Ilmoitus, tiedonanto vai välikysymys?

Oppositio vaatii vaalirahoituksen epäselvyyksistä hallitukselta pääministerin ilmoitusta tai valtioneuvoston tiedonantoa. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk) taas on kieltäytynyt näistä ja sen sijaan haastanut oppositiota tekemään aiheesta välikysymyksen.

Näillä kolmella mahdollisella tavalla käsitellä asia on sekä periaatteellisia että käytännöllisiä eroja.

Pääministerin ilmoitus ja valtioneuvoston tiedonanto ovat keinoja, joilla hallitus voi halutessaan tuoda jonkin asian eduskunnan keskusteltavaksi.

Pääministerin ilmoitus on näistä kevyempi. Se käsitellään siten, että pääministeri kertoo mitä sydämellä on ja eduskunta keskustelee, kunnes puhemies päättää, että on keskusteltu riittävästi. Päätöksiä ei tehdä.

Tällä vaalikaudella on annettu jo viisi pääministerin ilmoitusta – esimerkiksi Lissabonin huippukokouksen tuloksista, hoitajalakon varalta tehdyn lain valmistelusta ja talouspolitiikan haasteista.

Pääministeri Anneli Jäätteenmäen (kesk) hallitus kaatui kesällä 2003 hänen annettuaan Irak-tietovuodosta pääministerin ilmoituksen. Muodollisesti hallitus ei kuitenkaan voi kaatua pääministerin ilmoitukseen. Jäätteenmäen hallitus kaadettiin suurten hallituspuolueiden eduskuntaryhmien sopimuksella, kun pääministeri oli menettänyt niiden luottamuksen.

Valtioneuvoston tiedonanto kuulostaa eduskunnan suuressa salissa samanlaiselta kuin pääministerin ilmoituskin, mutta tiedonantokeskustelussa voidaan esittää hallitukselle epäluottamuslausetta. Perustuslain mukaan hallituksen on nautittava eduskunnan enemmistön luottamusta, ja tiedonannon käsittely päättyykin poikkeuksetta äänestykseen tästä luottamuksesta.

Eduskunnan työjärjestys sallii, että ennen äänestystä tiedonanto voi käydä myös eduskunnan valiokuntien käsiteltävänä. Tiedonantoja on viime vuosina käytetty vain uuden hallituksen ohjelman hyväksyttämiseen eduskunnassa.

Välikysymys käsitellään eduskunnassa samalla tavoin kuin valtioneuvoston tiedonanto, ja sen käsittely päättyy myös poikkeuksetta hallituksen luottamuksen mittaamiseen.

Ero on siinä, että kun valtioneuvoston tiedonanto syntyy hallituksen aloitteesta, välikysymyksen tekee oppositio. Se on opposition keino pakottaa hallitus tuomaan asia eduskunnan keskusteltavaksi. Hallituksen on vastattava välikysymykseen kahden viikon kuluessa.

Muodollisesti välikysymyksen tarkoitus on kaataa hallitus, mutta hallitus ei ole kaatunut välikysymykseen viiteenkymmeneen vuoteen.

Lisää aiheesta:

Helsingin Sanomat | hs.online@hs.fi