Helsingin Sanomat kysyi kuntalaisilta ratkaisukeinoja tärkeimpiin vaalikysymyksiin
Sairaanhoito
Vanhustenhoito
Koulujen määrärahat
Juomaveden laatu
Lähiympäristön turvallisuus

Liisa Grönhagen, 54,

va. ylilääkäri, Lauttasaaren terveysasema "Terveyskeskuslääkärien virkoja pitäisi saada lisää, ja samalla pitäisi palkata myös muuta henkilöstöä. Jonot ajanvarausvastaanotoille ovat meillä nyt kahdesta kuuteen viikkoa. Se on aika pitkä aika odottaa. Lääkäreillä on jatkuva kiire, ja monelle tulee turhautunut olo, kun ei ehdi tehdä kaikkea, mitä pitäisi." Ronya Jokinen, 20, asiakas, Lauttasaaren terveysasema "Lääkärille pääsyä joutuu melkein aina odottamaan, ja ajanvarausjonot ovat pitkiä. Nytkin olemme jonottaneet päivystyksessä melkein tunnin. Jos henkilökuntaa olisi tarpeeksi, tuskin tällaisia jonoja syntyisi. Toisaalta en ole varma, olisiko siitä apua, sillä kyllähän potilaitakin tulee koko ajan lisää." Susanna Valojärvi, 37, osastonhoitaja, Kustaankartanon vanhuskeskus "Vanhustenhoidon henkilökuntatilanne on hankala. Ulkomaisen työvoiman käyttämisessä tulevat vastaan kieliongelmat, jotka ovat hankalia erityisesti vanhuspuolella, koska omahoitajat toimivat myös vanhusten edunvalvojina. Myös apuvälineisiin ja kuntoutuspalveluihin olisi saatava riittävästi varoja." Annikki Toikka-Karvonen, 92, asukas, Kustaankartanon vanhustenkeskus "Hoitajat ovat hyvin koulutettuja, mutta ihan riittävästi heitä ei ole. Hävettää pyytää apua, kun tietää, miten paljon heillä on kiirettä. Esimerkiksi sängystä pääsemistä joutuu aamuisin odottamaan pitkään. Hoitajia pitäisi kouluttaa paljon enemmän ja heidän palkkaamiseensa pitäisi saada lisää rahaa." Hanna Näremaa-Perälä, 45, erityisopettaja, Alppilan yläaste "Luokkien oppilasmäärät ovat usein suuria, niitä toivoisi kohtuullisemmiksi. Myös materiaaleihin tarvittaisiin lisää rahaa. Nyt kirjat kiertävät ihan viimeiseen asti, ja opettajien odotetaan käyttävän paljon myös omia tehtäviä valmiiden tehtäväkirjojen sijaan. Huonokuntoisia koulurakennuksiakin on paljon." Tatu Nuotio, 14, kahdeksannen luokan kielikylpyoppilas, Alppilan yläaste "Isot ryhmät ovat huono juttu. On aika vaikea keskittyä, jos luokassa on yli kolmekymmentä muuta. Ala-asteella piti säästää paperia ja liikuntavälineitä oli vähän. Nyt yläasteella tilanne tuntuu olevan parempi, mutta varmaan auttaisi, jos kouluille saataisiin lisää rahaa." Simo Latva, 56, teknisen keskuksen johtaja, Nokian kaupunki "Monien Suomen kaupunkien vesilaitokset alkavat olla iäkkäitä, ja niiden saneeraamiseen pitäisi kiinnittää huomiota ajoissa. Kunnossapitoon pitää ohjata riittävästi varoja. Varsinkin kasvuseuduilla rahaa menee paljon uusien putkistojen rakentamiseen." Tuula Rajamaa, 47, vesiepidemian sairastuttama, Nokia "Vesilaitosten työntekijöiden pitäisi olla työssään skarpimpia ja pitää huolta siitä, että epäkohdat huomataan ajoissa. Vesiputkistot ovat aika heikossa kunnossa, joten ennakkoon pitäisi miettiä, mitä niille tehdään. Sadevesi tai likavesi ei saa päästä puhtaan veden sekaan." Jesse Huuhka, 23, ylivartija, Securitas, Helsingin World Trade Center "Turvallisuutta valvovilla viranomaisilla täytyy olla työhönsä riittävästi resursseja, ja ihmisillä pitäisi olla matalampi kynnys ilmoittaa asioista heille. Turvallisuuden puutteeseen vaikuttaa paljon myös ihmisten yleinen välinpitämättömyys, jonka soisi vähenevän." Jari Nevala, 50,

Helsinki "Asuinalueeni Etelä-Haaga on onneksi hyvin rauhallinen, mutta silloin harvoin kun käyn iltaisin keskustassa, aseman seutu tuntuu aika levottomalta. Poliisien määrän lisääminen voisi auttaa, mutta ehkä vielä paremmin toimisi se, että lasten ja nuorten ongelmiin puututtaisiin ajoissa."

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi