Brax: Äänestysikärajan laskeminen lisäisi äänestysvilkkautta

Vielä kaksi vuotta sitten tuhahdeltiin, kun nuorisotyöjärjestö Allianssi ehdotti äänestysiän alentamista. Nyt ajatus on saanut muitakin puolelleen.

"Äänestysikärajan laskeminen 16 vuoteen voisi aktivoida nuoria äänestämään", oikeusministeri Tuija Brax sanoo. Muutos voisi olla mahdollinen ainakin paikallisvaaleissa.

Äänestysaktiivisuus ei lisäänny iän myötä kuten ennen, vaan usein äänestämättömyys jää pysyväksi. Braxin mukaan ikärajaa alentamalla äänestäminen voisi tulla nuorille tavaksi. Aktiivisen kansalaisen identiteetin on kuitenkin synnyttävä jo huomattavasti ennen äänestysikään tuloa.

Helsingin Sanomat kertoi viime sunnuntaina, että lukiolaisten ja ammattikoululaisten politiikkatiedoissa on suuret erot. Nyt peruskoulun päättävät halutaan tavoittaa ennen kuin he menevät eri kouluihin.

Tänä syksynä peruskoulut saavat demokratiakasvatuksen tueksi uuden Vastuut(ON)-materiaalin, johon kuuluu yhdeksäsluokkalaisille suunnattu nuortenlehti. Materiaali on toteutettu yhdessä eri ministeriöiden ja järjestöjen kanssa, ja sen tarkoitus on kannustaa puhumaan demokratiasta, syksyn kuntavaaleista ja puolueista.

Allianssin puheenjohtajan Ossi Heinäsen mukaan oppimateriaali tai äänestysikärajan alentaminen eivät kuitenkaan yksin lisää nuorten äänestysaktiivisuutta.

"Pienellä kikkailulla asiaa ei saada kuntoon. Tämä lähtee aikuisten asenteesta", Heinänen sanoo.

Hänen mukaansa politiikasta pitäisi puhua koulussa, harrastuksissa ja kotona.

Moni nuori uskoo, että äänestäminen ei vaikuta heidän elämäänsä. Braxin mielestä nuorille pitäisi tarjota välineet ymmärtää roolinsa kansalaisena ja vaikuttajana.

Vaikuttamisen keinoja pitäisi opettaa jo alakouluiässä. Oppilaat voivat esimerkiksi osallistua päätökseen maalataanko koulussa ruokala vai uusitaanko pulpetit.

Vähiten Suomessa äänestävät nuoret miehet. Aktiivisuutta voisi nostaa esimerkiksi internetissä äänestäminen.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi