Cronberg: Huonot esimiehet ovat suomalaisen työelämän häpeäpilkku

Entisen työministerin Tarja Cronbergin mielestä huonot esimiehet ovat suomalaisen työelämän häpeäpilkku. Hän ihmettelee miksi työnantaja- ja työntekijäjärjestöistä muodostettu Jukka Ahtelan työryhmä ei raportissaan puuttunut työelämän laatuun liittyviin kysymyksiin.

"Johtaminen ja esimiehet ovat jääneet Ahtelan raportista kokonaan pois", Cronberg päivitteli torstaina uuden kirjansa julkistamistilaisuudessa Helsingissä.

Cronbergin kirjassa Uuden työn politiikka mennään läpi hänen viime kesänä päättynyttä ministerikauttaan, joka jäi vain parin vuoden mittaiseksi. Hän joutui antamaan tilaa hallituksessa vihreiden uudelle puheenjohtajalle Anni Sinnemäelle. Cronberg kiistää, että hän olisi kirjassaan sanonut nyt sellaisia asioita, joita hän ei olisi ministerinä uskaltanut.

Kirjan johtotähtenä on ajatus, että inhimillisyys ja tuottavuus voivat kohdata työelämässä. Suuren vastuun työntekijöiden hyvinvoinnista hän sysää esimiehille. "Muutosta syntyy vain innostamalla ja hyvällä vuorovaikutuksella", hän tähdentää.

Suomalaisilla esimiehillä on hänen mielestään huono itsetunto. He myös panttaavat tietoa. Hän muistuttaa, että kolmasosa sairauspoissaoloista johtuu huonosta työyhteisöstä, jossa esiintyy työpaikkakiusaamista ja muita ongelmia.

Cronbergin mielestä esimiesten pitäisi ottaa entistä suurempi vastuu poissaoloista. Yksi vaihtoehto olisi yhdistää sairauspoissaolot johtajien tulostavoitteisiin. Eli sitä parempi tulos, mitä vähemmän poissaoloja.

Cronbergin mielestä työelämän ja sen ulkopuolisuuden välistä muuria on madallettava. Tilanteen mahdottomuutta kuvaa hänen mukaansa se, että työvoimaneuvojien arvioiden mukaan lähes 30 000 pitkäaikaistyöttömän pitäisi päästä työkyvyttömyyseläkkeelle. Samanaikaisesti 30 000 jo työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa toivoo pääsevänsä takaisin työhön. Syypäiksi ongelmiin hän nimeää eläkevakuutusyhtiöt, jotka estävät eläkkeelle pääsyn, mutta myös mahdollisen paluun eläkkeeltä työelämään.

Työttömien kohtelu Suomessa on hänen mielestään muutenkin ala-arvoista. Työvoimatoimistoissa työttömien kohtaamisesta 80 prosenttia on valvontaa ja 20 prosenttia palvelua, kun tilanteen pitäisi olla päinvastainen.

Työttömien nöyryytys pitäisi lopettaa, sillä työttömyydestä on tullut pysyvä olotila, on yksi kirjan keskeisistä huomioista. "Kuka tahansa voi jäädä työttömäksi ainakin joksikin aikaan. Missään yhtiössä, ei edes Nokiassa, olla enää turvassa", hän sanoo.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi