Halonen ja Ahtisaari eri linjoilla maahanmuuttopolitiikasta

Tasavallan presidentti Tarja Halonen ei ole yllättynyt maahanmuuttovastaisuuden viimeaikaisesta kasvusta. "Se on kytenyt pinnan alla jo pitkään", Halonen sanoi tiistaina Presidentinlinnassa järjestetyssä yhdeksännessä Presidenttifoorumissa. Tiistaina julkaistussa HS-gallupissa kerrottiin, että maahanmuuttokritiikki on kasvanut parissa vuodessa merkittävästi.

Suomen Gallupin tekemässä kyselyssä näkyi, että 45 prosenttia vastaajista kannatti maahanmuuton lisäämistä. Vuoden 2007 syyskuussa maahanmuuton lisäämistä kannatti 55 prosenttia vastaajista. Samassa ajassa maahanmuuton lisäämistä vastustavien määrä on kasvanut 39 prosentista 44 prosenttiin. Myös epävarmojen määrä on kasvanut.

"On inhimillistä huomata olevansa ennakkoluuloinen", Halonen sanoi.

Halonen varoitti alustuksessaan kohtelemasta maahanmuuttajia pelkkänä työvoimana. Hän kertoo kannattavansa oikeutta vapaaseen muuttamiseen, mutta vastustavansa työvoiman tuontia.

"Ihmistä ei saa käsitellä vain työvoimana. Työ on tärkeää, mutta ihminen ei elä vain työstä. Meidän tulee pitää maahanmuuttajista huolta myös silloin kun he ovat vanhoja."

Presidentti Martti Ahtisaari totesi olevansa Halosen kanssa hieman eri mieltä. Ahtisaaren mukaan hänen mielestään ei ole ongelma, jos maahan yritetään houkutella sellaisia osaajia, joita maa tarvitsee. Sen rinnalla on kuitenkin panostettava pakolaispolitiikkaan.

Ahtisaari muistutti, että maahanmuuttajien ei ole helppo tulla Suomeen. "Meillä on vieras kulttuuri, erikoinen kieli ja ankara ilmasto."

Hän korosti suvaitsevaisuuden merkitystä. "Suomalaisten tulee nähdä tulijat voimavarana, ei rasitteena."

Ahtisaaren mukaan maahanmuuttajien kotouttamiseen pitää myös satsata. "Monista Euroopan maista on varoittavia esimerkkejä, miten kotouttamisessa voidaan epäonnistua." Hän korosti etenkin suomen kielen ja kulttuurin opettamista maahanmuuttajille.

Maahanmuuttokysymykset olivat esillä yhtenä Suomen tulevaisuuden haasteita tiistaina järjestetyssä Presidenttifoorumissa, johon osallistui kolme presidenttiä sekä kolmisenkymmentä nuorta vaikuttajaa.

Tutkijatohtori Pilvi Torsti Helsingin yliopistosta muistutti, että Suomi oli maastamuuton maa 1980-luvulle asti. Nykyisellään maailmassa asuu pitkälle toista miljoonaa suomalaistaustaista maastamuuttajaa. Etenkin Suomesta on lähdetty Ruotsiin, mutta myös Yhdysvaltoihin.

"Maahanmuutto on alkanut Suomessa vasta 20 viime vuoden aikana", Torsti totesi.

Tänä aikana ulkomaalaisten määrä Suomessa on noin 9-kertaistunut. "Vaikka muutos on ollut nopea, pitää muistaa että ulkomaalaisten määrä Suomessa on edelleen eurooppalaisittain vertaillen sekä suhteellisesti että absoluuttisesti pieni."

Hs.fissä kerrottiin aiemmin virheellisesti, että ulkomaalaisten määrä olisi 90-kertaistunut.

Presidentti Halonen arvioi, että suomalaisten maahanmuuttovastaisuuden kasvu saattaa johtua historiallisista syistä. "Kun on naapurissa iso Venäjä ja rikas Ruotsi, se vaikuttaa suomalaisten itsetuntoon. Vaikka suomalaiset ovat Suomessa enemmistö, koemme jotenkin olevamme vähemmistö."

Halosen mukaan tähän suomalaisten vähemmistötunteeseen on mahdollisesti vaikuttanut myös historian kovat kokemukset: sisällissota, talvi- ja jatkosota, raivokas kieliriita.

"Suomalaisten oman identiteetin vahvistaminen on olennaista globaalissa maailmassa. Eikä sitä identiteettiä vaaranna se, jos tänne tulee vähän ulkomaalaisia. Meidän tulisi viestiä maailmalle, että olemme pieni ja suvaitsevainen valtio."

Hän ei näe maahanmuuttoa yksiselitteisenä ratkaisuna Suomen väestön ikääntymiseen. "On oma asiamme on huolehtia omasta väestöpyramidistamme."

Seminaarissa käytiin keskustelua siitä, kuinka paljon Suomeen tarvitaan ikääntymisen vuoksi maahanmuuttajia. Professori Pekka Himanen esitti, että suurien ikäluokkien eläköityessä 2010-luvulla Suomeen tarvitaan vuosittain 20 000 maahanmuuttajaa.

Nykyisin Suomen nettomuuttovoitto on noin 10 000 vuodessa.

"Emme voi toimia millään portsarin etiikalla: sinä pääset sisään ja sinä et", Himanen totesi.

Professori Taneli Kukkonen Jyväskylän yliopistosta totesi, että 2010-luvulla vuosittainen 20 000 maahanmuuttajan maahantulo muuttaisi Suomea perustavanlaatuisesti. "Sen jälkeen missä tahansa keskikokoisessa suomalaiskaupungissa voisi olla 5 000–10 000 ihmistä, jotka eivät puhu suomea, ruotsia tai englantiakaan."

Martti Ahtisaari sanoi kuulleensa 1990-luvun lopulla arvioita, että 20 000 maahanmuuttajan tulo ei välttämättä riitä, vaan tulijoita tarvittaisiin 40 000 vuodessa.

Tarja Halonen muisteli, että maahanmuuttokysymykset ovat kiihdyttäneet mieliä aiemminkin. "Olin vuonna 1974 tai 1975 Kalevi Sorsan eduskuntasihteeri. Tuolloin Sorsa totesi lehtihaastattelussa, että Suomeen tarvitaan tulevaisuudessa 15 000 maahanmuuttajaa vuodessa. Siitä nousi kauhea meteli ja jotkut ilmeisesti erosivat puolueestakin."

Sittemmin 1980-luvulla Halonen oli mukana, kun Suomeen tulivat ensimmäiset kiintiöpakolaiset.

"Ensimmäisessä ryhmässä oli sata pakolaista, ja silloisen SMP:n kansanedustajat ilmoittivat näiden sadan pakolaisen maahantulon olevan suomalais-ugrilaisen kulttuurin tuho."

Lisää aiheesta:

Muualla HS.fi:ssä:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi