EK: Kolmetuhatta ahtaajaa ajaa koko maan ahdinkoon

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan ahtaajien lakko romuttaa Suomen orastavan talouskasvun.

EK:n puheenjohtajisto piti torstai-iltapäivänä tiedotustilaisuuden, jossa se luetteli teollisuuden ja kaupan näkökulmasta ahtaajien lakon tuhoisia vaikutuksia koko Suomelle.

Ne ovat työnantajien mukaan valtavat, ja syyttävä sormi osoitti poikkeuksellisen dramaattisesti kolmituhatpäistä ahtaajajoukkoa ja AKT:n puheenjohtajaa Timo Rätyä.

EK:n puheenjohtaja Sakari Tamminen sanoi, että lakon takia keskeytyy suuri osa teollisuuden tuotantoa, koska raaka-ainevirrat pysähtyvät. Lisäksi seisahtuu vienti. Kaikkein vakavimpana haittana EK pitää lakon vaikutusta Suomen maineelle kauppakumppanina.

Tammisen mukaan on "ikävää ja häikäilemätöntä", että 3 000 ahtaajan joukko aiheuttaa koko Suomelle suurta vahinkoa. Muiden alojen työehtosopimusneuvotteluissa on hänen mukaansa osoitettu suurempaa ymmärrystä talousahdingon paineille eli pienempiä vaatimuksia.

Ahtaajat vaativat itselleen muihin aloihin verrattuna ylimääräistä irtisanomissuojaa, 12 kuukauden palkkaa ilman työvelvoitetta, sanoi EK:n työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen.

"Sanalla sanoen tämä tarkoittaa sitä, että tuotantoa siirtyy Suomesta muualle", metsäteollisuuden edustaja, Metsäliiton pääjohtaja Kari Jordan sanoi.

Metsäteollisuuden viennin pysähtymisen takia menetetään Jordanin mukaan 30 miljoonaa euroa päivässä. Tehtaita on jo pysäytetty, ja lisää pysäytetään lähipäivinä ja viikonloppuna, Jordan ennakoi. Sellutehtaat voivat jatkaa toiminnassa vielä viikon tai ylikin.

Seitsemän päivän kuluttua tehtaan pysähtymisestä loppuu palkanmaksu, teollisuusjohtajat muistuttivat. Ahtaajien lakko vie siis tuloja myös muilta duunareilta.

Teknologiateollisuus työllistää Metson toimitusjohtajan Jorma Elorannan mukaan 250 000 suomalaista.

"Heidän leipänsä vaarantuu kolmentuhannen ahtaajan takia", Eloranta totesi.

Alan menetykset ovat Elorannan mukaan 70 miljoonaa euroa vuorokaudessa.

"Timo Rädyn lakko tuhoaa Suomesta enemmän työpaikkoja kuin Suomessa on ahtaajia", Eloranta sivalsi.

Teollisuuden Palkansaajien (TP) puheenjohtajisto Antti Rinne, Riku Aalto ja Pertti Porokari vastasivat EK:n tiedotusiskuun omalla kannanotollaan. Rinne on Toimihenkilöunionin, Aalto Metalliliiton ja Porokari Uuden insinööriliiton puheenjohtaja.

Palkansaajat huomauttavat, että he yrittivät kolme kertaa viime vuonna neuvotella EK:n kanssa keskittyä palkkaratkaisua.

Sillä olisi palkansaajien mukaan turvattu työmarkkinoiden vakaus.

”Samaa yrittivät palkansaajien keskusjärjestöt vielä vuoden vaihteessa”, tiedotteessa sanotaan.

EK keskeytti loppuvuodesta neuvottelut ”raamitupon” aikaansaamisesta. Sen tarkoituksena oli sopia kaikkia palkkaneuvotteluja koskevista reunoista, korkeintaan 0,5 prosentin palkankorotuksista.

EK:n puheenjohtajalta Sakari Tammiselta kysyttiin EK:n tiedotustilaisuudessa, eikö EK olisi itse voinut välttää AKT:n työtaistelun suostumalla keskitettyyn palkkaratkaisuun. Tammisen mukaan AKT:tä ei ole ennenkään saatu tupoilla kuriin, joten hänen mielestään raamitupo ei olisi tätä selkkausta estänyt.

Teollisuuden palkansaajien puheenjohtajiston mielestä EK on menettänyt puhevaltansa kommentoida tai ohjailla sivusta millään tavalla meneillään olevia sopimusneuvotteluja.

”On täysin vastuutonta tänään koko EK:n puheenjohtajiston arvovallalla nuijia yksittäistä ammattiliittoa ja sen tavoitetta saada jäsenilleen kohtuullinen työehtosopimus” TP:n tiedotteessa sanotaan.

Palkansaajat sanovat seuraavansa tarkasti, miten AKT:tä kohdellaan sopimusneuvotteluissa.

”Tarvittaessa olemme valmiita antamaan tukea, jos liitto yritetään ajaa liian ahtaalle, ja AKT itse apua pyytää. Toimihenkilöunioni ei hyväksy EK:n tapaa kurmottaa julkisuudessa yksittäisiä liittoja”, Rinne ilmoitti

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi