Esitys kansanedustajien lahjontasäännöksistä jakaa eduskuntaa

Kansanedustajien lahjomiselle ehdotetut nykyistä tiukemmat säännökset jakavat mielipiteitä eduskunnassa.

"Laillisuusperiaate lähtee siitä, että etukäteen pitää olla hyvin tarkkaan tiedossa, mikä on rangaistavaa ja mikä ei. Tässä sitä ei ole kyetty riittävästi kuvaamaan", eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok) kommentoi tuoretta ehdotusta.

"Määräykset ovat suhteellisen tiukat, mutta minusta ne on täysin mahdollista toteuttaa", arvioi perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Jacob Söderman (sd).

Ehdotuksessa kansanedustajat  pistetään lahjusasioissa pitkälti samalle viivalle virkamiesten kanssa. Sasin mielestä siinä ei ole ymmärretty näiden kahden eroa.

"Virkamies soveltaa olemassa olevaa lainsäädäntöä ja siinä hänen pitää asettaa kaikki yhdenvertaiseen asemaan. Käyttäytymissäännöt ovat hyvin selvät."

"Kansanedustajan tehtävä sen sijaan on laatia lakeja, mikä on aina arvosidonnaista. On luonnollista, että ihmiset pyrkivät vaikuttamaan hänen näkemyksiinsä. Se on demokratiaa."

Kansanedustajan lahjonta tehtiin rangaistavaksi Suomessa lailla vuonna 2002. Silloin eduskunnan perustuslakivaliokunta suhtautui asiaan nihkeästi ja piti lahjontakieltoa lähinnä symbolisena. Lisäksi epäiltiin, että vaalien alla tehtailtaisiin kiusantekomielessä perusteettomia ilmiantoja.

Söderman arvioi, että mielialat ovat nyt myönteisemmät kansanedustajan lahjontarikosten tiukennukselle.

"Aiemmin uskottiin, että Suomi on korruptiosta vapaa maa. Viime vuodet ovat osoittaneet aivan toista. Joka kahvikupista ei pidä tulla poliisitutkintaa ja rajat kyllä löytyvät."

Sasi oudoksuu sitäkin, että ehdotuksen mukaan myös asianmukaisesti ilmoitettua vaaliavustusta voidaan joissakin tapauksissa pitää lahjuksena.

"Jos näin tulkitaan, se on minusta perustuslain vastainen. Ihmisillä pitää olla oikeus vaikuttaa omien näkemystensä mukaisesti politiikassa myös taloudellisesti."

Edellisen lain säätämisen aikaan oikeusministerinä ollut Johannes Koskinen (sd) sanoo, että silloin laki tehtiin vastahangan vuoksi turhan varovaiseksi. Koskisen mielestä vaalirahailmoituksista syntynyt jupakka osoittaa, että lahjusrikoksissa ennalta estävän lain pitää olla tehokas.

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi