Asiantuntijat runttaavat hallituksen veroelvytyslinjan

Ekonomistit näkevät hallituksen epäonnistuneen kuntien tukemisessa
"Sopii ihmetellä, mistä Katainen uskonsa veronalennuksiin ammentaa"

Hallituksen elvytystoimien ajoitus ja koko ovat olleet kutakuinkin kohdillaan, mutta sisältö ontuu: on valittu tehottomia keinoja, veroelvytystä on painotettu liikaa ja kuntien tukemisessa on mokattu.

Taantuman tullessa investointiohjelmat eivät olleet valmiina, leikkaukset tehdään nyt kunnissa ja julkisia menoja on lisätty vaatimattomasti.

Näin voisi karkeasti vetää yhteen asiantuntijoiden arviot hallituksen talouspolitiikasta ja reagoinnista taantumaan.

HS kysyi arviota yhdeksältä asiantuntijalta Suomesta, Pariisista ja Tukholmasta.

1. Elvytyksen ajoitus Pääosa asiantuntijoista antaa tässä hallitukselle synninpäästön: tietysti olisi voitu toimia jo varhemmin, mutta ei muuallakaan nähty kriisin nopeutta ja syvyyttä. Matti Tuomala tosin moittii hallitusta siitä, että suunnitelmia elvytyksestä ei tehty ajoissa. "Taantuman tullessa ei ollut ohjelmia, joita käynnistää, se myöhästytti työllisyyteen vaikuttamista." Henrik Braconierin mukaan Suomen hyvä ajoitus johtui paljon sattumasta. "Moni toimista oli päätetty tehdä jo aiemmin, ja toteutusvaiheessa siihen lyötiin elvytysleima päälle. Pitkään suunnitellut uudistukset sattuivat oikeaan aikaan."

2. Kokoluokka OECD laskee Suomen vuosien 2008-2010 elvytyksen arvoksi 3,1 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se on enemmän kuin Ruotsissa, Saksassa tai OECD-maissa keskimäärin.

Pääosin asiantuntijat arvioivat tason sopivaksi. Tuomala ja Erkki Koskela olisivat kuitenkin elvyttäneet rohkeammin, koska Suomella olisi ollut siihen varaa. Myös Aki Kangasharju ja Jaakko Kiander ottavat varovasti samansuuntaista kantaa.

"Olisi voitu reagoida enemmän, koska meihin kriisi iski muita maita lujemmin", Kiander perustelee. Markus Jäntti muistuttaa laadusta: "Todellista elvytystä on ollut tavattoman vähän."

3. Valitut keinot Elvytyksen sisällöstä hallitus saa eniten kritiikkiä. Asiantuntijat arvostelevat erityisesti elvytyksen veropainotteisuutta. Se tarkoittaa verotuksen ja maksujen alentamispäätöksiä.

"Olisin elvyttänyt enemmän menoilla, silloin työllistävä vaikutus olisi ollut parempi", Kangasharju sanoo.

Veroelvytyksen tehottomuudesta vallitsee taloustieteissä laaja yhteisymmärrys. Julkisten menojen lisääminen - esimerkiksi pyörätien rakentaminen tai uimahallin korjaaminen - työllistää suoraan, kun taas veronkevennyksistä osa menee säästöön tai valuu ulkomaille. OECD laskee menoelvytykseen laitetun euron kerroinvaikutuksen olevan nelinkertainen veronkevennyksiin verrattuna.

"Kun käytetään julkista rahaa, kerrannaisvaikutusten pitäisi olla mahdollisimman suuria. Pysyvä veronkevennys aika hyvätuloisille ei ole kovin hyvä keino käyttää julkista euroa", Jäntti toteaa ja jatkaa:

"Sopii ihmetellä, mistä Jyrki Katainen (kok) tämän uskonsa veronkevennyksiin ammentaa. Olen kysynyt asiaa Kataisen virkamiehiltä, mutta en saanut vastauksesta tolkkua."

Kataisen ministeriön mukaan veroelvytyksen osuus on vain kolmannes, mutta OECD laskee Suomen 2008-2010 elvytyksestä 85 prosenttia olevan veroelvytystä. EU:n komissio arvioi verojen osuudeksi 80 prosenttia.

Ero tulee siitä, että komissio ja OECD laskevat veroelvytykseen kaikki "tulopuolen" toimet kuten kunnille annetun ylimääräisen yhteisöverosiivun, perusturvaetuuksien korotukset ja palkkaverojen inflaatiotarkistukset. Toisaalta ne eivät huomioi finanssi sjoituksia kuten valtion antamia lainoja, koska niistä valtio saa omansa takaisin. Olli Koski tosin ei huoli menolisäysten osuudeksi edes tuota 15-20:tä prosenttia: "Menot ovat pysyneet kehyksissä. Käytännössä menoelvytystä ei siis ole tehty."

Kehyksissä pysyminen tarkoittaa, ettei hallitus ole lisännyt menoja siitä, mikä aikanaan on katoksi sovittu.

Muista poiketen Sixten Korkman, Koskela ja Jussi Mustonen kannattavat veroelvytystä.

Braconierkin ymmärtää valitun verolinjan - vaikkei pidäkään sitä kovin tehokkaana - sillä menolisäyksiä rajoittavat budjettikehykset. Hän suorastaan mykistyy kysymyksestä, olisiko kehykset pitänyt taantumassa ylittää.

"Ei sellaista voi mennä suosittamaan. Se olisi väärä signaali", hän lopulta sanoo.

4. Kuntien tukeminen Lähes kaikki asiantuntijat nostavat kysymättä esiin kuntien tukemisen.

"Kuntien kohdalla on selvästi epäonnistuttu. Valtion investoinnit vähän kasvavat, mutta se on hyttysen ininää siihen verrattuna, miten paljon kuntien investoinnit vähenevät - ja silloin vaarantuu liian moni työpaikka", Kangasharju sanoo.

"Valtio on jättänyt kunnat yksin ja pessyt kätensä. Siinä mielessä koko elvytys on pettänyt, että leikkaukset tehdään nyt kunnissa", Tuomala sanoo.

Kiander myötää: "Koordinaatio ei ole mennyt nappiin. Hallitus elvyttää, mutta kuntatalous kiristyy, mikä on vastakkaista elvytyspolitiikalle."

Tuomala muistuttaa, että elvytys on nimenomaan valtion tehtävä. Valtio saa esimerkiksi halvempaa lainaa kuin kunnat. "Siinä mielessä on järkyttävää politiikkaa, että käsketään kuntien ottaa lainaa."

Korkman toivoo valtion järjestävän kuntien rahoituksen vakaaksi eikä suhdanneherkkien verojen varaan. "Kuntien ongelmat voivat johtaa pitkäaikaisiin vaurioihin, jos lapsiperheiltä ja kouluista leikataan. Viime laman varjot olivat pitkät."

5. Lamasta nousu Braconier OECD:stä huomauttaa, ettei hallitus ole kertonut, miten julkinen talous tasapainotetaan elvytyksen jälkeen. "Suomi poikkeaa muista maista siinä, että elvytys on laajaa, anteliasta ja pysyväisluonteista. Silti Suomi ei ole tehnyt lupauksia, miten julkinen talous palautetaan ruotuun. Tästä olemme kyllä huolissamme."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi