Eduskuntavaaleihin esitetty äänikynnys saa huutia asiantuntijalta

Eduskuntavaaleihin esitetty kolmen prosentin valtakunnallinen äänikynnys saa kritiikkiä niin perustuslakiasiantuntijalta kuin pienpuolueiltakin.

Professori Mikael Hidén arvioi, että äänikynnys voi merkitä perustuslaissa taatun äänioikeuden yhtäläisyyden kaventumista.

"Hallituksen esityksen perusteluista löytyy vain hyvin yleiseksi jääneitä ja pohjaltaan epämääräisiä perusteita äänikynnyksen asettamiselle", Hidén sanoo.

Perustuslakivaliokunnan seminaariin osallistuneet eduskunnan ulkopuolisten pienpuolueiden edustajat tuomitsivat vuoden 2015 vaaleissa käyttöön tarkoitetun äänikynnyksen.

Suomen Työväenpuolueen puheenjohtaja Juhani Tanski syytti eduskuntapuolueita pyrkimyksestä "muumioida" nykyinen eduskunta.

Uudistus ei uhkaisi minkään nykyisen puolueen asemaa, mutta uusilta puolueilta käytännössä estetään eduskuntaan nouseminen.

Eduskunnan on määrä hyväksyä uusi vaalijärjestelmä kertaalleen ensi vuoden alkupuolella. Lopullisen päätöksen perustuslain muutosta vaativasta uudistuksesta tekee seuraava eduskunta.

Äänikynnykseen perustuva vaalijärjestelmä on käytössä muun muassa Ruotsissa, missä äänikynnys on 4 prosenttia.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi