Afganistanin suomalaisjoukot saattavat kasvaa

Suomi valmistautuu päättämään avustuspanoksensa merkittävästä lisäämisestä Afganistanissa. Samaan aikaan olosuhteet suomalaisjoukkojen toiminta-alueella ovat muuttumassa.

Muutoksen syynä on uusien yhdysvaltalaisten sotilaiden tulo Pohjois-Afganistaniin, jossa on entuudestaan suomalaisten lisäksi kriisinhallintajoukkoja muun muassa Norjasta, Ruotsista ja Saksasta.

Suomen ulkopolitiikan johto arvioi mahdollisuutta lisätä Afganistanissa joukkojen lisäksi kouluttajien, siviiliasiantuntijoiden ja kehitysavun määrää. Yhden muotoilun mukaan tavoitteena on "lisätä Suomen avun vaikuttavuutta".

Linjauksia on tarkoitus tehdä presidentin ja hallituksen kesken ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa eli utvassa ensi perjantaina, jotta niistä voisi ilmoittaa kansainvälisessä Afganistan-kokouksessa Lontoossa seuraavalla viikolla.

Suomen linjaus olisi myös vastaus sille lisäpanostuspyynnölle, jonka Yhdysvallat on esittänyt Suomelle useita eri kanavia pitkin.

Keskustelut linjauksesta ovat vielä käynnissä, ja viime viikon perjantaiksi suunniteltu utvan kokous peruttiin. Valiokunnassa on selvästi erimielisyyksiä ja erilaisia painotuksia.

Eri arvioiden mukaan Suomen joukkojen vahvuus Afganistanissa voisi kuitenkin vastaisuudessa olla noin 200, kun sotilaita on nyt noin 120.

Tavoite on mainittu aiemmin osana pidemmän tähtäimen hahmotelmia, mutta Afganistanin turvallisuustilanteen heikkeneminen lisää paineita nopeuttaa päätöksiä.

Voimavarojen puolesta lisäys olisi jo mahdollinen, koska Kosovon operaation supistuessa Suomella on kriisinhallintatehtävissä enää vajaat 500 sotilasta, kun tavoite on 700.

Joukkoja ei kuitenkaan pystyttäisi lisäämään samassa aikataulussa Yhdysvaltain kanssa, jonka 30000 lisäsotilasta pitäisi olla Afganistanissa tämän vuoden puoliväliin mennessä. Naton ja Yhdysvaltain alaisuudessa olisi lisäysten jälkeen yhteensä yli 140000 sotilasta.

Suomelta on toivottu myös lisää sotilaskouluttajia, mutta aiemmin luvatuista 30 kouluttajasta ei vieläkään ole saatu kokoon kuin kourallinen.

Siviiliavun lisääminen on yhtä suuri haaste. Lukuun ottamatta EU:n poliisikouluttajia on Suomen panos siinä tällä hetkellä Afganistanissa lähes olematon. Kehitysapua Suomi kanavoi Afganistaniin ainoastaan EU:n ja muiden kansainvälisten toimijoiden kautta.

Siviiliauttajien lähettäminen Suomen toiminta-alueelle Mazar-i-Sharifiin lisäisi jo itsessään myös turvallisuudesta vastaavien sotilaiden määrää.

YLE Uutiset kertoi sunnuntaina, että Suomi antaa erikoiskoulutusta tällä viikolla Britannian, Norjan ja Saksan sotilaille. Heidän on tarkoitus valmentaa Afganistanin turvallisuusviranomaisia. Koulutus tapahtuu Suomessa siksi, että Suomen vanhenevat itäaseet ovat samankaltaisia kuin Afganistanin asekalusto.

Naton lähteet eivät kommentoi Mazar-i-Sharifin alueelle tulevien yhdysvaltalaisten sotilaiden aikatauluja tai määriä turvallisuussyistä. Lisäjoukkojen pitäisi vahvistaa afgaanisiviilien turvaa.

Eri lähteiden mukaan Pohjois-Afganistanissa ne valvovat myös Mazar-i-Sharifin kautta kulkevaa tärkeää huoltoreittiä ja estävät vastarintaryhmien siirtymistä helpommille toiminta-alueille pohjoiseen.

Suomen lisäksi Ruotsissa ja Norjassa arvioidaan yhdysvaltalaisjoukkojen tulon vaikutusta omien joukkojen toimintaan. Selvää on, että toiminta-alueella aseellisten yhteenottojen määrä on kasvanut viime vuonna huomattavasti.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi