduskunnassa Niinistön tyyliä on arvosteltu populistiseksi ja rähiseväksi – tosin moni ehdokkaista muistuttaa, että kaikkien hallitusten näkökulmasta oppositio räksyttää.


Selvimmin muutostarpeen ilmaisee Parviainen:

”Näillä kannatusluvuilla meidän pitää valmistautua hallitusvastuuseen, ja se tarkoittaa, että meidän pitää olla valmiita lunastamaan kaikki odotukset, mitä meihin liitetään. Kärjekkyys ja terävyys ovat oppositiopolitiikassa välttämättömiä, mutta meidän ei pidä polttaa siltoja vaan pyrkiä hakemaan yhteistyötä.”

Muutkin korostavat nyt ”rakentavaa yhteistyötä” kaikkien puolueiden kanssa.

”Vihreiden pitää kantaa vastuuta, että demokraattinen järjestelmä toimii, eikä lisätä ihmisten välistä vastakkainasettelua”, sanoo Aalto.

Toinen erikoinen piirre on vihreillä käytössä oleva neuvoa-antava jäsenäänestys. Puolueen noin 8 000 jäsentä pyörittelevät kohta käsissään postista tullutta äänestyslomaketta.

Äänestyksen tulos ei juridisesti sido 17. kesäkuuta Tampereella pidettävää puoluekokousta, mutta käytännössä eniten ääniä saaneesta tulee puheenjohtaja.

Äänestys päättyy 13. kesäkuuta, mutta ääntenlaskenta alkaa kihelmöivästi vasta puoluekokouksessa Tampereella.

Viimeksi kuusi vuotta sitten Ville Niinistöä valittaessa äänestystulosta laskettiin tuntikaupalla. Äänestysprosentin on oltava vähintään 50 prosenttia, jotta tulos otettaisiin huomioon.

Vihreiden jäsenäänestyksen vaalitapa ei välttämättä suosi ehdokasta, jota sekä rakastetaan että vihataan.

Puolue noudattaa siirtoäänivaalitapaa, jonka tarkoituksena on vähentää taktista äänestämistä ja niin sanottujen hukkaäänten määrää.

Äänestäjät merkitsevät lippuun yhden tai useamman ehdokkaan paremmuusjärjestykseen. Jos yksikään ehdokas ei saa yli puolta ensisijaisista äänistä, karsiutuu vähiten ensisijaisia ääniä saanut pois, ja häntä äänestäneiden äänet siirtyvät jäljellä oleville ehdokkaille lippuun merkityn paremmuusjärjestyksen mukaan. Näin tehdään niin kauan, kunnes joku saa yli puolet äänistä.

Yle teki huhtikuussa kyselyn vihreiden kansanedustajille ja puoluevaltuuskunnalle, ja sen perusteella helsinkiläinen Emma Kari oli selvä suosikki.

Puolue-eliitin suosio ei takaa vielä mitään, sillä osa jäsenistä haluaisi maakuntien ääntä kuuluviin, osaa närästää puolueen nykyinen ”tunnepopulismi”, jossa Karin pelätään jatkavan Niinistön viitoittamaa tietä.


Karin yhtenä valttina on sukupuoli, ehkä kotipaikkakin. Yli 60 prosenttia vihreiden jäsenistä on naisia. Jäsenistä yli puolet asuu Uudellamaalla.

HS kysyi ehdokkailta, mitkä puolueet olisivat mieluisimmat hallituskumppanit ja minkä puolueen kanssa puheenjohtaja ei veisi puoluettaan hallitukseen.

”Vasemmiston, demareiden, Rkp:n ja kokoomuksen kanssa meillä on yhteistä arvoliberaalia uudistushalua”, sanoo Ohisalo.


”Uskon että olosuhteista riippuen pystyisimme niin kokoomuksen, keskustan kuin demarienkin kanssa muodostamaan hyvän hallituksen”, Parviainen sanoo.

Muut korostavat enemmän sitä, että kaikkien puolueiden kanssa pitää voida neuvotella. Kaikki kuitenkin arvioivat, että perussuomalaisten kanssa yhteistyö ei onnistuisi, varsinkaan jos puolueen johtoon nousee Jussi Halla-aho.

Mikkonen ja Flöjt ovat luokiteltavissa maaseutuvihreiksi. He tahtovat vahvistaa vihreiden asemaa myös maaseudulla, mistä tuli jo rohkaisevia merkkejä kuntavaaleissa.

”Vihreiden pitää vielä vahvemmin olla koko Suomen puolue”, Mikkonen sanoo.


Vihreiden kannatus oli suurinta Helsingissä, jossa puolue sai 24 prosentin kannatuksen. Perässä tulivat Espoo, Tampere, Jyväskylä ja Turku, jossa kannatus liikkui 20 prosentin ympärillä. Se puhuu kaupunkikeskeisen politiikan ja kaupungista tulevan puheenjohtajan puolesta.

Kukaan ehdokkaista ei silti selkeästi asetu urbaanin elämänmenon airueeksi.

”Äärimmäisen haitallinen asia tälle maalle on ollut keinotekoinen vastakkainasettelu kaupunkien ja haja-asutusalueiden välillä”, Emma Kari sanoo.

”Olemme kasvamassa koko maan puolueeksi, ja sitä duunia tehdäksemme meidän pitäisi seuraavat pari vuotta kiertää kenttää”, Ohisalo sanoo.

Vihreiden entinen puheenjohtaja Osmo Soininvaara on blogissaan huokaissut, että vihreät ovat suhteessa selkein kaupunkipuolue. Kuitenkin he pitävät tätä heikkoutenaan sen sijaan, että pitäisivät sitä vahvuutenaan.

Kolme–nelikymppiset puheenjohtajaehdokkaat ovat HS:n arvoja mittaavien vaalikonevastausten perusteella kaikki luokiteltavissa arvoliberaaleiksi, kuten odottaa saattaa.


Vasemmisto-oikeisto -jakoa mittaavissa vastauksissa hajonta on hieman suurempaa. Ohisalo on vertailussa vasemmistolaisin, muut keskikastia. Flöjt ja Parviainen ovat vähiten punavihreitä, siis hitusen oikeammalla kuin muut ehdokkaat.

HS kysyi lisäksi ajankohtaisia kysymyksiä muun muassa turvallisuus- ja alkoholipolitiikasta. Alla esitellään ehdokkaiden vastaukset. Osa halusi myös perustella vastauksiaan. Kaksi ensimmäistä väittämää mukaan poimittuine perusteluineen ovat HS:n vaalikoneesta.


Aalto: ”Kohtuulliset asiakasmaksut ja maksuvapautukset kaikkein pienituloisimmille ovat parempi vaihtoehto.”

Ohisalo: ”Sosioekonomiset terveyserot ovat Suomessa suuret ja moni pienituloinen jättää jo nyt menemättä hoitoihin tai hankkimatta lääkkeitä tiukan taloustilanteen vuoksi.”

Kari: ”Terveyskeskukseen pääsemisen ei pidä olla rahasta kiinni.”

Mikkonen: ”Asiakasmaksuja tulee porrastaa asiakkaiden tulotason mukaisesti. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiltä ne pitäisi poistaa kokonaan. Tarvitaan myös yhteinen maksukatto kaikkia terveyskuluja koskien. En kuitenkaan poistaisi maksuja kaikilta kokonaan, sillä omalta osaltaan ne tuovat tuloja terveyspalvelujen ylläpitämiseksi.”


Ohisalo: ”Haja-asutusalueilla asuville tulee tarjota mahdollisimman hyviä palveluita järkevällä palveluiden sijoittelulla ja palveluiden sähköistämisellä. Sen sijaan muuttoliikkeen estäminen rakenteellisin ratkaisuin, virastojen hajasijoittelulla ja verorahoin tapahtuvalla tuella ei ole oikea tapa taata näitä palveluita.”

Parviainen: ”Koko Suomi ei ole nytkään käytännössä asuttu. Koko maan pitäminen väkisin asuttuna ei ole järkevä itseisarvo ja se vaikeuttaa palvelujen tuottamista. Toisaalta ihmisillä on oltava vapaus valita asuinpaikkansa.”


Mikkonen: ”Pitäisi lisätä kannustavuutta, ei niin että rangaistaan. Samanaikaisesti tulee olla riittävästi tukea osallistamiseen.”

Ohisalo: ”Suomalainen työttömyysturva ja työttömien saama neuvonta on johtanut siihen, että monet kokevat olevansa irti ja ulkopuolella. Mutta kyse ei saa olla orjatyöstä.”

Parviainen: ”Vihreät kannattavat perustulomallia ja lähtisin siitä, että perusturvan pitää olla vastikkeetonta.”

Aalto: ”Esitellyssä mallissa oli hyviä edellytyksiä, mutta ei voi olla yksipuolinen: jos vaatii joustoa, pitää olla myös turvaa.”

Flöjt: ”Vaatimuksia pitkäaikaistyöttömille tulee nyt paljon. Pitäisi tunnustaa, että emme pysty saavuttamaan täystyöllisyyttä. Perustulo olisi parempi järjestelmä.”


Mikkonen: ”Kannatan tiedustelulakia, jota nyt ollaan tekemässä, mutta siihen liittyen on varmistettava valvonta ja kaikkien oikeusturva. Tiedustelulle on aina oltava kestävät perustelut.”

Ohisalo: ”Nyt ongelma on, ettei ole tiedustelulainsäädäntöä. Pitäisi olla pelisäännöt. Kyseisen lain sisältö ratkaisee. Yksityisyydensuoja ja perusoikeudet pitää huomioida.”

Parviainen: ”Olen muuttanut kantaani, koska massavalvontaa ei enää esitetä. Olen mukana tiedustelulain valmistelun parlamentaarisessa työssä, ja olen vakuuttunut siitä, että muuttuneet olosuhteet vaativat laajempia tiedusteluoikeuksia.”

Aalto: ”Kannatan tiedustelulakia niin siviili- kuin sotilaspuolella. Suomella on nyt sokeita pisteitä. Mutta on tärkeää katsoa, onko tarvetta tähän perustuslain kiirehtimiseen, täyttyvätkö edellytykset. Myös parlamentaarisen valvonnan on oltava kunnossa, eikä ihmisten perusoikeuksia pidä runnoa.”

Kari: ”Haluan kuunnella asiantuntijalausunnot ennen lopullista kantaani. Turvallisuustilanteen muutos pitää ottaa huomioon, mutta pitää kunnioittaa ihmisten yksityisyyden suojaa.”


Mikkonen: ”Jos joku iso konflikti tulee, siihen Suomi voi joutua mukaan. Mutta sitä en usko, että Venäjä suoraan uhkaisi Suomea.”

Ohisalo: ”Kävin juuri maanpuolustuskurssin kanssa Norjassa ja kuulin arktiseen alueeseen liittyen, että Venäjä lisää varusteluaan siellä. Kyllä Venäjän aggressio on lisääntynyt viime aikoina.”

Parviainen: ”Juuri tällä hetkellä Venäjä ei muodosta akuuttia sotilaallista uhkaa Suomelle.”

Aalto: ”Venäjällä voi hyviä äkkiä tapahtua isojakin muutoksia, mutta en pidä sitä akuuttina sotilaallisena uhkana.”

Kari: ”Tilanne on itärajan toisella puolella epävakaampi, mutta en näe akuuttia uhkaa.”


Mikkonen: ”Limuviinoja ei pidä päästää. Vahvempia oluita voidaan harkita.”

Kari: ”Limuviinat houkuttelevat erityisesti nuoria käyttämään alkoholia ja siksi en kannata niiden vapauttamista. Vahvojen oluiden vapauttamista olen valmis harkitsemaan, jos samalla tarkastellaan alkoholiverotusta haittojen vähentämiseksi.”

Ohisalo: ”Saatavuus ja hinta ovat keskeiset tekijät alkoholikuolemien lisääntymisessä. Tähän pitää lähteä kansanterveysnäkökulma edellä.”

Parviainen: ”Toisin myös viinit kauppoihin.”

Aalto: ”En aloittaisi alkoholipolitiikan vapauttamista vähittäismyynnistä, koska haitat ovat silloin suurimpia. Olen esittänyt mallia, että vahvemmat oluet voisivat tulla kauppoihin, jos niitä sitten verotettaisiin korkeammin.”

Flöjt: ”Limuviinoille kielto, mutta vahvat oluet voisivat olla ruokakaupassa.”

HS kysyi ehdokkailta vielä heidän esikuviaan politiikassa.

Aalto: ”Arvostan Osmo Soininvaaraa ja hänen analyyttistä ajatteluaan. Entinen pomoni Jani Toivola, miten hän puhuu, viestii ja tuo inhimillistä ajattelua esiin. Olen tykännyt myös Oras Tynkkysen tavasta tehdä politiikkaa.”

Aalto lähettää vielä haastattelun jälkeen tekstiviestin, jossa hän lisää: ”Satu Hassi ja Heidi Hautala ovat molemmat omilla toimialueillaan ympäristö- ja ihmisoikeustyössä olleet isoja ihailun kohteita.”

Flöjt: ”Al Gore, Barack Obama, Bernie Sanders.”

Kari: ”Skotlannin pääministeri Nicola Sturgeon. Vahvan naisen toimintaa hyvin vaikeassa tilanteessa.”

Mikkonen: ”Pekka Haaviston rakentava tyyli, Satu Hassin rohkeus ja tapa edistää asioita asia- ja tietoperusteisesti.”

Ohisalo: ”Tarja Halonen on ollut innostaja. Virginia Woolfin ajatukset ovat myös inspiroineet.”

Parviainen: ”Pekka Haavisto, siltojenrakentaja.”

Voit käydä tutustumassa ehdokkaiden arvoihin ja mielipiteisiin myös HS:n vaalikoneessa, johon he kaikki ovat vastanneet. Vaalikone löytyy täältä.

Fakta

Vihreiden valinta


 Vihreiden puoluekokous on 17.–18. kesäkuuta Tampereella.

 Kokouksessa puolueelle valitaan uusi puheenjohtaja neuvoa-antavan jäsenäänestyksen perusteella.

 Vihreiden sääntöjen mukaan puheenjohtaja voi maksimissaan johtaa puo­luetta kuusi vuotta, joten vuonna 2011 valittu Ville Niinistö joutuu väistymään.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Vihreät
  • Puolueet
  • Puheenjohtajakilpa

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    2. 2

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    3. 3

      Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

    4. 4

      Liika istuminen pidentää selän lihaskalvoja, ja siksi asentomme painuu kasaan – Uusi treenimuoto voi auttaa selkävaivoihin

    5. 5

      Oletko miettinyt, mikä merkitys kiky-tunneillasi on viennin piristymiseen? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos selvitti asiaa

    6. 6

      ”Kuvaaminen on hyvin vaarallista” – Narcos-sarjan työntekijä ammuttiin autoonsa, ja nyt ”maailman häikäilemättömimmän” huumeparonin veli uhkailee Netflixiä

    7. 7

      Mitä uusi talouden tutkimusyksikkö oikein merkitsee – havahtuiko ”kaiken maailman dosenteista” sanaillut Sipilä tieteellisen tiedon tärkeyteen?

    8. 8

      Päivähoidon maksut alenevat – keskituloisen kahden lapsen perheen maksut laskevat yli 1 200 euroa vuodessa

    9. 9

      Lapsi tunnusti murhan 16 vuotta sitten Ruotsissa mutta kiistää nyt – syyttäjä selvittää, pitäisikö tapaus tutkia uudelleen

    10. 10

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    2. 2

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    3. 3

      Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

    4. 4

      Ammattikouluissa ei tarvitse osata mitään saadakseen tutkinnon, arvioi tutkija – HS:n kyselyn mukaan opettajilla on paine päästää kaikki läpi kursseista

    5. 5

      Teinitytön parkkihallissa Keravalla raiskanneelle ja lapsia hyväksikäyttäneelle miehelle jälleen tuomio – seksiä 12-vuotiaan tytön kanssa

    6. 6

      Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

    7. 7

      Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö, johon tulee 15 uutta virkaa – Sipilä: ”Olen huomannut, miten tärkeää tutkimukseen perustuva tieto on”

    8. 8

      Jari Sillanpään huumedraama etenee pikavauhtia alkusysäyksestä kliimaksiin – tarinan huippukohta nähdään jo puolentoista viikon päästä Oulussa

    9. 9

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    10. 10

      Päivähoidon maksut alenevat – keskituloisen kahden lapsen perheen maksut laskevat yli 1 200 euroa vuodessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    2. 2

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    3. 3

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    4. 4

      Kymmeniä Suomi iskee -mielenosoittajia saapui Kolmen sepän patsaalle vastustamaan turvapaikanhakijoita – sitten tapahtui jotain ennennäkemätöntä

    5. 5

      Mittaatko onnea väärillä mittareilla? Hyvään elämään on olemassa vain yksi lääke

    6. 6

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    7. 7

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    8. 8

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    9. 9

      ”Hirvittäviä kuvia” huippupoliitikoista ottanut kuvaaja sai viime vuonna valtioneuvoston kanslian kimppuunsa – Nyt hän kutsui näyttelyyn kaikki ministerit, mutta yksikään ei tullut

    10. 10

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    11. Näytä lisää