17.12.2008 22:57
Verolakien valmistelua eduskunnassa johtava kansanedustaja Mika Lintilä (kesk) ei innostu Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Jaakko Kianderin ajatuksesta, että pääoma- ja työtulojen veroprosentit pikkuhiljaa yhtenäistettäisiin.
Kiander ja muut HS-veroraadin jäsenet pohtivat verotuksen epäoikeudenmukaisuuksia ja ongelmia keskiviikon Helsingin Sanomissa.
Suurimmaksi pulmaksi nähtiin se, että pääomavero on 28 prosenttia ja osa pääomatulosta voi olla jopa verotonta, kun palkkavero voi ulottua 60 prosenttiin.
Lintiläkin on painokkaasti puhunut pääoma- ja palkkaverotuksen erojen aiheuttamasta vääryydestä. Hänen mielestään näiden verotusta tulee lähentää toisiinsa, mutta yrittäjäriskin vuoksi ja yrittäjäksi kannustamisen nimissä yrittäjän veron pitää kuitenkin jäädä kevyemmäksi.
Esimerkiksi asianajajien ja lääkärien oikeus saada verotonta tuloa listaamattomista yhtiöstä yrittäjäriskiä ottamatta ei Lintilänkään mielestä ole "veromoraalisesti kestävällä pohjalla". Lintilä ei suoraan ota kantaa siihen, millä teknisillä keinoilla tämä asia korjattaisiin.
Verotustakin kehitettäessä suurin huomioon otettava tekijä on Lintilän arvion mukaan väestön vanheneminen ja työikäisten määrän väheneminen.
Veropoliittinen johtopäätös siitä on, että kun kansantalouden on kasvettava tuottavuuden kasvun varassa, myös julkinen talous on tuottavuuden kasvun varassa – ja niinpä tuottavuuden kasvua ei saa verottaa kuoliaaksi.
HS-veroraatiin kuuluva professori Heikki Niskakangas on Lintilän mielestä varsin oikeassa siinä, että ei ole järkeä ratkoa kaikenlaisia ongelmia tekemällä verotukseen reikiä.
Niskakankaan esimerkkiä kulttuuri- ja liikuntaseteleistä Lintilä pitää hyvänä: "Kannatettavia asioita, mutta onko niitä edistettävä verotuksen kautta?"
"Verotuksen pitäisi olla yksinkertaista ja perustua laajaan veropohjaan", Lintilä linjaa.
Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi
|