Ennuste: Alle puolet äänestää kuntavaaleissa vuonna 2030

Äänestysprosentti laskee kuntavaaleissa nykymenolla alle viidenkymmenen vuoteen 2030 mennessä, ilmenee oikeusministeriön keräämistä tiedoista.

"Nykyiset suhteellisen hyvät luvut perustuvat sille, että suuret ikäluokat ja heitä vanhemmat ovat pinttyneitä äänestäjiä. Aivan uusi ilmiö on se, että äänestämättömyydestä tulee tapa", oikeusministeri Tuija Brax (vihr) sanoo.

Oikeusministeriön demokratiayksikössä on seurattu äänestysvilkkauden kehitystä ja sen tulevaisuuden näkymiä. Asiaa koskeva selvitys valmistuu ensi kuussa. Ennakkotiedot eivät ole rohkaisevia kansanvallan kannalta.

Erityistä päänvaivaa tutkijoille ovat tuottaneet nuoret. Suomen korkeasta koulutustasosta huolimatta yhä useampi nuori jättää vaalit väliin. Esimerkiksi tuoreessa mittauksessa vain viidesosa ammattikoululaisista pitää kuntavaaleja erittäin tärkeinä, lukiolaisista 40 prosenttia.

"Varsinkin nuorten miesten keskuudessa on havaittavissa ilmiö, ettei äänestetä. Mukana on hyvinkin koulutettuja. Ja kuntavaaleissa sentään päätetään helposti hahmotettavista asioista kuten yöbusseista, terveyskeskuksista ja kouluista", Brax äimistelee.

Tähän mennessä äänestämisen yhteydessä on puhuttu elämänkaariefektistä, jossa aktiivisuus kasvaa iän myötä.

Nyt tutkijat haluavat nostaa tämän rinnalle uuden ilmiön, sukupolviefektin. Siinä nuorempien ikäluokkien heikko äänestysaktiivisuus ei ole tiettyyn elämänvaiheeseen kuuluva ilmiö vaan pysyvä käyttäytymismalli.

"Meillä on jo nyt periytyvää äänestämättömyyttä. Vielä 1950-luvulla syrjäytymisvaarassa olevat ja köyhät äänestivät vilkkaasti ammattiyhdistysliikkeen ja vasemmistopuolueiden koneistojen ansiosta. Nykyiset koneistot eivät heitä enää tavoita", Brax sanoo.

"Meillä on muita Pohjoismaita radikaalisti huonompi äänestysprosentti ja suurempi epäluulo politiikkaan." Braxin mukaan tärkeimpiä syitä tilanteeseen ovat syrjäytyminen ja etenkin 1990-luvun lama.

"Sinä päivänä, kun demokraattisesti valituilla elimillä ei ole kansan enemmistön luottamusta, kentälle astuvat ei-demokraattiset toimijat. Se luo pohjaa populismille, joka ei kunnioita demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Samalla kaikupohja korruptiolle kasvaa", Brax sanoo. "Mutta ei ole sanottu, etteikö asialle voisi tehdä jotain."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi