26.10.2008 0:00
Turkulainen Saara Ilvessalo kohahdutti vaaliblogien pienoismaailmaa pari viikkoa sitten. 19-vuotias vihreiden ehdokas kirjoitti maahanmuuttajista otsikolla "Maahanmuuttajia naapuriini, kiitos!"
Viesti kulki nopeasti, ja muutamassa tunnissa tuntemattomasta opiskelijatytöstä oli tullut blogimaailman julkkis. Tähän mennessä hän on saanut kirjoitukseensa yli 300 kommenttia ja hänen mielipiteitään on ruodittu kymmenissä blogeissa.
Esimerkiksi toinen suosittu bloginpitäjä, kokoomuksen helsinkiläinen ehdokas Iivi Anna Masso kirjoitti happamesti: "Vihreä idealisti kerää irtopisteitä ilmoittamalla, että hän suostuu asumaan maahanmuuttajan naapurissa.
Kuulostaa yhtä anteliaalta kuin Helsingin yliopiston rehtorin ilmoitus, että hän pitää naapurimaan itsenäisyyttä hyvänä asiana."
Se, mikä oli Masson mielestä pinnallista idealismia, oli monelle sadalle muulle vierasmaalaisten nuoleskelua. Ilvessalo haukuttiin netissä perusteellisesti. Arvostelijat piiloutuivat nimimerkkien taakse.
En ole
Huomannut, että Saara Ilvessalon kirjoitusta olisi käsitelty sanomalehdissä tai sähköisissä viestimissä, vaikka se sai liikkeelle kuntavaalien kuumimman poliittisen väittelyn.
Mistä se kertoo?
Näissä vaaleissa vaalikeskustelu jakautui – ensimmäistä kertaa – täysin kahtia. Lehdissä, radiossa ja televisiossa puhuttiin pääosin eri asioista kuin netissä.
Jako näkyi jo syyskuun alussa, kun siirryin lehtitoimittajasta Perässähiihtäjä-blogin pitäjäksi.
Perinteinen media käsitteli vaaleja silloin aika vähän, ja tilanne jatkui samanlaisena vaaliviikolle asti.
Valtamedian käyttäytymiseen oli hyvä syynsä. Tänä syksynä on uutisista ollut suoranaista runsaudenpulaa: Georgian sota, talouskriisi ja Kauhajoen surmatyöt ovat vallanneet lehtien etusivut ja sähköisten välineiden pääuutiset.
Kuntavaalit ylsivät vasta pari viikkoa sitten etusivuille, ja tällä viikolla ne ovat saaneet kohtalaisesti tilaa myös television ja radion pääuutisissa.
Blogimaailmassa vaalikeskustelua on käyty vilkkaasti koko ajan. On ollut paikallisia väittelyitä ja jopa maanlaajuisia debatteja, kuten Saara Ilvessalon kirjoituksesta alkanut maahanmuuttokeskustelu.
Kukaan ei ole laskenut, kuinka paljon vaaliblogeja on ollut, mutta arvelisin, että tuhannet ehdokkaat ovat perustaneet oman bloginsa. Blogi on ollut sadoille ehdokkaille tärkein kampanjaväline.
Puolueista vihreät ovat olleet parhaiten liikkeellä. Puolue on auttanut ehdokkaitaan blogien perustamisessa. Sadoilla vihreillä ehdokkailla on ollut oma blogi.
Blogien syntymistä auttoi myös verkkosanomalehti Uusi Suomi, joka tarjosi kaikille ehdokkaille sivunsa käyttöön ja apua blogin perustamisessa. Tarjoukseen tartuttiin yli puolue- ja kuntarajojen. Uudelle Suomelle vaiva kannatti, koska kaikkien blogien lukijat kirjautuivat myös Uuden Suomen lukijoiksi.
Kokemukseni blogin pitämisestä kuntavaaleissa ovat yhtä myönteisiä kuin viime eduskuntavaaleissa ja presidentinvaaleissa. Tällä kerralla yritin rakentaa omastani "blogien blogia" ja houkuttelin ehdokkaita keskustelemaan siellä keskenään.
Se onnistui melko hyvin: julkaisin yli 600 hyvää kommenttia, jotka kaikki oli kirjoitettu omalla nimellä. Se on valitettavan harvinaista. Yleensä keskustelupalstoilla esiinnytään nimimerkillä, ja se houkuttelee ihmiset kirjoittamaan huonosti.
Perässähiihtäjä-palstoilla käyty keskustelu olisi tasonsa puolesta voitu julkaista vaikka HS:n sivuilla, mutta lehdellä ei tietenkään olisi ollut antaa niin paljon palstatilaa kommenteille.
Pääosan kommenteista olivat kirjoittaneet ehdokkaat, joilla oli omatkin bloginsa. Sama ilmiö näkyi myös pääkaupunkiseudun asioihin keskittyneessä Kuntavaalit 2008 -blogissa.
Mikä merkitys vaaliblogeilla oli?
Näissä kuntavaaleissa se oli poikkeuksellisen suuri. Kun vanha media keskittyi kertomaan suurista maailmantapahtumista, vaalikeskustelua pystyttiin käymään ehdokkaiden blogeissa. Keskustelu jatkui vilkkaana elokuusta vaalipäivään asti. Blogistanissa mikään aihe ei ole liian pieni. Bloginpitäjät kävivät kiivasta keskustelua viikkotolkulla esimerkiksi yhden kunnan terveyspalveluista tai homekouluista. Perinteisessä mediassa ne olisivat jääneet pikku-uutisiksi.
Jos blogeja ei olisi, näitä keskusteluja ei olisi pystytty käymään. Ehdokkaiden näkökulmasta vaaliblogit pelastivat nämä kuntavaalit.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi