Valikko
Politiikka

Uusi kulttuuri­ministeri Sampo Terho haluaa tukea kansallis­mielistä kulttuuria – ”Suomalaista, länsimaista tapaa” pitää painottaa, hän sanoo HS:n haastattelussa

Kulttuuriministeri Sampo Terhon mielestä valtion tukea saavan taiteen pitää olla kosketuksissa kansalaisiin. Valtion ei pidä rahoittaa puoluepoliittista taidetta, Terho sanoo.

Harvan ministerin nimitys on herättänyt niin suurta äläkkää kuin perussuomalaisten Sampo Terhon. Merkittävä osa Suomen kulttuuriväestä hätääntyi, kun perussuomalaiset sai hallituksen kevään salkkujaossa kulttuuri­ministerin pestin.

Syy on ilmeinen. Puolue on aiemmin arvostellut kovasanaisesti ”postmodernia nykytaidetta” ja vaatinut valtion tukea vain ”suomalaista identiteettiä” vahvistavalle kulttuurille. Pari vuotta sitten kansanedustaja Juho Eerola väläytti taiteilijoiden apu­rahojen puolittamista tai lakkauttamista kokonaan.

Kulttuuriministerillä on paljon sananvaltaa hallinnonalansa rahoista. Ministeri ei voi päättää siitä, millaista taidetta tuetaan apurahoilla. Hän voi kuitenkin vaikuttaa siihen, miten toistasataa miljoonaa euroa suuri rahapotti jaetaan joka vuosi esimerkiksi kansalaisjärjestöille ja kulttuuriprojekteihin.

Nyt valta on Terholla, 39, joka on Suomalaisuuden ­Liiton puheenjohtaja ja hyvin kansallismielisenä tunnettu poliitikko.

”En koe saaneeni erityisen kylmää vastaanottoa”, Terho sanoo ministeriössään Helsingin Kruununhaassa.

”Meihin kohdistuu toki paljon ennakkoluuloja. Olen ottanut henkilökohtaiseksi missiokseni sen, että nimenomaan perus­suomalaisena voisin kumota niitä puolin ja toisin.”

Mitä on Sampo Terhon kult­tuuripolitiikka? Mitä hän aikoo tehdä kahden vuoden aikana?

Terho ei osaa vastata kovin tarkasti. Hän on ollut uudessa pestissään vasta viikon ja koko työ tuli HS:n tietojen mukaan suurena yllätyksenä, vaikkei Terho sitä myönnäkään.

Terho oli valmistautunut oikeusministerin tehtävään.


HS:n tietojen mukaan perussuomalaiset oli kuitenkin heikosti valmistautunut neuvotteluihin ministerisalkkujen uudelleenjaosta, ja Terho joutui tyytymään eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministerin tehtäviin.

Puolueella ei ole edes kulttuuripoliittista ohjelmaa.

”Ehkä laitamme jotain paperille, mutta tämä ei ole ongelma. Perussuomalainen ajatus taiteesta ja kulttuurista on se, että ne ovat lähellä kansalaista. Unelmoin siitä, että voin juhlavuonna edistää tätä”, Terho sanoo.

”Toinen asia, johon haluan panostaa, on taide- ja kulttuuri­alan yrittäjien toimeentulon parantaminen. Se liittyy erityisesti tekijänoikeuksiin ja myös yrittäjien sosiaaliturvaan.”

Rahapelitoiminnan tänä vuonna jaettavista 546 miljoonan euron voittovaroista menee vajaat 39 prosenttia taiteen edistämiseen, 25 urheiluun, 9 nuorisotyöhön ja 17 tieteeseen. Loput 10 prosenttia jaetaan vapaan harkinnan mukaan.

Aina kun uusi kulttuuriministeri valitaan, kulttuurin kentällä mietitään, muuttuuko rahanjaon suhde – saako taide vähemmän ja jokin muu enemmän. Tähän Terho ei ota vielä kantaa.

Hän kertoo pyrkivänsä siihen, ettei kulttuurin rahoitusta leikata. Lisärahaa ei ole luvassa.

Koko kulttuurin valtionosuusjärjestelmän uudistamistyö on käynnissä. Sen on tarkoitus lisätä tuensaajien vaihtuvuutta. Käytännössä tämä voi tarkoittaa, että osa pitkäaikaisista tuensaajista putoaa pois sen piiristä. Työn on määrä valmistua syksyllä.

Palataan vielä siihen, millaista kulttuuria Terho haluaa tukea. Ensiksi hän painottaa, että kulttuuri on itsessään arvokasta. Valtion pitää tukea sitä.

”Talous on se, jonka pitää palvella kulttuuria, henkistä hyvinvointia ja eteenpäin menemistä. Tämä on nyt perussuomalaista populismia, mutta yhteiskunnan kehitys perustuu ihmiseen, ei siihen, että on joku nerokas poliittinen järjestelmä, rahavalta tai valtion asiantuntijaohjaus.”

”Kulttuuri on paitsi erinomainen mahdollisuus yksilölle kehittää itseään, myös kansallisesti ajatellen itseisarvo. Ilman kulttuuria ei voi olla yhteisöäkään, ei voi olla kansaa”, Terho lisää.

Kansa on käsite, johon pe­russuomalaiset poliitikot ovat kerta toisensa jälkeen palanneet hyökätessään erilaisia kulttuurisuuntauksia vastaan. Terhokin sanoo, että valtion pitää erityisesti tukea ”suomalaista, länsimaalaista tapaa” tehdä kulttuuria ja taidetta. Sellainen tapa on vuosien saatossa muodostunut, Terho kertoo, vaikka myöntääkin heti perään, että kansallisromanttiset taitei­lijat saivat valtavasti vaikutteita maailmalta.

”Kotimaisuuden arvostaminen on tärkeää. Ei sitä taidetta kukaan muu ylläpidä kuin me itse.”

Kommenteissaan muista kuin ”kansallismielisistä” taidemuodoista Terho on puoluetove­reitaan huomattavasti varautuneempi. Hän sanoo, ettei aio ministerinä käydä mitään kulttuuripoliittista kamppailua.

”Ministeri ei ole taidekriitikko. Ministeri edustaa instituutiota ja koko Suomen valtiota. Tämä täytyy tietenkin huomioida.”

Se, millä tavoin Terho aikoo konkreettisesti edistää jotain tiettyä kulttuurin muotoa tai sisältöä toisen kustannuksella, jää avoimeksi. Vaikuttaa silti selvältä, että joitain muutoksia tulee.

”Ministeri ei sinänsä suoraan ohjaa taiteen sisältöä. Mutta taiteen pitää olla kosketuksissa kansalaisiin. Minulla on tiettyä kriittisyyttä siihen, onko mie­lekästä ylläpitää jotain, mitä kansalaiset eivät hyödynnä. Mutta en nyt tule nimeämään mitään sellaista.”

Pitäisikö valtion tukea esimerkiksi ”vihervasemmistolaista” tai ”postmodernia” kulttuuria?

Terho sanoo, että taidetta on aina pyritty hyödyntämään poliittisesti. Valtion pitää hänen mukaansa varoa tukemasta puoluepoliittista taidetta. Toisaalta Terho myöntää, että kyseessä on veteen piirretty viiva, koska taiteilijoilla on oikeus edustaa erilaisia arvoja.

”Olen maultani konservatiivinen ja aatteiltani kansallismielinen, mutta ei se tarkoita, että kaikkien muidenkin pitää olla.”

Vaikuttavatko omat mieltymyksesi silti siihen, miten rahaa jaetaan kansallismielisenä pitämäsi ja muun kulttuurin välillä?

”Tämä jää teille nähtäväksi. Tältä vuodelta kaikki on paketissa, mutta tätä katsotaan pidemmällä aikavälillä. Tietenkin sillä on jokin vaikutus, kuka tätä asemaa miehittää.”

Kysymyksiä eurooppa- ja urheiluministerille

Mitä asioita aiot ajaa eurooppaministerinä, Sampo Terho?

”Tärkein on brexit-prosessi, johon minulla on myös omakohtaista kosketusta meppiajoiltani. Haluaisin edistää sitä, että Britannian lähtö tapahtuu mahdollisimman rauhanomaisesti ja rakentavasti. Minkäänlaista kostomentaliteettia ei saa syntyä.”

Mitä ajattelet Euroopan komission puheenjohtajasta Jean-Claude Junckerista?

”Parempi kuin edeltäjä [José Manuel] Barroso. Minun ja europarlamenttiryhmämme makuun Juncker on liian federalisti, mutta hän on ­vetänyt Suomen kannalta jär­kevämpää EU-politiikkaa kuin edellinen komissio.”

Miten arvioit Junckerin toimintaa brexit-prosessissa?

”Parempi, että en arvioi julki­sesti.”

Ranskan uusi presidentti Emmanuel Macron on vannoutunut federalisti. Pelottaako?

”Ei. Olen ollut neljä vuotta Euroopan parlamentissa näitä vi­sioita kuulemassa. Ranskan presidentti ei muuta Suomen hallitusohjelmaa, jonka EU-politiikka on viisaasti mietitty taloutta ja työllisyyttä tukevaksi. Jos Ranska yrittäisi ajaa federalismia, se juna ei kyllä liiku. Ei Euroopassa ole valmiutta lisätä merkittävästi integraatiota.”

Aiotko jatkaa puhumista Suomen EU-eroa koskevasta kansanäänestyksestä myös eurooppaministerinä?

”Kyllä, mutta en eurooppaministerin hattu päässä vaan puheenjohtajaehdokkaana ja mahdollisesti puheenjohtajana. Me perussuomalaiset puhumme mistä vain, minkä näemme kansalliselle edulle merkittäväksi.”

Mitkä asiat ovat tärkeimpiä urheiluministerin tehtävässäsi?

”Kansanterveys ja huippu-urheilu. Kisoissa menestyminen on osa tätä kansallista tarinaamme. Toisaalta kaikkien liikkuminen on vielä tärkeämpää. Kannustan ihmisiä etsimään aikaa sille.”

Mitä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi aiotaan tehdä?

”Esimerkiksi joukkueurheilu voi olla hyvin tärkeä kokemus, jos elämässä on muuten vaikeuksia. Kulttuurin harrastaminen taas edistää mielenterveyttä.

Hallitus on kehysriihessä päättänyt, että jokaiselle lapselle taataan harrastus taustasta riippumatta. Nyt pitää viedä sitä kohti konkretiaa, ettei se jää vain hyvän olon julistukseksi. Se on korkealla agendallani, mutta en voi luvata vielä mitään euromääriä.”

Oikaisu 14.5. kello 14.20: Uutisessa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että rahapelitoiminnan voittovaroista jaetaan tänä vuonna yhteensä 250 miljoonaa euroa. Oikea luku on 546 miljoonaa euroa.

Kuka?

Sampo Terho


 Syntynyt vuonna 1977 Helsingissä.

 Ehdolla perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri huhtikuusta 2017. Tätä ennen 2 vuotta perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

 Kansallismielistä kulttuuria edistävän Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja.

 Seuraa intohimoisesti nyrkkeilyä ja jääkiekkoa. Kuuntelee erityisesti progressiivista rockia. Suosikkibändejä ovat muun muassa King Crimson, Rush, Led Zeppelin ja Deep Purple.

 Nimeää suurimpien kulttuurivaikutteidensa joukkoon säveltäjä Jean Sibeliuksen, taiteilija Akseli Gallen-Kallelan ja kirjailija Mika Waltarin.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Hallitus
  • Ministerit
  • Perussuomalaiset
  • Kulttuuripolitiikka

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    2. 2

      Sipilä: Mauno Koivisto toteutti suomalaisen unelman

    3. 3

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta ja lakkasi jakamasta tutkintamateriaalia – ”Tämä on vastenmielistä”

    4. 4

      Presidentti Mauno Koiviston hautajaiset alusta loppuun – seppeleiden lasku, siunaustilaisuus, yleisö kaduilla, surusaattue ja hautaan lasku

    5. 5

      Toive toteutui – Mauno Koiviston hautajaispäivästä tuli koko Suomen päivä

    6. 6

      Pitäisikö perheellisten naisten lyhentää työuraansa vielä asepalveluksellakin? Tällaiset vaatimukset kertovat, että feminismiä tarvitaan

    7. 7

      ”Tätä on ihana katsoa, kaikki pitivät hänestä niin paljon”– yli 30 000 ihmistä seurasi presidentti Koiviston surusaattoa Helsingissä

    8. 8

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    9. 9

      Piispa Eero Huovinen siunauspuheessaan: ”Satavuotiaan Suomen historiaan Mauno Koivisto ehti jättää syviä kädenjälkiä” – lue puhe kokonaisuudessaan

    10. 10

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    2. 2

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    3. 3

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    4. 4

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    5. 5

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta ja lakkasi jakamasta tutkintamateriaalia – ”Tämä on vastenmielistä”

    6. 6

      Sipilä: Mauno Koivisto toteutti suomalaisen unelman

    7. 7

      Tutkimus: Noin puolet suomalais­nuorista ei koe mitään puoluetta omakseen – nuorten kielteisyys romaneja kohtaan yllätti tutkijat

    8. 8

      Rohkeinta on olla intiimi – Aikuisten seksipuhe on usein teinien tasolla

    9. 9

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    10. 10

      Täytyykö kolmekymppisistä repiä kaikki irti, pohtii 34-vuotias isä ja luokanopettaja – Nyt hän hoitaa kotona lapsia, jotta ei tarvitse myöhemmin katua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

    5. 5

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    6. 6

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    7. 7

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    8. 8

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    9. 9

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    10. 10

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    11. Näytä lisää