Valikko
Politiikka    |   HS-analyysi

Sosiaaliturva on muuttumassa ”köyhäinavusta” perusoikeudeksi – ja hyvä niin, sanoo Kelan asiantuntija

Viime aikojen otsikot kertovat sosiaalitukien optimoinnista, jota keskiluokkakin harrastaa. Mutta onko se ongelmallista? Professori Olli Kankaan mukaan ei.

Muutamia lehtien viimeaikaisia aiheita:

Opiskelija moittii HS:n mieli­pidesivuilla absurdiksi ajatusta, että Kela vaatii häntä myymään omat osakkeensa ennen kuin suostuu myöntämään hänen kanssaan asuvalle tyttöystävälle toimeentulotukea.

So­siaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo arvelee ”Rikkaiden lapsille taskurahaa Kelasta” -otsikoidussa kolumnissaan Etelä-Suomen Sanomissa, että yhä useampi uusista toimeen­tulo­tukea saavista nuorista on hyvin toimeentulevien perheiden kotona asuvia lapsia. Syynä on se, että vanhempien tulot eivät vaikuta kotona asuvan 18-vuotiaan toimeentulotukeen ja 325 euron kuukausitukea on niin helppo hakea netistä.

HS kertoo, kuinka nuoret käyvät tahallaan epäonnistumassa pääsykokeissa saadakseen työmarkkinatukea mutta välttääkseen opiskelupaikan saamisen.

Mitä näistä esimerkeistä pitäisi ajatella?

Kenen pitäisi tukea perheen­jäseniä – oman perheen vai muiden veronmaksajien?

Onko oikein, että keskiluokka venyttää moraalin rajoja käyttääkseen hyväkseen yhteiskunnan tukijärjestelmiä? Eikö näin yksilön vastuu ala hämärtyä ja valtion rahakirstun pohja häämöttää?

Onko sosiaaliturva muuttumassa ”köyhäinavusta” kansalaispalkan kaltaiseksi perus­oikeudeksi, jota keskiluokkakin häpeilemättä käyttää?

Kyllä on ja hyvä niin, sanoo professori Olli Kangas, joka toimii Kelan yhteiskuntasuhteiden johtajana. Hänestä nurina keski­luokan tukien rohmuamisesta on turhaa.

Oma lukunsa ovat sääntöjä harkitusti rikkovat, kuten pääsykokeissa tahallaan epäonnistuvat.

Mutta lain ja sääntöjen rajoissa paitsi keskiluokan myös rikkaiden pitää hyötyä sosiaalituista. Kyse on niin sanotusta Matteus-periaatteesta: se, jolla on, sille annetaan.

Matteuksen evankeliumissa kerrotaan tilanomistajasta, joka lähtee ulkomaille ja antaa palvelijoilleen varoja. Tiivistettynä tarina menee niin, että yksi palvelijoista hautaa ne maahan mutta toinen sijoittaa ne ja kasvattaa pääoman moninkertaiseksi.

Kun tilanomistaja palaa, hän antaa osan saaduista tuotoista palvelijalle, joka on niitä kerryttänyt. Rahat maahan haudanneen hän ajaa tiehensä.

Samalla lailla suurituloisille ja runsaasti veroja maksaville annetaan paljon etuja: paljon sairausajan korvausta, työttömyysturvaa ja eläkettä, Kangas selittää.

Kankaan mukaan sosiaali­poli­tiikassa on kaksi periaatetta, jotka hyvässä järjestelmässä tukevat toisiaan: horisontaalinen ja vertikaalinen tulonjako.

Suurituloisten tukeminen on horisontaalista tulonjakoa. Siinä tuloja tasataan saman ihmisen elinkaaren aikana.

Jos Matteuksen tilanomistaja on horisontaalisen tulonjaon esikuva, vertikaalisessa tulonjaossa sankari on Robin Hood: otetaan rikkailta ja annetaan köyhille.

Robin Hood -periaatteella jaettua köyhäinapua on kuitenkin voitu pitää leimaavana.

Kulttuuri on muuttunut niin, että se on nyt vähemmän leimaava, Kangas sanoo. Hän piti vastikään Tampereella vakuutustieteen juhlaseminaarissa luennon, jossa hän esitteli ”uudeksi paradigmaksi” kutsuttua ajattelutapaa hyvinvointivaltiosta so­siaalisena investointina.

Tässä ajattelutavassa tukien tarkoitus on vahvistaa ihmisten tietoja ja taitoja sekä auttaa heitä osallistumaan täysin työ- ja so­siaaliseen elämään.

Jo taloustieteilijä Adam Smith puhui häpeän välttämisestä köyhien auttamisessa – vuonna 1776. Filosofi John Rawls muotoili saman 1990-luvulla siten, että yksilöillä täytyy olla kyky ja voima ottaa vastuu elämästään.

Kankaan mukaan vakavasti otettavat kansainväliset vertailut osoittavat, että suomalainen sosiaalipolitiikka tasaa tulonjakoa melko hyvin. Tutkimukset näyttävät myös, että sosiaaliturvaa ei kannata kohdistaa vain huonotuloisille.

”On parempi pitää keski­luokan terävät kyynärpäät so­siaaliturvan sisällä kuin ulkopuolella”, Kangas selittää.

Tarveharkintainen köyhien määrittely on Kankaan mielestä vaikeaa, mielivaltaista, byrokraattista ja kyykyttävää. Silloin köyhille annetaan yleensä vähemmän tukia.

Laajemmin tukia jakavassa niin sanotussa universaalissa järjestelmässä kaikki maksavat ja kaikki hyötyvät.

”Ja siksi menot ovat suuret ja päivän ehtoolla tulonjakovaikutus on vahvempi kuin tarve­harkintaisissa järjestelmissä.”

Kansainvälisistä tutkimuksista selviää, että köyhyys ennen tulonsiirtoja on Suomessa suhteellisen suurta, samalla tasolla kuin muun muassa Virossa ja Japanissa.

Hyvinvointivaltion tasaavan vaikutuksen ansiosta eriarvoisuus on kuitenkin Suomessa OECD-maiden pienimpiä.


”Tätä taustaa vasten on vaikea nähdä, että systeemi jotenkin erityisesti hyödyttäisi keskiluokkaa. Se hyödyttää keskiluokkaa, mutta se hyödyttää myös köyhiä. Kyse on siitä, mitä halutaan”, Kangas sanoo. Hänen mukaansa ainakaan tilastot eivät vielä tue väitettä, että juuri keskiluokka hyötyisi järjestelmästä erityisesti.

Palataan vielä lopuksi kysymykseen siitä, pitääkö puolisoiden pitää huolta toisistaan ja perheistään vai onko se veronmaksajien tehtävä.

Omassa nuoruudessani poikaystävän osakepotti olisi myyty ja pitkän kuuman kesän jälkeen olisi vielä siunattu sitä, että valtio antaa rahansa tuhlanneille asumistukea. Silloin toisen rahoilla eläminen ei ehkä ollut ­yhtä paljon alistamis- tai itsenäisyyskysymys kuin nyt.

Juridinen argumentti poika­ystävän logiikan ymmärtämiseksi menee näin: koska laissa ei ole oletusta avopuolisoiden keskinäi­sestä elatusvelvollisuudesta, sitä on kohtuutonta vaatia sosiaaliturvassakaan.

Juridisen argumentin voi haastaa kysymällä, eikö koko ih­miskunnan evoluutiobiologinen historia lähde siitä, että pidämme huolen perheestämme.

Mikä siis neuvoksi osakesalkkupoikaystävän tapauksessa?

Otetaan yhteyttä Kelan juristiin. Etuuspalvelujen lakiyksikön lakimies Mikko Horko kertoo, että avoliiton asema on haluttu tuoda samalle viivalle avioliiton kanssa.

”Ei voida vaatia parempaa asemaa kuin avioliitossa.”

Nuorenparin seurusteluasumista ja avoliittoa taas ei ole ­Kelan voimavaroilla mielekästä erottaa, Horko sanoo.

Muutoinkin erityisesti asumistuessa lähdetään siitä pääsäännöstä, että yhden asunnon asukkaat muodostavat yhteisen ruokakunnan.

”Yleisesti voisi ehkä sanoa, ­että elintaso ja odotukset ovat nousseet”, Horko pohtii.

Hänestä opiskelijoiden tapauksessa ei voida sanoa, että moraalia venytettäisiin tätä nykyä.

”Ennemminkin tukia on tiukennettu.”

Korjaus maanantaina kello 10.07: Lisätty sana avo- kohtaan, jossa puhutaan siitä, onko puolisoilla lain mukaan elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan. Aviopuolisoilla tällainen velvollisuus lain mukaan on, avopuolisoilla ei.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Sosiaaliturva
  • Kela
  • Toimeentulotuki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    2. 2

      Sipilä: Mauno Koivisto toteutti suomalaisen unelman

    3. 3

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta ja lakkasi jakamasta tutkintamateriaalia – ”Tämä on vastenmielistä”

    4. 4

      Presidentti Mauno Koiviston hautajaiset alusta loppuun – seppeleiden lasku, siunaustilaisuus, yleisö kaduilla, surusaattue ja hautaan lasku

    5. 5

      Toive toteutui – Mauno Koiviston hautajaispäivästä tuli koko Suomen päivä

    6. 6

      Pitäisikö perheellisten naisten lyhentää työuraansa vielä asepalveluksellakin? Tällaiset vaatimukset kertovat, että feminismiä tarvitaan

    7. 7

      ”Tätä on ihana katsoa, kaikki pitivät hänestä niin paljon”– yli 30 000 ihmistä seurasi presidentti Koiviston surusaattoa Helsingissä

    8. 8

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    9. 9

      Piispa Eero Huovinen siunauspuheessaan: ”Satavuotiaan Suomen historiaan Mauno Koivisto ehti jättää syviä kädenjälkiä” – lue puhe kokonaisuudessaan

    10. 10

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    2. 2

      Oikeustieteilijät pöyristyivät: Suomessa ei ole kahdeksaan kuukauteen hallitusta ja presidenttiä valvovaa oikeuskansleria – ”Täysin kestämätöntä perustuslain kannalta”

    3. 3

      Ilmavaivoja ruisleivästä, ummetusta mustikoista – Katso, missä ruoka-aineissa saattaa piillä vatsavaivojen syy

    4. 4

      Kun veli sairastui skitsofreniaan, Tiina Tuomisen elämässä alkoi vuosien salailu: ”Kun kerroin työkavereille, tajusin, miten paljon salaisuus oli syönyt minua”

    5. 5

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta ja lakkasi jakamasta tutkintamateriaalia – ”Tämä on vastenmielistä”

    6. 6

      Sipilä: Mauno Koivisto toteutti suomalaisen unelman

    7. 7

      Tutkimus: Noin puolet suomalais­nuorista ei koe mitään puoluetta omakseen – nuorten kielteisyys romaneja kohtaan yllätti tutkijat

    8. 8

      Rohkeinta on olla intiimi – Aikuisten seksipuhe on usein teinien tasolla

    9. 9

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    10. 10

      Täytyykö kolmekymppisistä repiä kaikki irti, pohtii 34-vuotias isä ja luokanopettaja – Nyt hän hoitaa kotona lapsia, jotta ei tarvitse myöhemmin katua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

    5. 5

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    6. 6

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    7. 7

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    8. 8

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    9. 9

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    10. 10

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    11. Näytä lisää