Etsivän nuorisotyön yhä pieni tuki kaksinkertaistui

Työparitoiminta nuorten parissa on ollut tuloksellista
Itä-Helsingissä kolmannes nuorista elää toimeentulotuella

 Tempputyöllistäminen ei tule ensimmäisenä mieleen, kun kuuntelee Läntisen Brahenkadun kulmassa Diakonissalaitoksen "etsivän nuorisotoiminnan" työparia.

Heidän hommansa on etsiä ongelmanuori käsiinsä ja viedä hänet kädestä pitäen kouluun, työhön, hoitoon tai vain kuunnella.

Tämän nuorisotoiminnan työmuodon määrärahat lähes kaksinkertaistuivat 4,65 miljoonaan euroon osana hallituksen työllisyyspakettia.

Projektipäällikkö Ulla Nord ja projektityöntekijä Ville Rusama seisovat työmaallaan kadulla.

He hyppisivät ilosta lisärahan vuoksi, jos kehtaisivat.

Koko maassa on vuoden verran toiminut 56 samanlaista työparia erilaisten järjestöjen ja yhdistysten palveluksessa 137 kunnassa.

Vuodessa on saatu yhteys täsmälleen 1999 syrjäytyneeseen alle 29-vuotiaaseen nuoreen. Heistä 1455 on saanut apua: koulutuspaikan, hoitoa, työpaikan tai työpajapaikan.

Nord ja Rusama ovat mukana Diakonissalaitoksen Vamos-projektissa. Vamos?

"Vamosta eli vauhtia huudetaan, kun espanjalaiset pelaavat jalkapalloa", Rusama sanoo.

Vamos on saanut yhteyden 200 nuoreen syrjäytyneeseen Helsingissä. Heistä 90 nuorta on jo saanut elämänsä jonkinlaiseen järjestykseen. Enemmänkin asiakkaita olisi, mutta resurssit eivät riitä.

Asiakkaansa he ovat etsineet suoraan kadulta ja jopa monien perheiden peräkamareista.

Näissä kammareissa on jopa tuhansia nuoria miehiä, jotka pelaavat yöt ja nukkuvat päivät.

Kun nukkuu päivät ja pelaa yöt, ei ole mitään mahdollisuuksia juosta hoitamassa etujaan erilaisilla sosiaaliturvaluukuilla tai etsiä koulutusta tai työtä.

Pelaaminen on vielä pieni ongelma työparin asiakkaille. Pahemmaksi tilanne muuttuu, kun peliin tulevat päihteet, huumeet ja mielenterveysongelmat.

Työparin jutut ovat tyrmistyttäviä. Heidän keskeisellä työmaallaan itäisessä Helsingissä alle 25-vuotiaista kolmannes tulee toimeen pelkällä toimeentulotuella.

Heillä ei ole aavistustakaan töistä edes työpajoissa tai minkäänlaista hajua koulutuksesta.

Lisää ongelmia tulee kuin liukuhihnalta: noin 4000 peruskoulunsa päättänyttä nuorta jää tänä syksynä ilman opiskelupaikkaa.

Joka kymmenes oppivelvollisuutensa suorittanut nuori jää siis suoraan tyhjän päälle.

"Nuoret kertovat toisilleen, että saivat meiltä jeesiä. On osuttu tyhjiöön palvelujen tarjoajien ja tarvitsijoiden välissä", Nord sanoo.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi