Eduskunta näytti budjettiesimerkkiä säästämällä

Eduskunta näyttää vuoden 2011 budjetissa hyvää esimerkkiä, jos Suomen tavoitteena on menojen karsiminen. Valtiovarainministeriön budjettiesitys kertoo, että kansanedustajien palkkiot ovat suunnilleen edellisvuoden tasolla 21 miljoonassa eurossa. Merkitystä on eduskunnan muilla menoilla.

Eduskunnan kanslian toimintamenot laskivat lähes puolella miljoonalla eurolla noin 53 miljoonaan euroon. Kanslian menot kasvoivat sinällään noin yhdeksän miljoonaa euroa, mutta summa sisältyy meneillään olevalla rakennusurakalla, mikä tuo kustannuksia vielä seitsemän vuotta tästä eteenpäin.

Peruskorjauksen kokonaissuunnitelman kustannukset ovat noin 193 miljoonaa euroa. Ne jakaantuvat siten, että maanpäällisten tilojen rakentamiskustannukset ovat 124 miljoonaa, maanalaisten tilojen 67 miljoonaa väestönsuojatilojen osto Helsingin kaupungilta kaksi miljoonaa euroa. Näin päätettävää riittää monen vuoden budjetteihin.

Kanslian menojen jääminen miinusmerkkiseksi selittyy paljolti puhemies Sauli Niinistön (kok) valitsemalla talouslinjalla. Eduskunta säästi eniten tinkimällä kansainvälisestä toiminnasta ja hallinnosta. Säästö selittyy paljolti täyttämättömillä viroilla.

Eduskunnan ryhmäkansliat saavat tulla toimeen entisellä noin neljän miljoonan määrärahalla.

Tasavallan presidentin palkkio on samalla 297 000 euron tasolla kuin aiemminkin. Käyttömenoihin presidentti saa 65 000 euroa kuten edellisenäkin vuotena. Lähes kolme miljoonaa euroa on varattu presidentin metkoihin.

Eläkkeellä olevien presidenttien kulut kasvavat 80 000 eurolla 350 000 euroon.

Valtiovarainministeriö on varannut 36 miljoonaa euroa puoluetoiminnan rahoittamiseen. Määrärahasta 18 miljoonaa euroa on tarkoitettu käytettäväksi puolueiden suoran poliittisen toiminnan tukemiseen, mistä 12 prosenttia on jyvitetty naisten poliittiseen toimintaan.

Vuonna 2011 hallituksen veropolitiikan painopiste on verotulojen ja julkisen talouden tasapainon turvaamisessa sekä talouskasvun tukemisessa.

Energiaverotus muuttuu ympäristöperusteiseksi ja verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta kulutuksen verottamiseen.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi